Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu
LUT Logo CMYK nega taustalla.svg
Perustettu 1969
Tyyppi Julkinen
Rehtori Juha-Matti Saksa (15.2.2016 alkaen)
Henkilökunta 934 (2014)[1]
Opiskelijoita 4 729 (2014)[1]
Jatko-opiskelijoita 465 (2014)[1]
Sijainti Lappeenranta, Suomi (61.0648°N, 28.0942°E)
Osoite Skinnarilankatu 34
53850 Lappeenranta [2]
Kampus Skinnarila
Sivusto www.lut.fi
Uuden rehtorin Juha-Matti Saksan kaste Lappeenrannan satamassa 30.4.2016

Lappeenrannan teknillinen yliopisto (lyhenne LTY,[3] engl. Lappeenranta University of Technology eli LUT; vuoteen 2002 Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu eli LTKK) on vuonna 1969 perustettu tekniikan ja talouden tutkimukseen ja opetukseen erikoistunut tiedeyliopisto Lappeenrannassa.

Tutkinto-opiskelijoita yliopistossa on noin 4 700 ja henkilökuntaa 960.[1] Tutkinto-opiskelijoista tekniikkaa opiskelee 76 % ja kauppatieteitä 24 %. Tekniikan opiskelijoista naisia on 23 % ja kauppatieteen opiskelijoista 50 %. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on noin 330, ja he tulevat 47 eri maasta. Yliopistosta on valmistunut yli 9 300 diplomi-insinööriä ja kauppatieteiden maisteria sekä noin 400 tekniikan, kauppatieteiden ja filosofian tohtoria. (Luvut ovat lokakuulta 2010.)

Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu on määrä yhdistää yhteisen hallinnon, LUT-konsernin, alle vuoden 2018 alussa. Vuonna 2016 oppilaitoksilla oli yhteensä yli 9 000 opiskelijaa ja 1 200 työntekijää.[4][5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappeenrantaan oli suunniteltu perustettavaksi Itä-Suomen yliopistoa 1950-luvulta lähtien. Yliopisto kuitenkin päätettiin hajauttaa kolmelle paikkakunnalle, Lappeenrannan lisäksi Joensuuhun ja Kuopioon. Kuopion korkeakouluun sijoitettiin lääke- ja hammaslääketiede ja Joensuun korkeakouluun humanistinen ja luonnontieteellinen opetus. Lappeenrantaan sijoitettiin teknilliset tieteet. Vuoksen ja Kymenlaakson alueella oli paljon metalli- ja puunjalostusteollisuutta, ja Lappeenrannassa oltiinkin melko tyytyväisiä tähän järjestelyyn. Opetus silloisessa Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa alkoi syyskuussa 1969, ja samana vuonna toimintansa aloitti myös ylioppilaskunta.[6]

Ensimmäisenä lukuvuonna opiskelunsa aloitti 47 opiskelijaa kolmessa eri opintosuunnassa: koneenrakennuksessa, voimatekniikassa ja talousinsinööriopintosuunnassa. Tuolloin opintonsa aloittaneista ainoastaan yksi oli nainen.[6]

Kauppatieteellisen alan tutkimus ja koulutus alkoi vuonna 1991. Tämä ala juontaa juurensa jo vuoteen 1919, jolloin perustettiin Viipurin taloudellinen korkeakouluseura. Seuran tarkoituksena oli aikaansaada Viipuriin kauppakorkeakoulu, mutta tavoite vaihtui Viipurin menetyksen jälkeen Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun ja sen talousaineiden aloittamisen edistämiseksi.[7]

Kampus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston pääsisäänkäynti talvella 2002.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston kampus sijaitsee Skinnarilan kaupunginosassa, seitsemän kilometrin päässä keskustasta Saimaan rannalla. Kun korkeakoulu perustettiin, opetus aloitettiin Lappeenrannan keskustassa tilapäisissä tiloissa. Ensimmäiselle luennolle syyskuussa 1969 tekniikan ylioppilaat menivät Saimaan kansalaisopiston tiloihin. Ensimmäisenä lukuvuonna opetusta annettiin lisäksi muun muassa Satamapaviljongissa. Tekniikan ylioppilaiden määrän kasvaessa luennointiin sopivien tilojen puute oli suuri, ja opetusta järjestettiin muun muassa MAP-kirkon salissa. Laboratoriotöitä varten saatiin tiloja paikallisilta yrityksiltä.

