Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
Perustettu	1979
Tyyppi	Julkinen
Dekaani	Otso Huopaniemi
Opiskelijoita	368 (2024)
Jatko-opiskelijoita	32 (2024)
Sijainti	Helsinki, Suomi
Osoite	Haapaniemenkatu 6, 00530 Helsinki
Sivusto	https://www.uniarts.fi
Infobox OK

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu (lyhenne TeaK; ruots. Konstuniversitetets Teaterhögskola, engl. Uniarts Helsinki's Theatre Academy) on yksi Taideyliopiston akatemioista, joka edustaa teatteri- ja tanssialaa. Se on Suomen suurin teatteri- ja tanssialan oppilaitos. Teatterikorkeakoulun lisäksi Suomessa näyttelijän tutkintoon voi valmistua vain Tampereen Nätystä.

Teatterikorkeakoulun dekaanina toimii professori Otso Huopaniemi.

Teatterikorkeakoulusta voi valmistua teatteritaiteen tai tanssitaiteen kandidaatiksi ja maisteriksi näyttelijäntaiteesta suomeksi ja ruotsiksi, ohjauksesta, dramaturgiasta ja näytelmänkirjoittamisesta, lavastuksesta, tanssitaiteesta (tanssija ja koreografi), kirjoittamisesta, valo- ja äänisuunnittelusta sekä teatteri- ja tanssipedagogiikasta. Teatterikorkeakoulussa voi suorittaa myös tieteellisiä ja taiteellisia jatkotutkintoja em. aloilla ja valmistua teatteritaiteen tai tanssitaiteen tohtoriksi.

Teatterikorkeakoulu vastaa myös alan täydennyskoulutuksesta. Lukuvuoden aikana TeaKissa on noin 40 ensi-iltaa. Esitykset ovat julkisia.

Opetus ja tutkimus

Tutkinnot

Pääartikkeli: Yliopistolliset tutkinnot Suomessa#Teatteri ja tanssi

Teatterikorkeakoulussa voi suorittaa perustutkintoina alemman ja/tai ylemmän korkeakoulututkinnon sekä näiden jälkeen suoritettavia jatkotutkintoja.

Teatterikorkeakoulussa suoritettava alempi korkeakoulututkinto on joko tanssitaiteen tai teatteritaiteen kandidaatin tutkinto. Se on laajuudeltaan 180 opintopistettä, ja sen ohjeellinen suoritusaika on kolme vuotta täysipainoisesti opiskeltuna.

Tanssitaiteen/maisterin tutkinto suoritetaan vastaavan kandidaatin tutkinnon tai muun vastaavan tutkinnon (esimerkiksi ammattikorkeakoulussa tai ulkomailla suoritetun tutkinnon) pohjalta. Tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä, ja sen suorittaminen kestää kaksi vuotta täysipainoisesti opiskeltuna.

Maisterin tutkinnon suorittamisen jälkeen on mahdollista jatkaa jatkotutkintoihin, joko lisensiaatintutkintoon tai suoraan tohtorintutkintoon. Tanssitaiteen/teatteritaiteen lisensiaatin tutkinto on laajuudeltaan 120 opintopistettä, mikä vastaa kahden vuoden täysipäiväisiä opintoja. Tanssitaiteen/teatteritaiteen tohtorin tutkinto on laajuudeltaan 240 opintopistettä, mikä vastaa neljän vuoden opintoja.

Koulutusohjelmat

Teatterikorkeakoulussa voi opiskella valo- tai äänisuunnittelua, lavastusta, tanssia, koreografiaa, teatteri- tai tanssipedagogiikkaa, näyttelijäntaidetta, ohjausta, dramaturgiaa, esitystaidetta ja kirjoittamista.

Teatterikorkeakoulun koulutusohjelmat

• CDPR – Ver­tai­le­va dra­ma­tur­gia ja esi­tys­tut­ki­mus (maisteri)
• Dra­ma­tur­gia ja näy­tel­män kir­joit­ta­mi­nen (kan­di­daat­ti ja mais­te­ri)
• Kirjoittaminen (kandidaatti ja maisteri)
• Ko­reo­gra­fia (mais­te­ri)
• La­vas­tus­tai­de (kan­di­daat­ti ja mais­te­ri)
• Live Art and Performance Studies, eli LAPS (maisteri)
• Musiikkiteatteri (maisteri)
• Näyt­te­li­jän­tai­de (kan­di­daat­ti ja mais­te­ri)
• Oh­jaus (kan­di­daat­ti ja mais­te­ri)
• Ruot­sin­kie­li­nen näyt­te­li­jän­tai­de (kan­di­daat­ti ja mais­te­ri)
• Tanssitaide (kandidaatti)
• Tans­sin­opet­ta­ja (mais­te­ri)
• Tans­si­jan­tai­de (mais­te­ri)
• Teat­te­rio­pet­ta­ja (mais­te­ri)
• Va­lo­suun­nit­te­lu (kan­di­daat­ti ja mais­te­ri)
• Ääni­suun­nit­te­lu (kan­di­daat­ti ja mais­te­ri)

