Tampereen teknillinen yliopisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampereen teknillinen yliopisto
Tampereen teknillinen korkeakoulu
Tampereen teknillisen yliopiston logo.png
Motto Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi[1]
Perustettu 1972 (aloitti toimintansa 1965)
Tyyppi säätiöpohjainen tutkimusyliopisto
Rehtori Markku Kivikoski
Henkilökunta 1 926 (2014)[2]
Opiskelijoita 7 927 (2014)[2]
Jatko-opiskelijoita 1 236 (2014)[2]
Sijainti Tampere, Suomi (61°26′58″N, 023°51′36″E)
Osoite Korkeakoulunkatu 10
33720 Tampere
Kampus Hervanta
Yhteistyö Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Sivusto www.tut.fi
TTY:n päärakennus

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY, engl. Tampere University of Technology, TUT) on Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva, korkeinta teknillistä opetusta ja tutkimusta harjoittava yliopisto. Se aloitti toimintansa vuonna 1965 Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna ja itsenäistyi vuonna 1972 Tampereen teknilliseksi korkeakouluksi (TTKK). Tampereen teknillisen korkeakoulun nimi muuttui Tampereen teknilliseksi yliopistoksi 1. tammikuuta 2003.

Vuoden 2010 alusta alkaen TTY on toiminut säätiöyliopistona ollen toinen säätiömuodon valinneista suomalaisista yliopistoista. Tampereen teknillisenä yliopistona toimiva TTY-säätiö keskittyy tekniikan ja arkkitehtuurin tieteelliseen tutkimukseen ja tähän tutkimukseen perustuvaan ylimpään opetukseen. Vuonna 2014 TTY-säätiön kokonaisrahoitus oli 167,1 miljoonaa euroa. Valtion yleisavustuksena rahoituksesta kertyi 49 prosenttia. Vuosina 2010 - 2012 toteutettu varainkeruukampanja TTY-säätiön pääomaan tuotti lähes 40 miljoonan euron yksityiset lahjoitukset. Yhdessä valtion vastinrahan kanssa lahjoitukset muodostavat TTY-säätiölle runsaan 137 miljoonan euron suuruisen säätiöpääoman.

TTY:n rehtorina on 1. elokuuta 2008 alkaen toiminut elektroniikan professori Markku Kivikoski. TTY:llä työskentelee lähes 2 000 henkilöä, joista 1 500 kuuluu opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Henkilöstöstä noin 400 on ulkomaalaisia[3].

Tunnus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heraldikko Kaj Kajander on suunnitellut TTY:n tunnuksen, joka kuvastaa jaettua hammasratasta.[4]

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TTY:n tieteellisessä toiminnassa yhdistyvät luonnontieteellinen, teknillinen ja liiketoimintaan liittyvä tutkimus. Yliopiston 2013–2016 strategian mukaan, sen vahvuuksia ovat perus- ja soveltavan tutkimuksen vuorovaikutus, laajat kansainväliset verkostot sekä poikkitekniset ja monitieteiset tutkimushankkeet.[5]

Tutkimuksen kansainvälisessä arvioinnissa vuonna 2011 TTY:n kansainvälisesti korkeatasoisimmiksi tutkimusaloiksi on arvioitu signaalinkäsittely, optiikka ja fotoniikka, älykkäät koneet, biomallinnus ja rakennettu ympäristö.[5] TTY pyrkii kärkialoillaan maailman johtavien tutkimusyksiköiden joukkoon. TTY:n 2013–2016 strategian mukaan, sen tieteellinen toiminta keskittyy kärkialojen lisäksi neljälle poikkitieteelliselle teema-alueelle, jotka ovat digitaalinen toimintaympäristö, energia- ja ekotehokkuus, teollinen kilpailukyky ja terveysteknologia.[5]

TTY:n tutkijat tuottavat vuosittain noin 1 400 referee-julkaisua eli referoituja artikkeleita tieteellisissä lehdissä, kokoomateoksissa ja konferenssijulkaisuissa.[3] TTY:ssä työskentelee 11 FiDiPro-professoria ja 2 FiDiPro Fellow'ta (2015).

Huippuyksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TTY:ssä toimii kolme Suomen Akatemian valitsemaa tutkimuksen huippuyksikköä:[6]

  • Inversio-ongelmien huippuyksikkö (2012 - 2017), koordinaattori Helsingin yliopisto, TTY:n yhteyshenkilö Mikko Kaasalainen 
  • Laskennallisen nanotieteen huippuyksikkö (2012 - 2017), koordinaattori Aalto-yliopisto, TTY:n yhteyshenkilö Jaakko Akola
  • Kalvotutkimuksen huippuyksikkö (2014 - 2019), koordinaattori Helsingin yliopisto, TTY:n yhteyshenkilö Ilpo Vattulainen

Opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valittavana 13 hakukohdetta, joissa tutkintoaan voi omilla valinnoillaan muokata haluamaansa suuntaan. Yliopistosta valmistuu diplomi-insinöörejä ja arkkitehteja sekä tekniikan ja filosofian tohtoreita merkittävimmille teollisuuden aloille, erityisesti teknologiateollisuuteen ja rakennettuun ympäristöön liittyviin tehtäviin. Perustutkinnon suorittaneista oli töissä valmistumisajankohtanaan 71 prosenttia vuonna 2014. Valmistuneista valtaosa sijoittuu yksityiselle sektorille. Yrittäjien osuus valmistuneista oli yksi prosentti vuonna 2014[2].

TTY:stä valmistuu vuosittain keskimäärin noin 800 perustutkinnon suorittanutta eli diplomi-insinööriä tai arkkitehtia ja 90 jatkotutkinnon suorittanutta tohtoria. Perustamisvuodesta 1965 lähtien yliopistosta on suorittanut perustutkinnon yli 14 700, lisensiaatin tutkinnon noin 800 ja tohtorin tutkinnon yli 800 henkilöä.lähde? Opiskelijamäärät ovat kasvaneet lähes koko historian ajan, tosin 2000-luvulla kasvu on hidastunut ja vuosittaista uusien opiskelijoiden sisäänottoa supistettu hieman.

Opiskelijoita TTY:llä on noin 9 200, joista 8 000 suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa (diplomi-insinööri tai arkkitehti) ja 1 200 jatko-opintoja[2] Ulkomaalaisia vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita on 1 300. Teknillisen yliopiston opiskelijaa, joka ei ole suorittanut vielä tekniikan kandidaatin välitutkintoa, kutsutaan tekniikan ylioppilaaksi. Yli vuoden opiskelleita tekniikan ylioppilaita ja tekniikan kandidaatteja kutsutaan vapaamuotoisesti teekkareiksi.

Rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TTY:n tiedekunnat ja laitokset ovat:

  • Luonnontieteiden tiedekunta
    • fysiikan laitos
    • kemian ja biotekniikan laitos
    • matematiikan laitos
    • Optoelektroniikan tutkimuskeskus
  • Talouden ja rakentamisen tiedekunta
    • arkkitehtuurin laitos
    • rakennustekniikan laitos
    • teollisuustalouden laitos
    • tiedonhallinnan ja logistiikan laitos
    • kielikeskus
    • Porin laitos
    • täydennyskoulutuskeskus Edutech
  • Teknisten tieteiden tiedekunta
    • hydrauliikan ja automatiikan laitos
    • kone- ja tuotantotekniikan laitos
    • materiaaliopin laitos
    • systeemitekniikan laitos
  • Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta
    • elektroniikan ja tietoliikennetekniikan laitos
    • signaalinkäsittelyn laitos
    • sähkötekniikan laitos
    • tietotekniikan laitos

Lisäksi yliopistoon kuulu kirjasto, joka tarjoaa tutkimuksen ja opiskelun tueksi monipuolisia tietoaineistoja ja informaatiopalveluja.

TTY:llä on alueellista toimintaa myös Seinäjoella, Valkeakoskella, Raumalla, Lahdessa ja Hollolassa.

TTY-säätiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 alusta TTY muuttui säätiöyliopistoksi. Muutos liittyy yliopistolakiuudistukseen, jossa kaikista yliopistoista tuli joko julkisoikeudellisia yliopistoja tai säätiöitä. TTY:n toiminnasta vastaa jatkossa TTY-säätiö. Muutos ei vaikuttanut opiskelijoiden asemaan, mutta henkilökunnan virat muuttuivat työsuhteiksi. TTY-säätiön säätiöpääoma on 137 miljoonaa euroa.[7].

