Tampereen teknillinen yliopisto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tampereen teknillinen yliopisto
Tampereen teknillinen korkeakoulu
Tampereen teknillisen yliopiston logo.png
Motto Tekniikkaa ihmisen ja ympäristön hyväksi[1]
Perustettu 1972 (aloitti toimintansa 1965)
Tyyppi säätiöpohjainen tutkimusyliopisto
Rehtori Markku Kivikoski
Henkilökunta 1 904 (2012)[2]
Opiskelijoita 10 387 (2012)[2]
Jatko-opiskelijoita 1 600 (2012)[2]
Sijainti Tampere, Suomi (61°26′58″N, 023°51′36″EKoordinaatit: 61°26′58″N, 023°51′36″E)
Osoite Korkeakoulunkatu 10
33720 Tampere
Kampus Hervanta
Yhteistyö Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto, VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Sivusto www.tut.fi
TTY:n päärakennus

Tampereen teknillinen yliopisto (TTY, engl. Tampere University of Technology, TUT), viralliselta nimeltään TTY-säätiö, on Tampereella Hervannan kaupunginosassa sijaitseva, korkeinta teknillistä opetusta ja tutkimusta harjoittava säätiömuotoinen yliopisto. Vuosina 1972–2002 yliopiston virallinen nimi oli Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK).

Opiskelijoita TTY:llä on noin 10 400, joista runsaat 8 700 suorittaa ylempää korkeakoulututkintoa (diplomi-insinööri tai arkkitehti) ja noin 1600 jatko-opintoja[2] Ulkomaalaisia vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita on noin 1 300. Teknillisen yliopiston opiskelijaa, joka ei ole suorittanut vielä tekniikan kandidaatin välitutkintoa, kutsutaan tekniikan ylioppilaaksi. Yli vuoden opiskelleita tekniikan ylioppilaita ja tekniikan kandidaatteja kutsutaan vapaamuotoisesti teekkareiksi.

TTY:ltä valmistuu vuosittain keskimäärin noin 800 perustutkinnon suorittanutta eli diplomi-insinööriä tai arkkitehtia ja 80 jatkotutkinnon suorittanutta tohtoria. Perustamisvuodesta 1965 lähtien yliopistosta on suorittanut perustutkinnon yli 14 700, lisensiaatin tutkinnon noin 800 ja tohtorin tutkinnon yli 800 henkilöä. Opiskelijamäärät ovat kasvaneet lähes koko historian ajan, tosin 2000-luvulla kasvu on hidastunut ja vuosittaista uusien opiskelijoiden sisäänottoa supistettu hieman. Perustutkinnon suorittaneista oli töissä valmistumishetkellä 88 prosenttia vuonna 2008. Yrittäjien osuus valmistuneista oli 5,4 prosenttia lukuvuonna 2009–2010.

TTY:llä työskentelee noin 2 000 henkilöä, joista noin 1 500 kuuluu opetus- ja tutkimushenkilökuntaan. Näistä lähes 300 on ulkomaalaisia. Koulutusohjelmia on 13 ja kansainvälisiä maisteriohjelmia kahdeksan. Yliopisto toimii läheisessä yhteistyössä monien teollisuusyritysten kanssa. TTY:n kokonaisrahoitus vuonna 2009 oli 154,5 miljoonaa euroa. Kolmannes tuloista kertyi Tekesin, yritysten, Suomen Akatemian ja EU:n tutkimusrahoituksesta. 1980-luvun alusta lukien TTY:n tutkimustoiminnan pohjalta on syntynyt yli sata yritystä. Edellisen viiden vuoden aikana yliopiston tutkimuksesta on syntynyt yli 30 uutta yritystä, joista suurimman osan toimiala on ohjelmistoliiketoiminta tai tietotalous[3]. Osittain tätä kehitystä on ollut tukemassa Tampereella toimiva yrityshautomo uusi tehdas.

