Turun yliopisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turun yliopisto
Turun yliopisto.svg
Arcanum, University of Turku.jpg
lat. Universitas Aboensis
engl. University of Turku
Motto Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle
Perustettu 1920
Tyyppi Julkinen
Rehtori Kalervo Väänänen
Henkilökunta n. 3 000
Opiskelijoita 19 517
(20.9.2014)[1]
Jatko-opiskelijoita 1 867
(20.9.2014)[1]
Sijainti Turku, Suomi
Yhteistyö Coimbra-ryhmä, Itämeren alueen yliopistoverkosto
Sivusto http://www.utu.fi/
Turun yliopiston keskusaukio. Turun yliopiston päärakennuksessa (oikealla) seinässä yliopiston tunnuslause "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle".
Yliopiston kirjaston päärakennus Yliopistonmäellä. Sen edessä oikealla suihkukaivo ja Wäinö Aaltosen veistos Genius ohjaa nuoruutta. Kirjaston edessä oleva Tieteen tammi on istutettu 1973.

Turun yliopisto (lyhenne TY[2] tai UTU[3]) on suomalainen yliopisto, joka on opiskelijamäärältään Suomen toiseksi suurin yliopisto Helsingin yliopiston jälkeen. Vuonna 2009 yliopistossa opiskeli yhteensä 18 577 opiskelijaa, joista 2 325 suoritti tieteellistä jatkotutkintoa. Ylempiä korkea­koulu­tutkintoja suoritettiin 1 899 ja tohtorintutkintoja 133 kappaletta. Yliopiston palveluksessa työskentelee noin 3 000 henkilöä.[4]

Elokuussa 2012 yliopiston rehtoriksi valittiin Kalervo Väänänen.[5] Yliopiston viimeisenä kanslerina ennen instituution lakkauttamista toimi vuosina 2010–2013 Pekka Puska.[6]

Yliopiston Turun kampus sijaitsee kaupungin keskustan alueella Yliopistonmäen läheisyydessä. Yliopisto toimii Turun lisäksi Raumalla (lastentarha-, luokanopettaja- ja käsityöopettajakoulutus) ja Porissa (kauppakorkeakoulu, kulttuurituotanto ja maisemantutkimus).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Akatemia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Turun akatemia

Turkuun perustettiin jo vuonna 1640 yliopisto, Turun Akatemia, joka on nykyisen Helsingin yliopiston edeltäjä. Se oli kolmas Ruotsin valtakuntaan perustettu yliopisto ja Suomen ainoa. Turun palon jälkeen vuonna 1827 Akatemia siirrettiin Helsinkiin. Akatemian siirtämisen jälkeen yliopistollinen opetus Turussa loppui vuoteen 1917 asti.

Turun Akatemian ajoista Turun yliopistolla muistuttavat nykyisin muun muassa Akatemiatalo ja yliopiston päärakennuksen vierellä sijaitseva Kolme vekkulia -niminen monumentti, joka esittää vuonna 1822 Turun Akatemiassa opintonsa aloittaneita J. V. Snellmania, Elias Lönnrotia ja J. L. Runebergia.

Turun yliopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yliopistollinen opetus tuli takaisin Turkuun vuonna 1917, kun kaupunkiin perustettiin ruotsinkielinen Åbo Akademi. Nykyisen Turun yliopiston perusti vuonna 1920 Turun Suomalainen Yliopistoseura suomenkieliseksi monialayliopistoksi ruotsinkielisen Åbo Akademin ja kaksikielisen Helsingin yliopiston rinnalle. Yliopiston alkuaikoja leimasi vahva suomalaiskansallinen henki, ja se toimikin aluksi nimellä Turun Suomalainen Yliopisto. Yliopiston tunnuslause "Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle" kuvaa itsenäisyyden alkuajan aatetta ja 22 040:ä vapaaehtoista lahjoittajaa, jotka mahdollistivat yliopiston perustamisen.

Uuteen yliopistoon perustettiin seitsemän professuuria – neljä humanistisiin aineisiin ja kolme luonnon­tieteisiin. Yliopiston ensimmäiset professorit olivat kotimaisen ja yleisen kirjallisuushistorian professori V. A. Koskenniemi, suomen kielen ja sen sukukielten professori Heikki Ojansuu, Suomen historian professori Artturi H. Virkkunen, kasvitieteen professori Johan Liro, eläintieteen professori W. M. Linnaniemi, filosofian professori Eino Kaila ja kemian professori M. H. Palomaa. Yliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi valittiin professori Virkkunen.[7]

Turun Suomalaisen Yliopiston professorit vuonna 1922. Kuvassa vasemmalla yliopiston ensimmäinen rehtori Artturi H. Virkkunen.