Ylioppilaskunta

Pääartikkeli: Taideyliopiston ylioppilaskunta

Taideyliopistossa ja sen akatemioissa opiskelijoita edustaa ja heidän etujaan valvoo ylioppilaskunta. Kaikki Teatterikorkeakoulun perustutkinto-opiskelijat kuuluvat Taideyliopiston ylioppilaskuntaan, joka muodostui Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunnan yhdistyessä Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian ylioppilaskuntien kanssa 1. tammikuuta 2013.

Alumnitoiminta

Taideyliopisto valitsee vuosittain jokaisesta akatemiasta vuoden alumnin. Teatterikorkeakoulun alumneiksi kutsutaan henkilöitä, jotka ovat suorittaneet Teatterikorkeakoulussa tai sitä edeltävissä oppilaitoksissa teatteri- ja tanssialan tai siihen rinnastettavan tutkinnon. He voivat liittyä Teatterikorkeakoulun alumniyhdistykseen, jonka tehtävänä on toimia muun muassa alumnien välisenä yhdyssiteenä. Yhdistykseen voivat kuulua myös Teatterikorkeakoulun ja sen edeltäjien nykyiseen tai entiseen henkilökuntaan kuuluneet. Alumniyhdistyksellä on kaksi kunniajäsentä: presidentti Tarja Halonen ja näyttelijä Seela Sella.

Teatterikorkeakoulun vuoden alumni -ehdokkaiden valinnassa kuullaan alumniyhdistyksen jäsenistöä ja hallitusta. Ensimmäinen Vuoden alumni oli Seela Sella (2011).

Teatterikorkeakoulun vuoden alumnit

• Näyttelijä Seela Sella 2011
• Ohjaajat Milja Sarkola ja Pauliina Feodoroff 2012
• Ohjaaja Hanna Kirjavainen ja teatterinjohtaja Miko Jaakkola 2013
• Äänisuunnittelija Heidi Soidinsalo 2014
• Koreografi Ervi Sirén 2015
• Näyttelijä Taisto Reimaluoto 2016
• Professori ja puheen lehtori Malla Kuuranne 2017
• Näyttelijä Sue Lemström 2018
• Valosuunnittelija, lavastaja ja esiintyjä Kalle Ropponen 2019
• Koreografi-tanssitaiteilija ja pedagogi Alpo Aaltokoski 2020
• Näyttelijä-laulaja Eija Ahvo 2021
• Dramaturgi, näyttelijä ja muusikko Paula Vesala 2022
• Taiteilija, tutkija, opettaja ja teatteritaiteen tohtori Anette Arlander 2023
• Näyttelijä, ohjaaja ja teatterinjohtaja Jakob Höglund 2024

Tilat

Teatterikorkeakoulun nykyiset tilat sijaitsevat Helsingin Sörnäisissä, osoitteessa Haapaniemenkatu 6. Haapaniemenkadun tilat otettiin käyttöön vuonna 2000. Päärakennus on ollut ennen Kookoksen saippua- ja margariinitehdas sekä Koneen hissitehdas. Rakennuksen historiasta tulee sen nykyinen lempinimi Kookos. Tiloissa on suuri teatterisali ja useampia studioita julkisia esityksiä varten ja laaja esittävään taiteeseen erikoistunut kirjasto.

Historiansa aikana Teatterikorkeakoulu on sijainnut useassa eri paikassa. Perustamisestaan aina vuoteen 1992 saakka korkeakoulu toimi Eirassa Ehrensvärdintiellä sekä Töölössä. Vuonna 1992 korkeakoulun kaikki toiminta lukuun ottamatta tanssitaiteen ja valo- ja äänisuunnittelun laitoksia muutti Kulttuuritalolle ja Paahtimo-nimiseen entiseen teollisuusrakennukseen. Nykyisiin tiloihin Haapaniemenkadulle korkeakoulu muutti vuonna 2000. Valo- ja äänisuunnittelun laitos toimi Tampereella vuosina 1988–2007 tiloissa, joissa toimii nykyisin Tutkivan teatterityön keskus. Valo- ja äänisuunnittelu toimi erillisessä rakennuksessa ("TeaK-Vässissä") vuosina 2007–2021, jonka jälkeen se yhdistyi Sörnäisten Kookos-päärakennukseen.

