Seela Sella

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seela Sella
Seela Sella Helsingin taiteiden yössä 2008.
Seela Sella Helsingin taiteiden yössä 2008.
Henkilötiedot
Koko nimi Seela Maini Marjatta Sella
Syntynyt 30. joulukuuta 1936 (ikä 82)
Tampere
Ammatti näyttelijä
Puoliso Elis Sella
Näyttelijä
Merkittävät roolit
Palkinnot
Ehdokkuudet

Parhaan naissivuosan Jussi
2000 Pikkusisar

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Seela Sella Helsingin kirjamessuilla 2012.

Seela Maini Marjatta Sella (o.s. Virtanen, s. 30. joulukuuta 1936 Tampere) on suomalainen näyttelijä.[1]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sella valmistui Suomen teatterikoulusta vuonna 1959.[2] Hän on esiintynyt yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana muun muassa Turun ja Hämeenlinnan kaupunginteattereissa, Intimiteatterissa,[3] Suomen Kansallisteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Komediateatterissa ja Teatteri Jurkassa. Hän on pitänyt myös monologeja sekä laulu- ja lausuntailtoja aluksi yhdessä miehensä kanssa. Sella on nähty myös lukuisissa suomalaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Lisäksi hän on lukenut useita äänikirjoja, kuten Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut.

Sellan revyytä Seela Sella seisaallaan esitettiin Tampereen Työväen Teatterissa, Espoon Kaupunginteatterissa ja Turun Linnateatterissa. Vuonna 1978 valmistuneessa Pirkko Saision käsikirjoittamassa televisionäytelmässä Elämänmeno Sella näyttelee päähenkilön Eilan ystävätärtä Lempiä. Hella Wuolijoen alkuperäistekstiin perustuvassa televisionäytelmässä Entäs nyt, Niskavuori? (1987) hänellä on Martta Wareliuksen osa.

Sella oli Aino Sibeliuksen roolissa Timo Koivusalon ohjaamassa Sibelius-elokuvassa 2003. Vuonna 2006 hän näytteli Koivusalon elokuvassa Kalteva torni. Seela Sella on näytellyt Sylvi Kekkosta Paavo Haavikon televisiolle kirjoittamassa monologinäytelmässä Sylvin kamari[4]. Sella on myös ääninäytellyt monissa Disneyn animaatioissa. Vuosina 2012–2014 hän näytteli tehtaan omistaja Irene Lehtosta Pirkko Saision draamasarjassa Tehdas. Sella näytteli 2014 myös sarjassa Ihan sama, jossa hänen roolinaan oli Helle Häviö. Hänet nähtiin vuonna 2017 Olgan roolissa televisioelokuvassa Linnan juhlat.

Sellalle on myönnetty Alfred Kordelinin säätiön tunnustuspalkinto vuonna 2000 ja näyttämötaiteen valtionpalkinto vuonna 2009.[2][5] Vuonna 2007 Sella sai Jussi-patsaan sivuosastaan elokuvassa Kalteva torni.[6]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seela Sella kääntyi juutalaisuuteen solmiessaan avioliiton suomenjuutalaisen Elis Sellan kanssa. Selloilla on kaksi lasta, poika Ariel ja tytär Ilana.[1]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuvat
Vuosi Nimi Rooli
1962 Kesäyön unelma Helena
1963 Mies, joka otti osansa Sylvia
1966 Pitkä päivä Elisabeth Schütz
1967 Särkyneiden sydänten talo Ellie Dunn
1969 Koneitten murskaajat Anne
1973 Jeppe Niilonpoika eli talonpojan ihmeelliset seikkailut Niila
1975 Kuvien takana Silja
Talvinen tarina
Mies, joka ei osannut sanoa EI Nummiska
1976 Lottovoittaja UKK Turhapuro Jaskan vaimo
Terveisiä Dorikselta Doris
1977 Lohikäärme ystävätär
Häpy endkö? Eli kuinka Uuno Turhapuro sai niin kauniin ja rikkaan vaimon Lörssönska
1978 Tuntematon ystävä rouva Loimaa
1979 Gabriel, tule takaisin Kristina
Ihmemies nainen kaupassa
S’Brent - se palaa
1980 Laahus ompelija
Tulitikkuja lainaamassa pyykkäri
1982 Sumua Hilma
1984 Hengenmies Aili Väänänen
Yksinpuhelu
1986 Lumikit - eli kohtauksia naisen elämästä potilas
1987 Toukokuun yön tarinoita
Entäs nyt, Niskavuori? Martta Varelius
1989 Irti maasta tarjoilija
1990 Axel Aino Sibelius
1992 Hamlet Gertrud