Kampusalueen vieressä on teknologiakeskus Hermia ja VTT:n tutkimuslaitoksia. Nokialla on Hermian tiloissa toimiva merkittävä älypuhelimien tutkimuskeskus ja muita toimintoja, jotka työllistävät yhteensä vajaat 3 000 työntekijää[4]. TTY:ltä perustutkinnon suorittaneiden suurin yksittäinen työnantaja onkin Nokia. Yritys on myös TTY:n suurin yksittäinen tutkimuskumppani. Hermian tiloissa toimii myös yli 160 muuta, lähinnä pk-yritystä. TTY:llä on läheistä tutkimusyhteistyötä myös muun muassa Finn-Medi-tutkimuskeskuksen sekä Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen kanssa. Kampusalueen läheisyydessä Hervannassa asuu noin tuhat diplomi-insinööriä ja kaupunginosa on Suomen suurin diplomi-insinöörikeskittymä[5].

TTY:n kansainvälistä kärkitasoa edustavista tutkimusaloista laajimpia ja vakiintuneimpia ovat signaalinkäsittely, nanofotoniikka sekä älykkäät koneet[3]. TTY on myös kansainvälistynyt määrätietoisesti ja noussut opiskelija- ja tutkijavaihdossa Suomen kansainvälisimmäksi teknilliseksi yliopistoksi[3]. TTY:n rehtorina on 1. elokuuta 2008 alkaen toiminut elektroniikan professori Markku Kivikoski. Heraldikko Kaj Kajander on suunnitellut TTY:n tunnuksen, joka kuvastaa jaettua hammasratasta.

TTY-säätiö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 alusta TTY muuttui säätiöyliopistoksi. Muutos liittyy yliopistolakiuudistukseen, jossa kaikista yliopistoista tuli joko julkisoikeudellisia yliopistoja tai säätiöitä. TTY:n toiminnasta vastaa jatkossa TTY-säätiö. Muutos ei vaikuttanut opiskelijoiden asemaan, mutta henkilökunnan virat muuttuivat työsuhteiksi. TTY-säätiön säätiöpääoma on 137 miljoonaa euroa.[6].

TTY-säätiön hallituksessa on seitsemän jäsentä[7]:

Aiemmin jäseninä ovat olleet myös

Säätiön hallituksen jäsenet valitaan yleensä neljäksi vuodeksi kerrallaan. Yllä on merkitty jäsenyyden alkuaika ja tällä hetkellä tiedossa oleva päättymisaika. Koko hallitus ei koskaan vaihdu kerralla, sillä joka toinen vuosi on kolmen ja joka toinen vuosi neljän jäsenen toimikauden päätös. Hallitus järjestäytyy uudestaan jokaisen valinnan jälkeen. Jäsenenä voi olla korkeintaan kahdeksan vuotta eli kaksi kautta.

Säätiön hallitus on yliopiston ylin päättävä elin. Säätiön hallitus päättää muun muassa säätiön strategiasta, toimintaa ja taloutta koskevista asioista sekä muista laajakantoisista suunnitelmista[8].

