Taideyliopisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Taideyliopisto
Taideyliopiston logo.svg
Perustettu 2013
Tyyppi julkinen
Rehtori Jari Perkiömäki
Henkilökunta 729 (2015)
Opiskelijoita 1993 (2015)
Jatko-opiskelijoita 208 (2015)
Sijainti Helsinki, Kuopio, Seinäjoki, Suomi
Sivusto uniarts.fi

Taideyliopisto (ruots. Konstuniversitetet, engl. University of the Arts Helsinki) on vuoden 2013 alussa aloittanut suomalainen taideyliopisto. Se on edustamillaan aloilla muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta Suomen ainoa yliopistotasoinen koulutusyksikkö. Taideyliopisto toimii pääosin Helsingissä, mutta sillä on toimintaa myös Kuopiossa (kirkkomusiikin koulutus) ja Seinäjoella Seinäjoen yliopistokeskuksessa (populaari- ja kansanmusiikin koulutus).

Yliopistoon kuuluu kolme akatemiaa: Taideyliopiston Kuvataideakatemia (vuoteen 2013 Kuvataideakatemia), Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (vuoteen 2013 Sibelius-Akatemia) ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu (vuoteen 2013 Teatterikorkeakoulu), jotka vastaavat entisiä itsenäisiä yliopistoja. Opiskelijoita niissä on yhteensä 1785.

Yliopiston mukaan yhdistymisen tarkoituksena on vahvistaa kansallisesti ja kansainvälisesti yliopistotasoista taidealojen opetusta ja tutkimusta sekä taiteellista toimintaa. Lisäksi sen avulla pyritään lisäämään mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnan kehittämiseen taiteen avulla.

Taideyliopiston rehtorina toimii Jari Perkiömäki. Taideyliopiston va. rehtorina toimii Paula Tuovinen ja hallituksen puheenjohtajana Karri Kaitue.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideyliopisto perustettiin 1.1.2013, kun Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu yhdistyivät.[1]

Taideyliopiston perustamisesta oli keskusteltu kauan. Jo 1980-luvulla valmisteltiin niin sanottua Pasila-projektia, jossa samalle tontille oli tarkoitus sijoittaa Sibelius-Akatemian, Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun tilat. Taideyliopistojen yhdistämisestä keskusteltiin myös lähes koko 2000-luku.

Vuonna 2010 opetus- ja kulttuuriministeriö teetti taideyliopistoselvityksen, jonka tavoitteena oli vahvistaa taideyliopistojen roolia taiteen ja kulttuurin laadun, vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisessa. Marraskuussa 2011 Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun hallitukset hyväksyivät yhdistymisen.[2]

Akatemioiden historia ennen Taideyliopistoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideyliopiston kolmen akatemian juuret ovat syvällä suomalaisen taidekoulutuksen ja taiteen historiassa.

Kuvataideakatemian varhaisin edeltäjä oli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu, joka aloitti toimintansa Euroopan mullistusten vuonna 1848. Ensimmäiset kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävät taiteilijamme Albert Edelfeltistä Axel Galléniin, Helene Schjerfbeckistä Ellen Thesleffiin opiskelivat Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Vuodesta 1939 akatemia toimi Suomen Taideakatemian säätiön alaisuudessa nimellä Suomen Taideakatemian koulu. Koulu valtiollistettiin ja nimi muutettiin Kuvataideakatemiaksi vuonna 1985. Kuvataideakatemia muuttui korkeakouluksi vuonna 1993 ja vuonna 1998 siitä tuli yliopisto.[3]

Sibelius-Akatemia perustettiin Helsingin Musiikkiopiston nimellä vuonna 1882 yksityisestä aloitteesta. Yksi oppilaista oli Jean Sibelius, jonka mukaan oppilaitos myöhemmin nimettiin. Opiston nimi muutettiin Helsingin konservatorioksi vuonna 1924 toiminnan laajennuttua. Vuonna 1939 otettiin käyttöön nimi Sibelius-Akatemia. Valtion laitos Sibelius-Akatemiasta tuli vuonna 1980 ja yliopisto vuonna 1998.[4]

Teatterikorkeakoulun juuret ovat Suomen ensimmäisessä teatterikoulussa, joka toimi vuosina 1866–1868 Nya Teaternin yhteydessä. Ruotsinkielinen teatterikoulu, Svenska Teaterskolan, perustettiin vuonna 1908 Svenska Teaternin yhteyteen. Suomenkielisiä näyttelijöitä koulutettiin vuosina 1904–1940 Suomen Kansallisteatterin oppilaskoulussa sekä yksityisessä Suomen Näyttämöopistossa. Vuonna 1943 aloitti toimintansa Suomen Teatterikoulu. Teatterikorkeakoulu perustettiin vuonna 1979, jolloin suomenkielinen ja ruotsinkielinen teatterikoulu yhdistettiin valtiolliseksi, kaksikieliseksi Teatterikorkeakouluksi.[5]

Hakeminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideyliopisto tarjoaa yli 30 koulutusohjelmaa musiikin, kuvataiteen, teatterin ja tanssin aloilta. Haku Taideyliopistoon tapahtuu kerran vuodessa. Seuraava hakuaika on tammikuussa 2017. Lisätietoa ja hakuohjeet löytyvät Taideyliopiston verkkosivuilta.