TTY-säätiön hallituksessa on seitsemän jäsentä[8]:

Aiemmin jäseninä ovat olleet myös

Säätiön hallituksen jäsenet valitaan yleensä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Yllä on merkitty jäsenyyden alkuaika ja tällä hetkellä tiedossa oleva päättymisaika. Koko hallitus ei koskaan vaihdu kerralla, sillä joka toinen vuosi on kolmen ja joka toinen vuosi neljän jäsenen toimikauden päätös. Hallitus järjestäytyy uudestaan jokaisen valinnan jälkeen. Jäsenenä voi olla korkeintaan kahdeksan vuotta eli kaksi kautta.

Säätiön hallitus on yliopiston ylin päättävä elin. Säätiön hallitus päättää muun muassa säätiön strategiasta, toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista[9].

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuuskaupunki tarvitsee teknillistä koulutusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknillisen korkeakoulun perustaminen Tampereelle oli esillä jo 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Valtiomies Agathon Meurman käsitteli aihetta Suomen senaatissa vuonna 1857[10]. Osittain syynä oli se, että Tampereesta kehittyi jo 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki ja teknilliselle korkeakoulutukselle oli kaupungissa tarvetta. Teknillisen korkeakoulun siirtämistä Helsingin keskustasta avarammille alueille kaupungin reunaosiin tai Tampereelle keskusteltiin myös 1910-luvulla[11]. Toisen maailman sodan jälkeen Helsingin teknillisen korkeakoulun siirtämistä pohdittiin jälleen, sillä koulun toimitilat olivat vaurioituneet toisen maailmansodan pommituksissa. 1960-luvulla Teknillisen korkeakoulun neuvottelukunta esitti yllättäin koulutuksen aloittamista Tampereella. Teknillisen korkeakoulun sen aikainen rehtori Jaakko Ranhola oli laskenut, että ruotsalaisia tekniikan opiskelijoita oli vuonna 1964 keskimäärin 2,6-kertainen määrä Suomeen verrattuna. Tämä oli teollisuuden näkemyksen mukaan kestämätöntä pitkällä aikavälillä[10].

TKK:n sivukorkeakoulusta itsenäiseksi korkeakouluksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti asetuksen TKK:n sivukorkeakoulun toiminnasta Tampereella 13. elokuuta 1965[12]. Koulu aloitti toimintansa muutamaa viikkoa myöhemmin Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna. TTKK:n alkuvuosina opiskelijat maksoivat 65 markan lukuvuosimaksua vuosina 1965–1972 ja monia muita eri maksuja mm. tentistä, merkitsemisestä korkeakoulun kirjoihin, todistuksesta ja diplomityön tarkastamisesta[10]. Koulu itsenäistyi vuonna 1972 eduskunnan säädettyä asiasta lain ja samalla myös lukuvuosimaksuista luovuttiin. Eduskunta hyväksyi lain toukokuussa ja presidentti Urho Kekkonen vahvisti sen saman tien. Itsenäistyneessä korkeakoulussa oli 900 opiskelijaa[10]. Syitä itsenäistymiseen olivat mm. byrokratia. Matkat Otaniemeen erilaisiin kokouksiin veivät tehokasta työaikaa. Enemmistö kokouksista käsiteltävistä asioista koski vain Otaniemeä ja otaniemeläiset eivät taas tunteneet tarkkaan Tampereen olosuhteita. Tamperelaiset professorit käsittelivät samoja asioita useaan kertaan, ensin paikallisessa ja sitten TKK:n osastokollegiossa. Siksi koulujen erottaminen omiksi yksiköikseen oli tehokasta.