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknillisen korkeakoulun perustaminen Tampereelle oli esillä jo 1800-luvun puolenvälin jälkeen. Valtiomies Agathon Meurman käsitteli aihetta Suomen senaatissa vuonna 1857[9]. Osittain syynä oli se, että Tampereesta kehittyi jo 1800-luvulla huomattava teollisuuskaupunki ja teknilliselle korkeakoulutukselle oli kaupungissa tarvetta. Teknillisen korkeakoulun siirtämistä Helsingin keskustasta avarammille alueille kaupungin reunaosiin tai Tampereelle keskusteltiin myös 1910-luvulla[10]. Toisen maailman sodan jälkeen Helsingin teknillisen korkeakoulun siirtämistä pohdittiin jälleen, sillä koulun toimitilat olivat vaurioituneet toisen maailmansodan pommituksissa. 1960-luvulla Teknillisen korkeakoulun neuvottelukunta esitti yllättäin koulutuksen aloittamista Tampereella. Teknillisen korkeakoulun sen aikainen rehtori Jaakko Ranhola oli laskenut, että ruotsalaisia tekniikan opiskelijoita oli vuonna 1964 keskimäärin 2,6 kertainen määrä Suomeen verrattuna. Tämä oli teollisuuden näkemyksen mukaan kestämätöntä pitkällä aikavälillä[9]. Presidentti Urho Kekkonen allekirjoitti asetuksen TKK:n sivukorkeakoulun toiminnasta Tampereella 13. elokuuta 1965[11]. Koulu aloitti toimintansa muutamaa viikkoa myöhemmin Teknillisen korkeakoulun sivukorkeakouluna. TTKK:n alkuvuosina opiskelijat maksoivat 65 markan lukuvuosimaksua vuosina 1965–1972 ja monia muita eri maksuja mm. tentistä, merkitsemisestä korkeakoulun kirjoihin, todistuksesta ja diplomityön tarkastamisesta[9]. Koulu itsenäistyi vuonna 1972 eduskunnan säädettyä asiasta lain ja samalla myös lukuvuosimaksuista luovuttiin. Eduskunta hyväksyi lain toukokuussa ja presidentti Urho Kekkonen vahvisti sen saman tien. Itsenäistyneessä korkeakoulussa oli 900 opiskelijaa[9]. Syitä itsenäistymiseen olivat mm. byrokratia. Matkat Otaniemeen erilaisiin kokouksiin veivät tehokasta työaikaa. Enemmistö kokouksista käsiteltävistä asioista koski vain Otaniemeä. Otaniemeläiset eivät taas tunteneet tarkkaan Tampereen olosuhteita. Tamperelaiset professorit käsittelevät samoja asioita useaan kertaan, ensin paikallisessa ja sitten TKK:n osastokollegiossa. Siksi koulujen erottaminen omiksi yksiköikseen oli tehokasta.

Aluksi opetusta annettiin Tampereen keskustassa, mutta toiminnan kasvaessa toimitilat alkoivat käydä ahtaaksi ja alkoivat siirtyä vuodesta 1973 alkaen vastaperustettuun Hervannan kaupunginosaan. Hervanta oli 1960-luvulla lähinnä korpea, nykyisen kampuksen kohdalla oli pienmaatilan niittyä. Alun perin Hervantaan piti muuttaa myös Tampereen yliopiston, mutta se ryhtyi vastustamaan muuttoa. 1960-luvulla esitettiin myös suunnitelmia näiden kahden Tampereen yliopiston yhdistämisestä[9]. Myös teekkareiden keskuudessa esiintyi epäilyä Hervannan kampusta kohtaan[9]. Yleinen epäilys oli, ettei kampusta ja sen ympärille rakennettavaa kaupunginosaa pystytä rakentamaan toimivaksi riittävän nopeassa aikataulussa. Hervanta onkin rakentunut hiljalleen. Viimeisenä Hervantaan siirtyi arkkitehtuurin osasto, joka toimi keskustassa aina vuoteen 1996[11]. Moni TTY:n varhaisista professoreista on opiskellut osittain Yhdysvalloissa ja TTY:n muistuttaa monin eri tavoin amerikkalaisia yliopistoja.

Yleisesti 1970-luvulla korkeakoulun ja elinkeinoelämän avoin yhteistyö oli joillekin täysin epätoivottavaa. Poliittisessa ilmapiirissä jotkut radikaalit pitivät siivottamana sitä, että korkeakoulut olivat missään tekemisissä teollisuuden kanssa. Teollisuuden kuviteltiin likaavan tieteellisen tutkimuksen. TTY:llä elinkeinoelämäyhteistyö on ollut tärkeää perustamisesta asti. 1970-luvun lopusta lähtien TTY:llä vieraili suomalaisten suuryritysten johtoa Kauppakamarin kutsusta. Tampereen kauppakamarin sen aikainen toimitusjohtaja Matti Hokkanen kuuluu TTY:n monivuotisiin taustavaikuttajiin. Kauppakamari järjesti parikymmentä vierailua, joiden tavoitteena oli kasvattaa yritysten ja korkeakoulun välistä luottamusta. Mukana olivat mm. Valmet, Nokia, Kone, Kemira, Repola, SYP ja KOP.[9] Jo TTKK:n perustamista varten säädetty laki määritteli koulun tavoitteeksi panostamisen tuotekehitykseen, muista yliopistoista poiketen.