Skinnarilan ensimmäinen rakennusvaihe vihittiin käyttöön huhtikuussa 1975. Tilaa ensimmäisessä rakennuksessa oli 18 850 kerrosneliömetriä. Toinen rakennusvaihe alkoi vuonna 1977, ja se valmistui pari vuotta myöhemmin. Lisää tilaa tarvittiin seuraavan kerran 1980-luvun lopussa. Kolmas rakennusvaihe saatiin valmiiksi 1989 ja neljäs rakennusvaihe 1993. Vuosituhannen vaihteessa valmistuivat viides ja kuudes rakennusvaihe. Vuonna 1991 alkoi kauppatieteiden opetus. Seitsemäs rakennusvaihe valmistui vuonna 2004, ja tiloihin muutti kauppatieteellinen tiedekunta. Vuonden 2003 alussa korkeakoulun nimeksi tuli Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY).

Yliopiston vieressä sijaitsee Technopolis Skinnarila, Lappeenrannan ylioppilastalo ja useita LOAS:n opiskelijataloja. Yliopiston hallinnassa ovat myös Saimaan rannalla sijaitsevat Skinnarilan hovi ja kaksi rantasaunaa. Skinnarilan hovi on hirsirunkoinen huvila, joka on rakennettu vuonna 1902. Rakennuksella on merkittävä musiikkihistoriallinen tausta. Huvilan omistaneen pietarilaisen kulta- ja hopeaseppä Pekka Silventoisen Aino-tytär oli aviossa säveltäjä Toivo Kuulan kanssa. Nykyään Skinnarilan hovi on kurssi- ja edustuskäytössä.

Alueella sijaitsee useita Salpalinjaan kuuluvia bunkkereita. Yksi bunkkereista, teräsbetoninen konekiväärikorsu, toimii Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan kerhotilana. Yliopiston rakennuskompleksista luoteeseen sijaitsevassa metsikössä on sodanaikainen rintamateatteri, jossa istuimina toimivat amfiteatterin muotoon asetellut istuinkivet. Perimätiedon mukaan paikalla on pidetty armeijan viihdytyskiertueen esityksiä toisen maailmansodan aikana.

Tutkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappeenrannan teknilinen yliopisto.

Kaksiportaisen tutkintojärjestelmän perustutkinnot ovat tekniikan ja kauppatieteiden kandidaatti sekä ylempänä yliopistotutkintona diplomi-insinööri (DI) ja kauppatieteiden maisteri (KTM). Jatkotutkintona yliopistossa voi suorittaa tekniikan ja kauppatieteiden lisensiaatin tutkinnon sekä tekniikan ja kauppatieteiden tohtorin tai filosofian tohtorin tutkinnon.[8]

Kauppatieteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bolognan prosessin myötä kauppatieteissä luovuttiin pääainerakenteen mukaisesta tutkinnosta ja siirtyi ohjelmapohjaiseen tutkintotarjontaan 1. elokuuta 2011 ja kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen. Opetettavat aineet on järjestetty valmiiksi kokonaisuuksiksi ja tutkinto jakautuu kolmivuotiseen kandidaatin tutkintoon ja sen jälkeen suoritettavaan kaksivuotiseen maisterin tutkintoon.[9][10]

Kauppatieteissä LUT:lla on kaksi kandidaattiohjelmaa: talousjohtaminen ja kansainvälinen liiketoiminta.[11] Maisteriohjelmia yliopisto tarjoaa sekä suomeksi että englanniksi.[12] Kauppatieteissä on mahdollista opiskella kaksoistutkinto-ohjelmassa Lappeenrannassa ja Pietarissa.

Maisteriohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Laskentatoimi
  • Tietojohtaminen ja johtajuus
  • International Marketing Management (MIMM)
  • Strategic Finance and Business Analytics (MSF)
  • Strategy, Innovation and Sustainability (MSIS)
  • Supply Management (MSM)

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekniikan kandidaatin tutkinnon voi suorittaa LUT:ssa kahdeksassa eri koulutusohjelmassa, joita ovat energiatekniikka, kemiantekniikka, konetekniikka, sähkötekniikka, laskennallinen tekniikka, tietotekniikka, tuotantotalous ja ympäristötekniikka. Tekniikan maisteriohjelmia LUT:lla on jokaiselta edustamaltaan alalta. Kandidaatin tutkintoa suorittamaan valitulla opiskelijalla on automaattinen oikeus jatkaa opintoja maisterivaiheeseen suorittamaan diplomi-insinöörin tutkintoa.[13]

Strategia ja organisaatiorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston 7. rakennusvaihe

Nykyisessä strategiassaan LUT hyödyntää osaamistaan tiedon louhinnassa ja analyysissa, Venäjän taloudessa sekä pk-yritysten kansainvälistymisen ja kasvun tukemisessa.

