Korkeakoulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Korkeakoulu on ylemmän asteen oppilaitos, joka voidaan suorittaa toisen asteen jälkeen. Korkeakouluiksi määritellään tavallisesti yliopistot ja ammattikorkeakoulut.

Korkeakoulut Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ammattikorkeakoulujen vakinaistamisen yhteydessä sanalla korkeakoulu alettiin tarkoittaa sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja. Pian tämän jälkeen osa entisistä korkeakouluista vaihtoi nimensä yliopistoksi. Valtioneuvoston asetuksen mukaan ammattikorkeakoulut määritellään korkeakouluiksi, kun yliopistot ja yliopistoja vastaavat korkeakoulut määritellään yliopistoiksi.[1]

Yliopistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Yliopistolaitos Suomessa

Suomessa on 14 valtion rahoittamaa yliopistoa.[2] Lisäksi Suomessa toimii yksi yksityinen suomalainen yliopisto HELBUS Helsinki School of Business. Yliopistojen perustehtävänä on yliopistolain mukaan harjoittaa tieteellistä tutkimusta ja antaa siihen perustuvaa ylintä opetusta. Erityisesti aiemmin korkeakoululla tarkoitettiin yliopistoa, jossa on vain yksi tiedekunta.

Yliopistossa voi suorittaa perustutkintoina alempia ja ylempiä yliopistotutkintoja. Alemmat tutkinnot ovat kandidaatin tutkintoja tai oikeustieteessä oikeusnotaarin tutkinto. Ylemmät tutkinnot ovat maisterin tutkintoja paitsi lääketieteessä, jossa ne ovat kuusivuotisia lisensiaatin tutkintoja. Yliopistoissa voi suorittaa myös jatkotutkintoja, joita ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.

Vuonna 2014 Suomen yliopistoissa opiskeli alempaa korkeakoulututkintoa 89 900 opiskelijaa ja ylempää korkeakoulututkintoa 49 700 opiskelijaa. Tämän lisäksi tohtoritutkintoa opiskelija 18 500 opiskelijaa.[3]

Ulkomaisista yliopistoista Suomessa toimii ainakin englantilainen Henley Business School (Readingin yliopisto), joka Suomen osalta toteuttaa lähinnä täydennyskoulutusta (Executive MBA).

Yliopistoihin haki keväällä 2015 noin 74 000 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 66 000. Opintoihin valittiin noin 18 700 henkilö, joista 15 562 aloitti opiskelut. Eniten hakijoita keräsivät Helsingin yliopisto (24 283), Turun yliopisto (16 348) ja Tampereen yliopisto (14 654). Syksyn 2015 haussa 1 695 hakijasta valittiin opiskelut aloitti 211. Eniten syksyn haussa valittiin opiskelijoita Jyväskylän yliopistoon (139).[4]

Ammattikorkeakoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa 23 osakeyhtiömuotoista ammattikorkeakoulua. Lisäksi Ahvenanmaalla toimii Högskolan på Åland ja Tampereella sisäasiainministeriön alaisuudessa Poliisiammattikorkeakoulu.[5]

Ammattikorkeakoululaki säätää ammattikorkeakouluille kolme tehtävää: opetuksen lisäksi ammattikorkeakoulujen tehtäviä ovat tutkimus- ja kehitystyö sekä alueellinen kehittäminen.[6] Ammattikorkeakoulut pyrkivät kouluttamaan alueensa työnantajien tarpeisiin vastaavaa työvoimaa asiantuntija-, suunnittelu-, kehittämis- ja esimiestehtäviin sekä osallistumaan tutkimus-, innovaatio- ja tuotekehitystoimintaan yhdessä alueensa yritysten ja muiden toimijoiden kanssa.

Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinto on laajuudeltaan 210, 240 tai 270 opintopistettä ja sen suorittaminen kestää yleensä 3,5–4,5 vuotta.[7] Ammattikorkeakoulututkinto antaa pätevyyden sellaisiin julkisiin virkoihin ja toimiin, joihin on säädetty kelpoisuusehdoksi korkeakoulututkinto, alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on Bolognan prosessin mukainen toisen syklin (eli maisteritason) tutkinto ja se antaa julkisiin virkoihin saman kelpoisuuden kuin yliopistoissa suoritettava ylempi korkeakoulututkinto.

Ammattikorkeakouluissa opiskeli vuonna 2015 noin 140 000 tutkinto-opiskelijaa, joista noin 10 000 suoritti ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.[8]

Ammattikorkeakouluihin haki keväällä 2015 noin 107 000 hakijaa, joista ensisijaisia hakijoita oli 89 300. Opintoihin valittiin 32 147, joista opinnot aloitti 27 472. Eniten hakijoita oli Metropolia-ammattikorkeakouluun (26 724), Tampereen ammattikorkeakouluun (20 873) ja Laurea-ammattikorkeakouluun (16 209). Syksyllä 2015 ammattikorkeakouluihin haki kaikkiaan noin 27 300 hakijaa, joista opinnot aloitti 5 920. Syksyn haku oli siis ammattikorkeakouluissa selvästä laajempi kuin yliopistoissa.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valtioneuvoston asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen muuttamisesta 426/2005 Finlex.fi. 16.6.2005. Viitattu 24.7.2007.
  2. OKM - Yliopistot ja yhteistyöverkostot Opetus- ja kulttuuriministeriö, 7.3.2014. Viitattu 12.4.2015.
  3. Yliopistojen opiskelijamäärä väheni ja tutkintojen määrä kasvoi vuonna 2014 Tilastokeskus. Viitattu 19.4.2016.
  4. Yliopistokoulutus: haku ja valinta vipunen.fi. Viitattu 26.4.2016.
  5. Ammattikorkeakoulut Suomessa. 1.8.2018. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 19.6.2016.
  6. Ammattikorkeakoululaki finlex.fi. Viitattu 19.4.2016.
  7. Opiskelu ja tutkinnot ammattikorkeakouluiss Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 21.4.2016.
  8. Ammattikorkeakoulujen opiskelija- ja tutkintomäärät kasvussa Tilastokeskus. Viitattu 19.4.2016.
  9. Ammattikorkeakoulutus: haku ja valinta vipunen.fi. Viitattu 26.4.2016.