1980-luvulla Yrjö Neuvo vaikutti professorina merkittävästi TTY:n toimintaan. Hän tuli sähkötekniikan professoriksi 33-vuotiaana vuonna 1977 vähän ennen sähkötalon valmistumista. Hänen professuurinsa aikana tehtiin mm. 30 tietotekniikan väitöskirjaa. Neuvo oli myös 1980-luvun lopulla Suomen akatemian tutkimusprofessorina. Tehtävä oli TTY:n ensimmäinen. 1980-luvulla alkoi myös kansainvälistyminen. Signaalinkäsittelyn laitoksella oli töissä 1980-luvulla 12 eri kansalaisuutta ja laitos oli TTY:n ensimmäinen, joka alkoi antaa säännöllistä opetusta englannin kielellä. Neuvo piti kansainvälistymistä erittäin tärkeänä asiana. Nokia alkoi kiinnostua Neuvon johtaman elektroniikan laitoksen osaamisesta ja perusti lopulta toimipisteen Hervantaan. Vuoteen 1982 mennessä TTY:llä oli 2800 opiskelijaa, ja valmistuneita oli 1700 diplomi-insinööriä ja arkkitehtia, 70 tekniikan lisensiaattia ja 15 tohtoria.[9]

TTY rekisteröi Suomen internetdomainin (.fi) vuonna 1986. Samalla syntyivät kaksi vanhinta suomalaista internetdomainia, TTY:n tut.fi ja Teknillisen korkeakoulun hut.fi[12]. FI-domainin rekisteröinnin takana oli paljolti silloinen tietojenkäsittelytekniikan apulaisprofessori Juha Heinänen, joka myös ylläpiti alkuaikoina verkon nimipalvelinta. FI-verkkotunnuksia hallinnoitiin TTKK:lla vuoteen 1993, jolloin ne siirrettiin FICIX ry:lle, ja myöhemmin viestintävirastolle.[13]

1990-luvun alkupuolella TTY:n toimintaa ohjasi lama ja loppupuolella Nokian halu lisätä jatkuvasti koulutusta. Nämä kaksi pääpiirrettä vaativat yliopiston toiminnassa merkittäviä muutoksia. Laman aikana toiminta järkevöityi ja rahaa oli käytössä aiempaa vähemmän. Laman aikana henkilökunnan määrä väheni, mutta toiminta laajeni. Samalla vuosikymmenellä alkoi opiskelijamäärien huima kasvu, kun uusista osaajista oli kysyntää. Monet toiminnot, kuten siivous, kunnossapito, ulkoalueiden hoito sekä liikunta-, rekrytointi- ja innovaatiopalvelut ulkoistettiin yhteistyökumppaneiden hoidettavaksi. Matematiikan ja fysiikan opettajien koulutuksen käynnistämiseen vaikutti 90-luvulla opetusministeriön toivomus.[11]

Hervannassa sijaitseva Kampus on laajentunut seuraavasti[14]:

Vuosi Rakennus
1973 Konetalo
1978 Sähkötalo
1983 Päärakennus
1984 Rakennustalo (suunnittelijana arkkitehti Toivo Korhonen)
1991 Hermitec
1995 Festia
2001 Tietotalo
2002 Liikuntahalli Tamppi Areena
2006 Päärakennuksen laajennus
2013 Tamppi Areenan laajennus
2015 Kampusareena

Ainutlaatuista yliopistolla on se, että eri vaiheissa rakennetut rakennukset on yhdistetty käytävillä, jolloin paikasta toiseen pääsee aina siirtymään sisätilojen kautta.

Eri koulutusohjelmien perustamisvuodet[11]:

Perustamisvuosi Koulutusohjelma
1965 Kone-, rakennus- ja sähkötekniikka
1969 Arkkitehtuuri
1985 Tekstiili- ja vaatetustekniikka, tietotekniikka
1987 Automaatiotekniikka
1989 Materiaalitekniikka
1990 Tuotantotalous (eriytyi omaksi kokonaisuudekseen konetekniikan koulutusohjelmasta)
1991 Ympäristötekniikka
1999 Tietojohtaminen (eriytyi omaksi kokonaisuudekseen tuotantotalouden koulutusohjelmasta)
2000 Tietoliikenne-elektroniikka (2009 eteenpäin nimeltään signaalinkäsittely ja tietoliikennetekniikka)
2002 Teknis-luonnontieteellinen
2005 Biotekniikka

Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelmaan otettiin opiskelijoita viimeisen kerran vuonna 2009 ja signaalinkäsittelyn ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelmaan vuonna 2012.