Vuoden 2015 alussa LUT siirtyi uutta strategiaa tukevaan organisaatiomallin. Organisaatiossa ei ole yliopistoille tyypillisiä perinteisiä tiedekuntia vaan se koostuu poikkitieteellisistä tutkimusalustoista sekä kolmesta akateemisesta yksiköstä, eli schoolista. Schoolit toimivat koulutuksen ja tutkimuksen resurssikeskuksina. Opintoja on mahdollisuus yhdistää kaikilta tieteenaloilta. Lisäksi yliopistossa toimii koulutus- ja kehittämiskeskus sekä Lappeenrannan tiedekirjasto.

LUT School of Energy Systems[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LUT School of Energy Systemsin osaamisalueita ovat energiatekniikka, sähkötekniikka, ympäristötekniikka ja konetekniikka. Akateeminen yksikkö koordinoi myös yliopiston ja ABB:n yhteistä sähkökoneisiin, sähkökäyttöihin sekä energiatehokkuuteen keskittyvää Carelian Drives and Motor Centre -tutkimusyksikköä[14] ja kokeellista tutkimustoimintaa palvelevaa LUT Voima -yksikköä.

LUT School of Business and Management[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LUT School of Business and Management tuottaa kauppatieteiden, tuotantotalouden ja tietotekniikan opetuksen yliopistolle.[15] Yksikkö koordinoi tuotantotalouteen profiloituneen LUT Kouvolan[16] sekä kauppatieteisiin, tuotantotalouteen ja ympäristötekniikkaan keskittyneen LUT Lahden toimintaa.[17] LUT School of Business and Managementilla on lisäksi elinkeinoelämän vaikuttajista koostuva advisory board, joka on yksikön strateginen neuvoa-antava taho.[18]

Yksikön alaisuuteen lukeutuu myös Etelä-Karjala-instituutin toiminta. Instituutti on koko yliopiston monitieteinen tutkimusyhteisö.

LUT School of Engineering[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LUT School of Engineering Science toimii erotus-, puhdistus- ja prosessitekniikan sekä konenäön ja hahmontunnistuksen, teollisuusmatematiikan ja fysiikan aloilla. Yksikkö koordinoi kahta tutkimusyksikköä: laskennallisen teknologian ja integroidun suunnittelun keskusta (engl. Centre of Computational Engineering and Integrated Design, CEID) ja erotustekniikan keskusta (engl. Centre for Separation Technology, CST).[19]

LUT School of Engineering hallinnoi ympäristö-, energia-, ja materiaalitekniikan tutkimukseen keskittyvän LUT Savo -alueyksikön toimintaa Mikkelissä, Varkaudessa ja Savonlinnassa. Alueyksikön toiminta keskittyy kestävän teknologian ratkaisuihin.[20]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maatalous- ja metsätieteiden tohtori Anneli Pauli valittiin maaliskuussa 2014 Lappeenrannan teknillisen yliopiston uudeksi rehtoriksi. Paulin nelivuotinen toimikausi alkoi 1. heinäkuuta 2014. Pauli on työskennellyt vuosia Euroopan komission tutkimuksen ja innovoinnin pääosaston varapääjohtajana ja komission yhteisen tutkimuskeskuksen varapääjohtajana. Hän on toiminut myös Suomen Akatemian ylijohtajana ja pääsihteerinä. Hän työskenteli ennen rehtorin virkaan siirtymistä Tiedekeskus Heurekan johtajana.

Pauli luopui tehtävästä kesken kauden, ja hänen seuraajakseen valittiin 15.helmikuuta 2016 alkaen Juha-Matti Saksa.[21]

Yliopiston vararehtoreiksi valittiin syyskuussa 2014 Jari Hämäläinen ja Jaana Sandström. Hämäläisen vastuualueena on tutkimus ja Sandströmin vastuualueena on opetus.[22]

Schoolien johtajina toimivat:[23]

Aiemmat rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Viljo Immonen, 1.9.1969–14.12.1970, tekniikan tohtori, voimalaitosopin ja energiatalouden professori
  • Erkki Kinnunen, 1.1.1971–30.6.1975, tekniikan tohtori, teollisuustalouden professori
  • Niilo Teeri, 1.7.1975–31.7.1977, diplomi-insinööri, koneensuunnitteluopin professori
  • Juhani Jaakkola, 1.8.1977–31.7.1998, tekniikan tohtori, ekonomi, teollisuustalouden professori
  • Markku Lukka, 1.8.1998–31.7.2008, filosofian tohtori, sovelletun matematiikan professori
  • Ilkka Pöyhönen, 1.8.2008–30.6.2014, tekniikan tohtori, puutekniikan professori

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopiston hallituksessa on yhdeksän jäsentä, joista viisi on yliopiston ulkopuolelta. Hallituksen jäsenet vuosina 2014–2017 ovat: [24][25][26]

Kansainvälisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

LUT verkostoituu omilla tieteenaloillaan kansainvälisesti eri huippuyliopistojen kanssa. Kansainvälisiä kontakteja luodaan opiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön kansainvälisten yhteyksien kautta. Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon saapuvien ulkomaisten opiskelijoiden määrä on ollut jatkuvassa kasvussa.