Koti uudesta kaupunginosasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksi opetusta annettiin Tampereen keskustassa, mutta toiminnan kasvaessa toimitilat alkoivat käydä ahtaaksi ja alkoivat siirtyä vuodesta 1973 alkaen vastaperustettuun Hervannan kaupunginosaan. Hervanta oli 1960-luvulla lähinnä korpea, nykyisen kampuksen kohdalla oli pienmaatilan niittyä. Alun perin Hervantaan piti muuttaa myös Tampereen yliopiston, mutta se ryhtyi vastustamaan muuttoa. 1960-luvulla esitettiin myös suunnitelmia näiden kahden Tampereen yliopiston yhdistämisestä[10]. Myös teekkareiden keskuudessa esiintyi epäilyä Hervannan kampusta kohtaan[10]. Yleinen epäilys oli, ettei kampusta ja sen ympärille rakennettavaa kaupunginosaa pystytä rakentamaan toimivaksi riittävän nopeassa aikataulussa. Hervanta onkin rakentunut hiljalleen. Viimeisenä Hervantaan siirtyi arkkitehtuurin osasto, joka toimi keskustassa aina vuoteen 1996[12]. Moni TTY:n varhaisista professoreista on opiskellut osittain Yhdysvalloissa ja TTY:n muistuttaa monin eri tavoin amerikkalaisia yliopistoja.

Teollisuus kumppanina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisesti 1970-luvulla korkeakoulun ja elinkeinoelämän avoin yhteistyö oli joillekin täysin epätoivottavaa. Poliittisessa ilmapiirissä jotkut radikaalit pitivät siivottamana sitä, että korkeakoulut olivat missään tekemisissä teollisuuden kanssa. Teollisuuden kuviteltiin likaavan tieteellisen tutkimuksen. TTY:llä elinkeinoelämäyhteistyö on ollut tärkeää perustamisesta asti. 1970-luvun lopusta lähtien TTY:llä vieraili suomalaisten suuryritysten johtoa Kauppakamarin kutsusta. Tampereen kauppakamarin sen aikainen toimitusjohtaja Matti Hokkanen kuuluu TTY:n monivuotisiin taustavaikuttajiin. Kauppakamari järjesti parikymmentä vierailua, joiden tavoitteena oli kasvattaa yritysten ja korkeakoulun välistä luottamusta. Mukana olivat mm. Valmet, Nokia, Kone, Kemira, Repola, SYP ja KOP.[10] Jo TTKK:n perustamista varten säädetty laki määritteli koulun tavoitteeksi panostamisen tuotekehitykseen, muista yliopistoista poiketen.

Kansainvälistymistä ja kasvua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla Yrjö Neuvo vaikutti professorina merkittävästi TTY:n toimintaan. Hän tuli sähkötekniikan professoriksi 33-vuotiaana vuonna 1977 vähän ennen sähkötalon valmistumista. Hänen professuurinsa aikana tehtiin mm. 30 tietotekniikan väitöskirjaa. Neuvo oli myös 1980-luvun lopulla Suomen akatemian tutkimusprofessorina. Tehtävä oli TTY:n ensimmäinen. 1980-luvulla alkoi myös kansainvälistyminen. Signaalinkäsittelyn laitoksella oli töissä 1980-luvulla 12 eri kansalaisuutta ja laitos oli TTY:n ensimmäinen, joka alkoi antaa säännöllistä opetusta englannin kielellä. Neuvo piti kansainvälistymistä erittäin tärkeänä asiana. Nokia alkoi kiinnostua Neuvon johtaman elektroniikan laitoksen osaamisesta ja perusti lopulta toimipisteen Hervantaan. Vuoteen 1982 mennessä TTY:llä oli 2800 opiskelijaa, ja valmistuneita oli 1700 diplomi-insinööriä ja arkkitehtia, 70 tekniikan lisensiaattia ja 15 tohtoria.[10]

TTY rekisteröi Suomen internetdomainin (.fi) vuonna 1986. Samalla syntyivät kaksi vanhinta suomalaista internetdomainia, TTY:n tut.fi ja Teknillisen korkeakoulun hut.fi[13]. FI-domainin rekisteröinnin takana oli paljolti silloinen tietojenkäsittelytekniikan apulaisprofessori Juha Heinänen, joka myös ylläpiti alkuaikoina verkon nimipalvelinta. FI-verkkotunnuksia hallinnoitiin TTKK:lla vuoteen 1993, jolloin ne siirrettiin FICIX ry:lle, ja myöhemmin viestintävirastolle.[14]