Opiskelijoiden ja henkilökunnan määrän kehitys[14]:

Vuosi 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2000 1995 1985 1975 1965
Perusopiskelijoiden määrä 10 387 11 565 11 626 12 181 12 427 12 642 9 996 6 400 2 975 1 594 132
Suoritettuja tohtorin tutkintoja 87 84 64 71 72 65 35 27 9
Henkilökunnan määrä 1 964 2 020 1 951 1 940 1 871 1 906 1 784

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vappuinen teekkarikaste Tammerkoskessa

Vuonna 1972 aloitti toimintansa Tampereen teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TTKY), joka on sittemmin muuttanut yliopiston nimenmuutoksen myötä oman nimensä Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnaksi (TTYY). Vuonna 2005 TTYY:n edustajisto korjasi ylioppilaskuntatoiminnan alkaneeksi vuonna 1965, jolloin Tampereen Teekkarit aloittivat toimintansa. Lain mukaan jokaisen perusopiskelijan on kuuluttava ylioppilaskuntaan.

Leimallista paikalliselle opiskelijakulttuurille on jokavappuinen ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kastaminen Tammerkoskessa, ns. teekkarikaste. Siinä 3–6 ensimmäisen vuoden opiskelijaa pudotetaan kerralla hetkeksi nosturinkoukkuun kiinnitetyssä korissa hyiseen Tammerkoskeen vappuna. Tämä kastamisperinne alkoi jo vuonna 1966.

Yksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TTY koostuu neljästä tiedekunnasta ja joukosta erillislaitoksia. Tiedekunnat ja laitokset ovat:

Tiedekuntien laitosten lisäksi on joukko suoraan yliopiston alaisia erillislaitoksia, jotka ovat joko erillisiä tutkimuslaitoksia tai palveluyksiköitä:

  • Täydennyskoulutuskeskus Edutech
  • Kirjasto
  • Porin yksikkö

TTY:llä on alueellista toimintaa myös Seinäjoella, Valkeakoskella, Raumalla, Lahdessa ja Hollolassa.

Henkilöstö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöstö 2010 2009 2008
Opettajat 413 392 378
Tutkijat 852 803 776
Tutkimusapulaiset 273 379 379
Toimintoja tukeva henkilöstö 426 428 400

Tärkeitä henkilöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merkittävää tutkimustyötä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

TTY:n tutkimusyksiköt tuottavat vuosittain hieman vajaa tuhat vertaisarvioitua kansainvälistä tieteellistä julkaisua. Patentteja yliopistolla tehdyille keksinnöille myönnetään vuosittain 15–20 kappaletta. Suomen Akatemian ja opetusministeriön valitsemat tutkimuksen huippuyksiköt TTY:llä ovat

Vuonna 2010 TTY:llä oli seitsemän FiDiPro-professoria ja yksi FiDiPro Fellow. Signaalinkäsittelyn professori Moncef Gabbouj toimii Suomen Akatemian professorina vuosina 2011–2015. TTY:ssä toimii kaksi Suomen Akatemian huippuyksikköä: signaalinkäsittelyn ryhmä sekä Aalto-yliopiston kanssa yhteinen älykkäiden koneiden huippuyksikkö GIM[16].

Signaalinkäsittelyn laitoksella toimivan signaalinkäsittelyn ryhmän tutkimus keskittyy tiedonsiirtoon, multimediaan sekä äänen kuvan ja muun moniulotteisen informaation käsittelyyn sekä biologisten systeemien mallintamiseen. Ryhmä on ollut mukana kaikissa Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköohjelmissa vuodesta 1995[17].

Hydrauliikan ja automatiikan laitoksella toimiva TTY:n ja Aalto-yliopiston yhteinen älykkäiden koneiden huippuyksikkö tutkii liikkuvia työkoneita ja robotteja. Tutkimuksessa yhdistellään eri teknologioita, esimerkiksi hydrauliikkaa, informaatioteknologiaa, elektroniikkaa ja automatiikkaa[17].