Yliopistolla on yhteistyösopimus noin 150 ulkomaisen yliopiston kanssa ympäri maailmaa. Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden lisääminen sekä ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrän kasvattaminen ovat tärkeitä toiminnan painopistealueita.

LUT panostaa monialaiseen Venäjä-asiantuntemukseen. Suomalaiset yritykset rekrytoivat venäjän kielen taitajia ja liiketoiminnan tuntijoita, joita yliopisto kouluttaa ja valmentaa myös opiskelijavaihtojen kautta. Opiskelijaliikkuvuuden, -rekrytoinnin ja kaksoistutkinto-ohjelmien lisäksi opetuksellista sekä tutkimuksellista yhteistyötä vahvistetaan venäläisten yhteistyöyliopistojen kanssa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Hakijan opas 2007–2008

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Avainluvut 2008-2014 (PDF) lut.fi. LUT. Viitattu 14.12.2015.
  2. Ota meihin yhteyttä lut.fi. LUT. Viitattu 7.3.2013.
  3. Lyhenneluettelo 10.04.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 17.4.2013.
  4. Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Saimaan ammattikorkeakoulu yhdistyvät Etelä-Saimaa. 20.1.2016. Kaakon Viestintä. Viitattu 20.1.2016.
  5. Yhdistyminen koskee yhteensä yli 9 000 opiskelijaa ja 1 200 työntekijää Etelä-Saimaa. 20.1.2016. Kaakon Viestintä. Viitattu 20.1.2016.
  6. a b "Mitä teekkarit eilen..." ltky.fi. LTY:n ylioppilaskunta. Viitattu 12.7.2012.
  7. Kivi-Koskinen, Timo: Viipurin Taloudellinen Korkeakouluseura 85 vuotta (PDF) 2004. Vitako. Viitattu 3.2.2013.
  8. Yliopiston esittely: Tutkinnot vanha.lut.fi. LUT. Viitattu 10.8.2012.
  9. Uusi ohjelmakokonaisuus vanha.lut.fi. LUT. Viitattu 10.8.2012.
  10. Pääaineet vanha.lut.fi. LUT. Viitattu 10.8.2012.
  11. Kauppatieteiden kandidaatin ohjelma lut.fi. LUT. Viitattu 7.3.2013.
  12. Kauppatieteiden maisteriohjelmat (KTM) lut.fi. LUT. Viitattu 9.3.2013.
  13. Kandidaattiohjelmat lut.fi. LUT. Viitattu 19.12.2015.
  14. Tutkimus – LUT School of Energy Systems lut.fi. LUT. Viitattu 19.12.2015.
  15. Opiskelu LUT School of Business and Managementissa lut.fi. LUT. Viitattu 19.12.2015.
  16. LUT Kouvola lut.fi. LUT. Viitattu 19.12.2015.
  17. LUT Lahti lut.fi. LUT. Viitattu 19.12.2015.
  18. Advisory board lut.fi. LUT. Viitattu 19.12.2015.
  19. Tutkimus – LUT School of Engineering Science lut.fi. LUT. Viitattu 19.12.2015.
  20. LUT Savo lut.fi. LUT. Viitattu 19.12.2015.
  21. Ulla Ylänen: Yliopiston hallituksen puheenjohtaja: Rehtorin lähtöön ei liity dramatiikkaa Yle uutiset. 11.2.2016. Viitattu 11.2.2016.
  22. LUT:lle kaksi uutta vararehtoria lut.fi. 17.9.2014. LUT. Viitattu 2.10.2014.
  23. Yliopiston johto lut.fi. LUT. Viitattu 2.10.2014.
  24. Yliopiston hallitus lut.fi. LUT. Viitattu 22.1.2014.
  25. LUT:lle kovatasoinen hallitus lut.fi. 28.3.2013. LUT. Viitattu 22.1.2014.
  26. Sintonen, Kirsti: Yliopistoyhteisöllä enemmistö 11 yliopistossa. Acatiimi, 2009, nro 6/2009, s. 12–15. Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistolehtorien liitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.9.2009.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lappeenrannan teknillinen yliopisto.