1990-luvun alkupuolella TTY:n toimintaa ohjasi lama ja loppupuolella Nokian halu lisätä jatkuvasti koulutusta. Nämä kaksi pääpiirrettä vaativat yliopiston toiminnassa merkittäviä muutoksia. Laman aikana toiminta järkevöityi ja rahaa oli käytössä aiempaa vähemmän. Laman aikana henkilökunnan määrä väheni, mutta toiminta laajeni. Samalla vuosikymmenellä alkoi opiskelijamäärien huima kasvu, kun uusista osaajista oli kysyntää. Monet toiminnot, kuten siivous, kunnossapito, ulkoalueiden hoito sekä liikunta-, rekrytointi- ja innovaatiopalvelut ulkoistettiin yhteistyökumppaneiden hoidettavaksi. Matematiikan ja fysiikan opettajien koulutuksen käynnistämiseen vaikutti 90-luvulla opetusministeriön toivomus.[12]

Merkittävää tutkimustyötä ja keksintöjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TTY:n tutkimus on yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tuottanut keksintöjä, jotka ovat muuttaneet maailmaa. TTY rekisteröi Suomen internetdomainin[14] (.fi) vuonna 1986 ja hallinnoi Fi-verkkotunnuksia vuoteen 1993 asti. Samalla syntyivät kaksi vanhinta suomalaista internetdomainia, TTY:n tut.fi ja Teknillisen korkeakoulun hut.fi. Tietotekniikan osasto on ollut vahvasti Nokia Oyj:n tuotekehittelyn apuna, esimerkkinä mm. Nokia Communicator[15]. TTY:ltä lähtöisin oleva sumuvalkokangas-keksintö (oikeuden omistaa Seinäjoella toimiva Fog Screen Oy) sai vuonna 2003 Innosuomi-palkinnon. Menetelmä mahdollistaa kuvien ja videon projisoinnin ilmaan. Sumuvalkokankaan keksijät ovat tekniikan tohtorit Ismo Rakkolainen ja Karri Palovuori. TTY:n tutkija Jevgeni Podkletnov esitti vuonna 1992 riittämättömän kokeellisen aineiston perusteella, että painovoima heikkenee pyörivän suprajohdelevyn ympäristössä. Jatkotutkimukset TTY:llä ja Yhdysvalloissa eivät ole johtaneet ilmiön havaitsemiseen.[16]

TTY on ollut kehittämässä mm. maailman ensimmäistä

  • biohajoavaa nivelimplanttia
  • kommunikaattoria
  • toisen sukupolven kommunikaattoria
  • kävelevää metsäkonetta
  • biohajoavaa niveltyynyä nivelreuman ja nivelrikon hoitoon
  • keltaista laseria[17].

Hervannassa sijaitseva Kampus on laajentunut seuraavasti[18]:

Vuosi Rakennus
1973 Konetalo
1978 Sähkötalo
1983 Päärakennus
1984 Rakennustalo (suunnittelijana arkkitehti Toivo Korhonen)
1991 Hermitec
1995 Festia
2001 Tietotalo
2002 Liikuntahalli Tamppi Areena
2006 Päärakennuksen laajennus
2013 Tamppi Areenan laajennus
2015 Kampusareena

Toiminta hieman syrjässä sijaitsevasta Hermitecistä on sittemmin siirtynyt varsinaiselle kampusalueelle. Tähän on vaikuttanut mm. Tietotalon valmistuminen 2000-luvun alussa.

Eri vaiheissa rakennetut rakennukset on yhdistetty käytävillä, jolloin paikasta toiseen pääsee aina siirtymään sisätilojen kautta.

Eri koulutusohjelmien perustamisvuodet[12]:

Perustamisvuosi Koulutusohjelma
1965 Kone-, rakennus- ja sähkötekniikka
1969 Arkkitehtuuri
1985 Tekstiili- ja vaatetustekniikka, tietotekniikka
1987 Automaatiotekniikka
1989 Materiaalitekniikka
1990 Tuotantotalous (eriytyi omaksi kokonaisuudekseen konetekniikan koulutusohjelmasta)
1991 Ympäristötekniikka
1999 Tietojohtaminen (eriytyi omaksi kokonaisuudekseen tuotantotalouden koulutusohjelmasta)
2000 Tietoliikenne-elektroniikka (2009 eteenpäin nimeltään signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka)
2002 Teknis-luonnontieteellinen
2005 Biotekniikka

Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmaan otettiin opiskelijoita viimeisen kerran vuonna 2009 ja signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmaan vuonna 2012.