Tunnettuutta saavuttaneita keksintöjä ja ideoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tietotekniikan osasto on ollut vahvasti Nokia Oyj:n tuotekehittelyn apuna, esimerkkinä mm. Nokia Communicator[18].
  • TTY:ltä lähtöisin oleva sumuvalkokangas-keksintö (oikeuden omistaa Seinäjoella toimiva Fog Screen Oy) sai vuonna 2003 Innosuomi-palkinnon. Menetelmä mahdollistaa kuvien ja videon projisoinnin ilmaan. Sumuvalkokankaan keksijät ovat tekniikan tohtorit Ismo Rakkolainen ja Karri Palovuori.
  • TTY:n tutkija Jevgeni Podkletnov esitti vuonna 1992 riittämättömän kokeellisen aineiston perusteella, että painovoima heikkenee pyörivän suprajohdelevyn ympäristössä. Jatkotutkimukset TTY:llä ja Yhdysvalloissa eivät ole johtaneet ilmiön havaitsemiseen.[19]

Muuta yliopistoon liittyvää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuimmat TTY:llä opiskelevat urheilijat lienevät Tampereen Pyrinnön Tommi Evilä ja Tero Järvenpää.

TTY:llä (erityisesti Festiassa) on kuvattu kohtauksia kahteen maailmanmaineeseen yltäneeseen amatöörielokuvaan: Star Wreck: In the Pirkinning ja The Yes Men, joista jälkimmäisessä joukko pilailijoita esiintyi eräässä TTY:n järjestämässä konferenssissa maailmankauppajärjestö WTO:n "edustajina".

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2013–2016 2013. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 1.12.2013. (suomeksi)
  2. a b c d Tilastotietoa tut.fi. 5.4.2013. TTY. Viitattu 6.8.2013.
  3. a b c Tampereen teknillisen yliopiston strategia 2010–2013 2011. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 22.7.2011. (suomeksi)
  4. Massiivinen Nokia-ulosmarssi Tampereella 2011. Sanoma WSOY / Iltasanomat. Viitattu 22.7.2011. (suomeksi)
  5. Diplomi-insinöörien jakautuminen Tampereella 2008. Tekniikka&Talous / Talentum. Viitattu 22.7.2011.
  6. Varainhankinta – Tampereen teknillinen yliopisto 2013. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 29.8.2013.
  7. Säätiön hallitus 2011. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 12.2.2012.
  8. Tieto on talousmoottorin polttoaine 2009. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 24.7.2011. (suomeksi)
  9. a b c d e f g h Matti Wacklin: Lainahöyhenissä kohti teknopolista. Kronikka 30-vuotiaan TTKK:n vaiheista.. Valkeakoski: Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1995. ISBN 951-722-380-3.
  10. Opetusta ja tutkimusta Teknillisessä korkeakoulussa vuodesta 1849 – Aalto-yliopisto 2011. Aalto-yliopisto. Viitattu 20.7.2011. (suomeksi)
  11. a b c d Katja Ayres: Kasvun aika -- Ajankuvia tekniikan yliopistosta. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, 2005. ISBN 952-15-1385-3.
  12. .FI domainin rekisteröintianomus 4.12.1986 1986. Funet. Viitattu 15.8.2011. (englanniksi)
  13. TTY varasi Fi-verkkotunnuksen Suomelle 20.12.2011. Rajapinta.
  14. a b Historiaa – Tampereen teknillinen yliopisto 2011. TTY. Viitattu 20.7.2011. (suomeksi)
  15. Holkerin gsm-puhelusta 20 vuotta 2011. Digitoday. Viitattu 24.7.2011. (suomeksi)
  16. Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä TTY_vuosikertomus_2010 ei löytynyt
  17. a b TTY Pähkinänkuoressa 2011. Tampereen teknillinen yliopisto. Viitattu 22.7.2011. (suomeksi)
  18. Nokian Kommunikaattori syntyi tamperelaisvoimin 30.12.2003. TTY. Viitattu 16.9.2007.
  19. American Antigravity Viitattu 12.10.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen teknillinen yliopisto.