Opetus ja tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideyliopisto antaa taiteen ylintä koulutusta ja harjoittaa tutkimusta sekä taiteellista toimintaa. Kandidaatin-, maisterin- ja tohtorintutkintoon tähtäävien opintojen lisäksi Taideyliopisto tarjoaa avointa opetusta ja täydennyskoulutusta.[6] Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa on myös nuorisokoulutusta.[7]

Tutkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideyliopistossa voi suorittaa kandidaatin-, maisterin- ja tohtorintutkinnon kuvataiteen, musiikin, teatterin tai tanssin alalta.

Kts. myös: Taidealan yliopistotutkinnot

Koulutusohjelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideyliopiston Kuvataideakatemia (kuvataide)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvanveiston opetusalue

Maalaustaiteen opetusalue

Taidegrafiikan opetusalue

Tila-aikataiteen opetusalue (liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnainen taide, valokuvataide)

Praxis, taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma

Tohtorikoulutusohjelma

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia (musiikki)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arts Management

Jazz

Kansanmusiikki

Kirkkomusiikki

Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, fortepiano

Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, harmonikka

Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, kantele

Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, kitara

Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, piano

Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, pianokamarimusiikki ja lied

Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, orkesterisoittimet

Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, vanha musiikki

Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, urut

Klassisen musiikin instrumentti- ja lauluopinnot, laulu ja korrepetitio

Musiikin johtaminen

Musiikkikasvatus

Musiikkiteknologia

Nordic Master in Folk Music

Nordic Master in Jazz

Populaari- ja kansanmusiikki (tutkimus)

Sävellys ja musiikinteoria

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu (tanssi, teatteri)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näyttelijäntaiteen koulutusohjelma

Ohjauksen koulutusohjelma

Dramaturgian koulutusohjelma

Master's Degree Programme in Live Art and Performance Studies (LAPS)

Ruotsinkielisen näyttelijäntaiteen koulutusohjelma

Tanssin koulutusohjelma

Tanssijantaiteen maisteriohjelma

Koreografin maisteriohjelma

Valosuunnittelun koulutusohjelma

Äänisuunnittelun koulutusohjelma

Tanssinopettajan maisteriohjelma

Teatteriopettajan maisteriohjelma

Tunnettuja opettajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvataideakatemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sibelius-Akatemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teatterikorkeakoulu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideyliopiston ylioppilaskunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideyliopiston ylioppilaskunta (TaiYo) on jäsentensä palvelu- ja etujärjestö. Taideyliopiston ylioppilaskuntaan kuuluvat kaikki Taideyliopiston opiskelijat, jotka suorittavat alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa jossakin Taideyliopiston kolmesta akatemiasta. Taideyliopiston ylioppilaskunta syntyi 1.1.2013, kun Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun ylioppilaskunnat yhdistyivät. Taideyliopiston ylioppilaskunta on koko Suomen ainoa yksinomaan taideopiskelijoista koostuva ylioppilaskunta.

Edunvalvonnan lisäksi Taideyliopiston ylioppilaskunta ylläpitää Vapaan taiteen tilaa, jossa Taideyliopiston opiskelijat voivat järjestää omia näyttelyitä, esityksiä ja tapahtumia. Tila sijaitsee Helsingissä Katri Valan puiston väestönsuojassa.

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideyliopiston rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideyliopiston hallitus 2015-2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puheenjohtaja OTL Karri Kaitue
  • Varapuheenjohtaja KTM Kai Seikku
  • Professori Eeva Anttila (Teatterikorkeakoulu)
  • Professori Vesa Kurkela (Sibelius-Akatemia)
  • Osastodekaani Elina Laakso (Sibelius-Akatemia)
  • Suunnittelija Ann-Charlotte Karlsson (Teatterikorkeakoulu)
  • OTT Kimmo Nuotio
  • FT Marja Sakari
  • Opiskelija Annika Kempe (Sibelius-Akatemia)
  • Tohtoriopiskelija Jaakko Rustanius (Kuvataideakatemia)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taideyliopisto - Avaintietoa
  2. Suomeen halutaan kansainvälisesti vahva taideyliopisto Tiedote. 12-01-2011. OKM.
  3. Toim. Stewen, Riikka: Silmän oppivuodet. Ajatuksia taiteesta ja taiteen opettamisesta. Kuvataideakatemia 1848–1998. Kuvataideakatemia, Helsinki, 1998.
  4. Pajamo, Reijo: Musiikkiopistosta musiikkiopistoksi. Sibelius-Akatemia 125 vuotta. Sibelius-Akatemia, Helsinki, 2007.
  5. Kallinen, Timo: Teatterikorkeakoulun synty. Ammattikoulusta akatemiaksi 1971-1991. Teatterikorkeakoulu ja Like, Helsinki, 2004.
  6. Taideyliopisto - Avoin kampus
  7. Taideyliopisto - Sibelius-Akatemian nuorisokoulutus
  8. Viljanen, Kaisa: Saksofonisti ja jazzlehtori Jari Perkiömäki valittiin Taideyliopiston uudeksi rehtoriksi HS.fi. 5.11.2015. Viitattu 5.11.2015.
Tämä koulutukseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.