Turun yliopisto aloitti toimintansa entisen Hotelli Phoenixin rakennuksessa Kauppatorin laidalla. Opetus alkoi 27. kesäkuuta vuonna 1922. Tuolloin yliopiston kirjoissa oli 87 opiskelijaa, ja se koostui kahdesta tiedekunnasta – humanistisesta ja matemaattis-luonnontieteellisestä. Humanistisen ja luonnontieteellisen koulutuksen lisäksi suunniteltiin yliopiston toiminnan alkuaikana myös niin valtiotieteellisen kuin maatalouskoulutuksenkin aloittamista, mutta nämä suunnitelmat eivät toteutuneet.[7] Yliopisto sai kolmannen tiedekuntansa vuonna 1943, kun sotaa käyvän kansakunnan tarpeita vastaamaan perustettiin valtion rahoittama lääketieteellinen tiedekunta. Opiskelijamäärän kasvaessa ja toiminnan laajentuessa 1950-luvulla yliopisto siirtyi Kauppatorilta Vesilinnanmäen laelle. Nykyisin Yliopistonmäkenä tunnetun mäen ympärille on muodostunut Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen kampusalue. Mäen juurella sijaitsevat myös Turun ylioppilastalot ja Turun yliopistollinen keskussairaala.

Turun yliopiston nopeimman kasvun vuodet ajoittuivat 1960-luvulle, jolloin opiskelijoiden määrä yliopistossa yli kaksinkertaistui noin kolmesta tuhannesta yli seitsemään tuhanteen. Yliopistoon myös perustettiin kaksi uutta tiedekuntaa – oikeustieteellinen tiedekunta vuonna 1960 ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta vuonna 1967.

Yliopiston tiedekunnista nuorin, kasvatustieteiden tiedekunta, perustettiin vuonna 1974. Samana vuonna Turun yliopisto useiden muiden yliopistojen tapaan valtiollistettiin. Yliopiston kasvu on jatkunut 1970-luvulta nykypäivään asti. Muun muassa opiskelijoiden ja perustutkintojen määrät ovat lisääntyneet jatkuvasti ja yliopisto on laajentunut lukuisiin uusiin rakennuksiin Yliopistonmäen ympärille.

Vuodesta 1995 lähtien Turun yliopisto on kuulunut vanhojen eurooppalaisten yliopistojen muodostamaan Coimbra-ryhmään.

Vuonna 2007 tehtiin esitys Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteisen yliopistokonsortion muodostamiseksi. Yliopistojen konsortio aloitti toimintansa 1. elokuuta 2008.[8] Vuoden 2010 alusta Turun yliopisto ja Turun kauppakorkeakoulu muodostivat uuden yhteisen yliopiston, jonka nimeksi tuli Turun yliopisto.

Tiedekunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopisto koostuu seuraavista kuudesta tiedekunnasta ja tieteenalayksiköstä, Turun kauppakorkeakoulusta (suluissa perustamisvuosi):

Erilliset laitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiedekuntiin kuuluvien laitosten lisäksi Turun yliopistoon kuuluu seitsemän erillistä laitosta:[9]

Aiemmin myös Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus (FFF) ja Ympäristöntutkimuskeskus (TYYK) olivat erillislaitoksia, mutta ne yhdistettiin tiedekuntiin vuonna 2013. FFF siirrettiin lääketieteelliseen tiedekuntaan ja TYYK matemaattis-luonnontieteelliseen tiedekuntaan.[10] Aiemmin toiminut Innovaatiot ja yrityskehitys (BID) -keskus siirtyi osaksi Brahea-keskuksen kehittämispalveluita ja Technology Research Centeriä.[11] Täydennyskoulutuskeskuksesta tuli erillislaitoksen sijaan osa Brahea-keskusta ja yliopistokirjastosta osa yliopistopalveluita[12].

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopisto määrittelee itsensä kansainväliseksi, monitieteiseksi tutkimusyliopistoksi, jonka tutkimuksen vahvuusaloja ovat erityisesti biotieteet, kulttuurin ja yhteiskunnan vuorovaikutusprosessit, matemaattinen tutkimus, oppimisen ja koulutuksen tutkimus sekä tähtitiede ja avaruustutkimus. Tutkimusyliopistoksi profiloituminen näkyy muun muassa yliopiston kustannusten kohdistumisessa eri kulualueille: yliopiston kokonaiskustannuksista lähes puolet kohdentuu tutkimukseen ja tieteelliseen jatkokoulutukseen [13].