Elokuvat
Vuosi Nimi Rooli
1994 Pieniä valheita Eeva Ramsey
Rondaus Marjut
1996 Onnenseitti
Gabriel Siri
1998 Vuoden viimeinen kesä Sollbritt Ström
1999 Pikkusisar äiti
2000 Hurmaava joukkoitsemurha postineiti
Laina-aika Kassa-Nooran äiti
Viimeiset mitalit Selma
Sylvin kamari Sylvi Kekkonen
2002 Umur Eteläntäti
2003 Kaivoksen lapset Armi
Sibelius vanha Aino
2005 Puhtaaksikirjoittaja Aino Sibelius
Kaksipäisen kotkan varjossa Aaron äiti
2006 Kalteva torni Elsa
2008 Yksinen Hilpi K. Korpi-Wiman
2009 Täällä Pohjantähden alla Emma Halme
2010 Täällä Pohjantähden alla II
2012 Siinä näkijä missä tekijä Selma Tammelund
Veden peili
2013 Mieletön elokuu Hattukaupan asiakas
2014 Kummeli V Terttu
2015 Night Goes Long Tuulikki
My Dear Friend
2017 Linnan juhlat Olga
2018 Olavi Virta Hulda Simula
2020 Teräsleidit


Televisio
Vuosi Sarja Rooli
1968 Hanski kerrospalvelija
1972 Potilas X Maija Peltola
1975 Naapurilähiö Leena Turunen
1975–1976 Sirkka ja Sakari Sirkka / Irma
1976 Iltalintu
1977 Koivuharju lehtinainen
1978 Elämänmeno Lempi
1979 Rakas peto Laina Hedman
Hepskukkuu äiti
1981 Iris Klewe Aliina-täti
1970–1982 Teatterituokio Anna Lund / äiti
1986 Pilat palat pois
Eevan luokka
Ahkera Liisa
1987 Olga P. Postisen joulukalenteri Kielo-neiti
1988 Rakastan, rakastan tarjoilija
Rakkaat sisaret Sinikka ”Sisse” Mälkönen
1992 Luonnollinen kuolema Birgitta Malmsten
1993 Kiimaiset poliisit kavaltaja
Idan jengi

Televisio
Vuosi Sarja Rooli
1993 Maigret naapuri
1994 Kultainen salama taimitarhan myyjä
1995 Ottaako sydämestä?
Sattuman nimi Rouva satamassa
1996 Olga P. Postisen joulukalenteri Kielo-neiti
1997 Verisiskot Salme Rauhamaa
Tahtilampun alla Helka
1997–1998 Ihmeidentekijät Tyyne Ängeslevä
1998 Vuoden viimeinen kesä Sollbritt Ström
1999 Ratikka-Raimo Rouva Nieminen
2001 Korkeajännitystä - eli sähköä kotiinkuljetettuna Alma Vitikainen
Vaarallista kokea naiskirjailija
2002 Paholaisen tytär Terttu Koski
Tummien vesien tulkit äiti
2003 Kansankynttilät Kirsi Hepolehto
Kirje isältä Amalia-mummo
2014 Ihan sama Helle Häviö
2012–2014 Tehdas Irene Lehtonen
2015 Yökyöpelit Mahtimummeli Päätäi Väätäinen
Punainen kolmio Mandi Leino

Ääninäyttelijänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ääninäyttelijäroolit löytyvät omasta luettelostaan.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otsamo, Kirsikka: Viisi kerrosta sisintä Sellaa. Aamulehti – Sunnuntaiasiat -liite, 13.7.2008, 127. vsk, nro 189, s. 15. Kustannus Oy Aamulehti.
  2. a b Seela Sella sai valtionpalkinnon Yle Uutiset. 17.11.2009. Yleisradio Oy. Viitattu 17.11.2009.
  3. Verneri Veistäjä (toim.): Teatterin maailma 1965, Suomen teatterilaitos ja teatteriväki, s. 362. Helsinki: Tammi, 1965.
  4. Säilynoja, Juhana: Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa Yle Blogit. 9.2.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 3.4.2017.
  5. Myönnetyt palkinnot 1991–2008 Alfred Kordelinin säätiö. Viitattu 3.1.2011.
  6. Kaikki Jussi-palkitut Helsingin Sanomat. 4.2.2007. Viitattu 17.11.2009.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mattson, Anne: Seela Sella ja selustansa: Näyttelijän elämäkerta ja elämänkaaripsykologia. Lisensiaatintutkimus, Yhteiskuntahistoria/Poliittinen historia. Helsingin yliopisto, 2012. Teoksen verkkoversio (PDF). [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]