Historiaa

Ennen Teatterikorkeakoulua

Suomenkielisiä näyttelijöitä koulutettiin vuosina 1904–1940 Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulussa ja yksityisessä Suomen Näyttämöopistossa. Suomen Teatterikoulu perustettiin 1943. Sen korkeakouluosastolla alkoi ohjaaja- ja dramaturgikoulutus vuonna 1962.

Ruotsinkielisten näyttelijöiden koulutus aloitettiin huomattavasti suomenkielistä koulutusta aikaisemmin. Vuosina 1866–1868 opetus tapahtui Suomen ensimmäisessä teatterikoulussa Nya Teaternin yhteydessä. Vuonna 1908 perustettiin Svenska Teaternin yhteyteen Svenska Teaterns elevskolan, joka myöhemmin muutti nimensä Svenska Teaterskolan i Helsingforsiksi palvelemaan entistä enemmän koko suomenruotsalaista teatterikenttää.

Teatterikorkeakoulu (1979–2013)

Nykyinen kaksikielinen Teatterikorkeakoulu syntyi lopulta vuonna 1979, kun Suomen Teatterikoulu ja Svenska Teaterskolan yhdistyivät. Sen yhteyteen liitettiin myös vuonna 1956 perustettu Teatterialan keskuskirjasto, jonka nimi vaihdettiin vuonna 1992 muotoon Teatteri- ja tanssialan keskuskirjasto ja vuonna 2001 nykyiseen muotoonsa Teatterikorkeakoulun kirjasto.

Teatterikorkeakoulu sai Jouko Turkan rehtorikaudella 1980-luvun alkupuolella runsaasti huomiota koulussa käytettyjen opetusmenetelmien vuoksi. Kesäkuussa 1983 oikeuskansleri Kai Korte pyysi Turkalta ja opetusministeriöltä selvityksen siitä, miksi Teatterikorkeakoulun pääsykokeissa oli käytetty väkivaltaa kouluun pyrkijöitä kohtaan. Jumalan teatteri -skandaali tammikuussa 1987 paljasti Teatterikoulun vaikean sisäisen tilanteen. Teatterikriitikko Juha-Pekka Hotinen näki tapauksen nuoren näyttelijäsukupolven kapinana ”veltostunutta” suomalaista teatterilaitosta kohtaan.

Teatterikorkeakoulun opetus- ja tutkimustarjonta on laajentunut perinteisten näyttelijä-, ohjaaja- ja dramaturgikoulutusten lisäksi tanssialaan (1983), valo- ja äänisuunnitteluun (1986) ja esitystaiteeseen ja -teoriaan (2001). Tanssitaiteen laitoksella alkanut tanssinopettajakoulutus siirtyi vuonna 1997 omaksi tanssi- ja teatteripedagogiikan laitokseksi, jossa alkoi myös erillinen teatteri-ilmaisun opettajan (myöh. teatteriopettajan) koulutusohjelma.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu (2013–)

Teatterikorkeakoulu liittyi Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian kanssa osaksi uutta Taideyliopistoa vuoden 2013 alussa. Tällöin yliopistosta tuli akatemia ja nimeksi tuli Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. Johtajan titteli vaihtui rehtorista dekaaniksi.

Rehtorit ja dekaanit

Rehtorit

• Eero Melasniemi 1979–1982
• Jouko Turkka 1983–1985
• Outi Nyytäjä 1985–1987
• Marianne Möller 1987–1988 vt.
• Maija-Liisa Márton 1988–1990
• Raila Leppäkoski 1990–1991
• Kari Rentola 1991–1997
• Lauri Sipari 1997–2005
• Paula Tuovinen 2005–2013

Dekaanit

• Paula Tuovinen 2013–2014
• Maarit Ruikka 2014–2023
• Otso Huopaniemi 2023–

Entiset laitokset

• Ohjaajantyön laitos (1979–1994)
• Dramaturgian laitos (1979–1994)
• Ohjaajantyön ja dramaturgian laitos (1994–2004)
• Näyttelijäntyön laitos (1979–2004)
• Teatteritaiteen laitos (2004–2013)
• Svenska institutionen för skådespelarkonst (2004–2013)
• Tanssitaiteen laitos (1983–2013)
• Valo- ja äänisuunnittelun laitos (1986–2013)
• Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos (1996–2013)

Aiheesta muualla

• Taideyliopiston kotisivut