Edellä mainittujen vahvuusalueiden tunnistamisen lisäksi Turun yliopisto määrittelee "vahvassa kehitysvaiheessa oleviksi aloiksi" seuraavat alat: poikkitieteellisiin sosiaalisiin innovaatioihin tähtäävä tutkimus, materiaali­tieteisiin liittyvä tutkimus ja informaatioteknologia. Näille kehittyville aloille ja vahvuusaloilleen Turun yliopisto pyrkii erityisesti kohdentamaan voimavarojaan.

Vuonna 2008 yliopisto tuotti yhteensä 2 867 tieteellistä julkaisua, joista noin kolme neljäsosaa julkaistiin ulkomailla.[4]

Huippuyksiköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopisto on johtanut muutamia Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksikköitä. Näitä ovat olleet mm.:

  • Primaarituottajien molekyylibiologian huippuyksikkö (2014–2019, johtajana professori Eva-Mari Aro)
  • Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien tutkimuksen huippuyksikkö (2014–2019, professori Juhani Knuuti)
  • Verenkierto- ja aineenvaihduntasairauksien molekyylikuvantamisen huippuyksikkö (2008–2013, professori Juhani Knuuti)
  • Integroitu fotosynteesi- ja metabolitutkimus (2008–2013, professori Eva-Mari Aro)
  • Julkisen valinnan huippuyksikkö/PCRC – the Public Choice Research Centre (2008–2013, johtajana professori Hannu Salonen)
  • Evoluutiogenetiikan ja -fysiologian huippuyksikkö (2006–2011, professori Mikko Nikinmaa)[14]
  • Miehen lisääntymisterveys (2002–2007, johtajana professori Ilpo Huhtaniemi)
  • Soluliikenne (2000–2005, akatemiaprofessori Sirpa Jalkanen)

Lisäksi yliopisto on mukana bio- ja nanopolymeerien tutkimusryhmässä, genomitiedon hyödyntämisen huippuyksikössä, globaalin hallinnon tutkimuksen huippuyksikössä ja kasvin signaloinnin tutkimuksen huippuyksikössä.

Tutkijakoulut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopistossa toimi vuonna 2007 neljätoista opetusministeriön rahoittamaa tutkijakoulua. Määrä oli toiseksi suurin suomalaisissa yliopistoissa. Paikkoja tutkija­koulutettaville näissä tutkijakouluissa oli 159. [15] Opetusministeriön rahoittamien tutkijakoulujen lisäksi Turun yliopistossa toimii kymmenen yliopiston itse rahoittamaa tutkijakoulua.

Suomen ensimmäinen tutkijakoulu aloitti toimintansa vuonna 1994 Turun yliopistoon liittyvän Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskuksen yhteydessä [16].

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopiston ylin päättävä elin on hallitus. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa yliopiston toimintaa koskevista laajakantoisista suunnitelmista ja määrärahojen jakamisen suuntaviivoista päättäminen. Lisäksi se antaa lausuntoja yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa ja hyväksyy yliopiston johtosäännöt ja muut vastaavat määräykset. Turun yliopiston hallituksessa on kymmenen jäsentä: kuusi yliopiston sisäistä ja neljä ulkopuolista jäsentä.

Hallituksen puheenjohtaja on VTM Hannu Kokkonen, entinen If Vahinkovakuutusyhtiön toimitusjohtaja. Muut yliopiston ulkopuoliset jäsenet ovat:

Yliopiston sisäiset jäsenet ovat:

Rehtorit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopiston ensimmäinen rehtori, A. H. Virkkunen.

Rehtori johtaa yliopiston toimintaa sekä käsittelee ja ratkaisee yliopiston yleistä hallintoa koskevat asiat. Rehtori toimii rehtorinviraston päällikkönä.

Turun yliopiston rehtorina ovat toimineet seuraavat henkilöt:

Kanslerit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopiston ensimmäinen kansleri, J.R. Danielson-Kalmari

Turun yliopiston hallitus lakkautti kanslerin tehtävän lukuvuoden 2013 alusta alkaen ja toimenkuvaan kuuluneet tehtävät siirtyivät rehtorille.[6] Kanslerin tehtävänä oli edistää tieteitä ja vahvistaa yliopiston johtosäännöt ja vastaavat yleiset määräykset, jotka yliopiston hallitus hyväksyi.

