Korkeakoulututkinto
Korkeakoulututkinto on korkeakoulussa suoritettava tutkinto.[1] Se on määräalan opintojen, opinnäytteiden, kuulustelujen yms. kokonaisuus, jonka suorittaminen usein tuottaa jonkin oppiarvon, oikeuden tai kelpoisuuden.[2]
Suomen korkeakoulujärjestelmässä yliopistot myöntävät tiede- ja taidekorkeakoulututkintoja ja ammattikorkeakoulut ammattikorkeakoulututkintoja.
Yliopistolliset tutkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yliopistoissa suoritettavat tutkinnot jakautuvat tavallisesti seuraaviin tutkintoihin:
- alemmat korkeakoulututkinnot
- ylemmät korkeakoulututkinnot
- ammatilliset jatkotutkinnot
- tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot
- lisensiaatin tutkinnot
- tohtorin tutkinnot
Tutkintojen lyhenteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo yliopistotutkintojen lyhenteistä
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Yliopistolliset tutkinnot Suomessa
Yliopistotutkinnot muodostavat järjestelmän, jossa on neljä osaa:
- alemmat korkeakoulututkinnot (nimike yleensä kandidaatti, poikkeus esimerkiksi farmaseutti)
- ylemmät korkeakoulututkinnot (nimike yleensä maisteri, lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen alalla lisensiaatti, muita poikkeuksia esimerkiksi diplomi-insinööri ja arkkitehti)
- ammatilliset jatkotutkinnot (erikoislääkäri, erikoishammaslääkäri, erikoiseläinlääkäri)
- tieteelliset ja taiteelliset jatkotutkinnot
- lisensiaatin tutkinnot
- tohtorin tutkinnot
Ammattikorkeakoulututkinnot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ammattikorkeakoulututkinto
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo ammattikorkeakoulututkinnoista
Ammattikorkeakoulujen puolella järjestelmässä on kaksi osaa: ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto.
Korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto sekä ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi korkeakoulututkinto rinnastetaan toisiinsa. Toisaalta ne muodostavat saman asetuksen mukaan kuitenkin kaksi erillistä kategoriaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kun julkisen viran tai tehtävän pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet ovat tutkintonsa puolesta yhtä kelpoisia tehtävään. [3] Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja. [4][5]
Jos julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan yliopistossa suoritettuja tietyn alan opintoja tai jonkin yliopistollisen oppiaineen arvosana, ei tätä vaatimusta voi täyttää ammattikorkeakoulussa suoritetuilla opinnoilla.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ korkeakoulututkinto. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ tutkinto. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
- ↑ Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (Arkistoitu – Internet Archive) (464/1998) muutettuna asetuksella 426/2005, 10§. Viitattu 9.5.2008
- ↑ Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (Arkistoitu – Internet Archive) (464/1998) muutettuna asetuksella 426/2005, 1§. Viitattu 11.10.2010
- ↑ Ammattikorkeakoululaki 9.5.2003/351 muutettuna lailla 564/2009, 18 §. Viitattu 11.10.2010
- ↑ Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä (Arkistoitu – Internet Archive) (464/1998) muutettuna asetuksella 426/2005, 11§. Viitattu 9.5.2008
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Korkeakoulututkinto Wikimedia Commonsissa
- Högskoleexamina hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
| Kansalliset | |
|---|---|
| Henkilöt | |