Opiskelijoiden ja henkilökunnan määrän kehitys[18]:

Vuosi 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2000 1995 1985 1975 1965
Opiskelijoiden määrä (perus- ja jatko-opiskelijat) 9 163 9 904 10 389 10 470 10 429 11 565 11 626 12 181 12 427 12 642 9 996 6 400 2 975 1 594 132
Suoritettuja tohtorin tutkintoja 91 94 90 75 87 84 64 71 72 65 35 27 9
Henkilökunnan määrä (htv) 1 926 2 016 2 077 1 911 1 964 2 020 1 951 1 940 1 871 1 906 1 784

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vappuinen teekkarikaste Tammerkoskessa

Vuonna 1972 aloitti toimintansa Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TTKY), joka on sittemmin muuttanut yliopiston nimenmuutoksen myötä oman nimensä Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnaksi (TTYY). Vuonna 2005 TTYY:n edustajisto korjasi ylioppilaskuntatoiminnan alkaneeksi vuonna 1965, jolloin Tampereen Teekkarit aloittivat toimintansa. Lain mukaan jokaisen perusopiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan.

Leimallista paikalliselle opiskelijakulttuurille on jokavappuinen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kastaminen Tammerkoskessa, ns. teekkarikaste. Siinä 3–6 ensimmäisen vuoden opiskelijaa pudotetaan kerralla hetkeksi nosturinkoukkuun kiinnitetyssä korissa hyiseen Tammerkoskeen vappuna. Tämä kastamisperinne alkoi jo vuonna 1966.

Tärkeitä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta yliopistoon liittyvää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuimmat TTY:llä opiskelevat urheilijat lienevät olympiatason meloja Jenni Mikkonen, kolmiloikkaaja Aleksi Tammentie sekä Tampereen Pyrinnön Tommi Evilä ja Tero Järvenpää.

TTY:llä (erityisesti Festiassa) on kuvattu kohtauksia kahteen maailmanmaineeseen yltäneeseen amatöörielokuvaan: Star Wreck: In the Pirkinning ja The Yes Men, joista jälkimmäisessä joukko pilailijoita esiintyi eräässä TTY:n järjestämässä konferenssissa maailmankauppajärjestö WTO:n "edustajina".[19]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2013–2016 2013. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 1.12.2013.
  2. a b c d e Tilastotietoa tut.fi. 5.6.2014. TTY. Viitattu 4.11.2014.
  3. a b Vuosikertomus 2014. Tampereen teknillinen yliopisto.
  4. Graafinen ohjeisto. Tampereen teknillinen yliopisto.
  5. a b c Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2013–2016
  6. Suomen Akatemia - huippuyksiköt
  7. Varainhankinta – Tampereen teknillinen yliopisto 2013. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 29.8.2013.
  8. Säätiön hallitus 2011. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 12.2.2012.
  9. Tieto on talousmoottorin polttoaine 2009. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 24.7.2011. (suomeksi)
  10. a b c d e f g h Matti Wacklin: Lainahöyhenissä kohti teknopolista. Kronikka 30-vuotiaan TTKK:n vaiheista.. Valkeakoski: Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1995. ISBN 951-722-380-3.
  11. Opetusta ja tutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1849 – Aalto-yliopisto 2011. Aalto-yliopisto. Viitattu 20.7.2011. (suomeksi)
  12. a b c d Katja Ayres: Kasvun aika -- Ajankuvia tekniikan yliopistosta. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, 2005. ISBN 952-15-1385-3.
  13. .FI domainin rekisteröintianomus 4.12.1986 1986. Funet. Viitattu 15.8.2011. (englanniksi)
  14. a b TTY varasi Fi-verkkotunnuksen Suomelle 20.12.2011. Rajapinta.
  15. Nokian Kommunikaattori syntyi tamperelaisvoimin 30.12.2003. TTY. Viitattu 16.9.2007.
  16. American Antigravity Viitattu 12.10.2007. (englanniksi)
  17. Keltainen laser mullistaa lääketieteen ja spektroskopian Rajapinta. 20.5.2014. TTY.
  18. a b Historiaa – Tampereen teknillinen yliopisto 2011. TTY. Viitattu 20.7.2011. (suomeksi)
  19. http://www.theyesmen.org/hijinks/tampere/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen teknillinen yliopisto.