Turun yliopiston kanslerina ovat toimineet seuraavat henkilöt:

Yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopisto kuuluu kahteen kansainväliseen yliopistojen yhteistyöjärjestöön:

Lisäksi Turun yliopistolla on lukuisia yhteistyöhankkeita Åbo Akademin kanssa. Näitä yhteistyöhankkeita ovat muiden muassa:

  • Turun tietotekniikan tutkimus- ja koulutuskeskus,
  • Turun biotekniikan keskus,
  • Aboa Centre for Economics, joka on Turun yliopistojen kansantaloustieteellinen yhteistyöelin, johon osallistuvat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen oppiaine ja taloustieteen laitos sekä Åbo Akademin nationalekonomin oppiaine,
  • Turku Law School, joka on Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan ja kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan oppiaineen sekä Åbo Akademin oikeustieteen laitoksen välinen yhteistyöjärjestely, ja
  • Turun työtieteiden keskus, joka on Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan yhteydessä toimiva keskus, jossa yliopiston eri tiedekuntien lisäksi on mukana Åbo Akademi, Työterveyslaitos sekä n. 100 asiantuntijan verkosto.

Erilaisia tuloksia laatu- ja tehokkuusselvityksissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopisto on sijoittunut lukuisissa kansainvälisissä yliopistojen vertailuissa suomalaisyliopistojen parhaimmistoon. Vuonna 2006 yliopisto sijoittui kiinalaisen Shanghain Jiao Tong -yliopiston viidensadan parhaan tutkimusyliopiston listalla toiseksi parhaana suomalaisyliopistona jaetulle sijalle 201. Eurooppalaisista yliopistoista Turun yliopisto arvioitiin sijalle 79.[13] Brittiläisen The Times Higher Education Supplement -lehden maailmanlaajuisella listalla Turun yliopisto sijoittui samana vuonna sijalle 317, ja vuonna 2007 sijalle 237.[18][19]

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lokakuussa 2007 julkistaman selvityksen mukaan Turun yliopisto on Jyväskylän yliopiston jälkeen Suomen toiseksi tehokkain yliopisto[20]. VATT:n selvitystä on kuitenkin arvosteltu, ja vastineena sille on esitetty tuottavuusvertailu, jossa Helsingin yliopisto ja Teknillinen korkeakoulu todettiin maan tehokkaimmiksi.[21]

Kampusalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arcanum (edessä), Calonia (vasemmalla), Educarium (takana vasemmalla) ja Publicum (takana oikealla) ovat eräitä Turun yliopiston uusimmista rakennuksista.
Vuonna 2006 valmistunut ICT-talo.

Turun yliopiston laitokset sijaitsevat Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun yhteisellä kampusalueella Turun ensimmäisessä kaupunginosassa. Kampuksen yhteydessä sijaitsevat myös muun muassa Turun yliopistollinen keskussairaala, ylioppilastalot ja ylioppilaskylä.

Yliopisto siirtyi kampusalueen keskellä sijaitsevalle Yliopistonmäelle 1950-luvulla. Yliopiston päärakennuksen, pääkirjaston ja luonnontieteiden talon käsittäneen kokonaisuuden suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi. Ervin suunnittelemat rakennukset edustavat tyylisuunnaltaan modernismia. Rakennusten lisäksi Ervin suunnittelemaan kokonaisuuteen kuuluu Wäinö Aaltosen Genius ohjaa nuoruutta -suihkukaivoveistos. 1960- ja 1970-luvuilla valmistuivat mäellä sijaitsevat Aarne Ehojoen suunnittelemat humanistisen tiedekunnan käyttämät rakennukset Fennicum ja Juslenia, joista jälkimmäinen on nimetty professori ja piispa Daniel Jusleniuksen mukaan. Uudehkojen rakennusten lisäksi Yliopistonmäellä on myös vanhempia taloja, kuten Rosetta, jossa sijaitsevat useiden kielten kääntämisen ja tulkkauksen oppiaineiden tilat.

Yliopistonmäellä sijaitsevien rakennusten rakentamisen jälkeen kampusta on jatkuvasti laajennettu mäen ympärille, muun muassa puolustus­voimien aiemmin käyttämälle Turun vanhalle kasarmialueelle. Siellä sijaitsevat muun muassa yliopiston kemian laitoksen rakennus Arcanum, oikeustieteellisen tiedekunnan rakennus Calonia, kasvatustieteellisen tiedekunnan Educarium ja yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Publicum. Kasarmialueen vanhoissa rakennuksissa toimii yliopiston humanistisen tiedekunnan laitoksia. Esimerkiksi humanistiseen tiedekuntaan kuuluva historian laitos siirtyi vuonna 2006 aiemmin Turun sotilaspiirin esikuntana toimineeseen, vuonna 1834 valmistuneeseen Pehr Johan Gylichin suunnittelemaan empiretyyliseen rakennukseen Sirkkalan kasarmialueelle.

Eräitä uusimmista yliopiston uudisrakennuksista ovat edellä mainitut Educarium ja Publicum sekä vuonna 2006 valmistunut ICT-talo, jossa sijaitsevat muun muassa informaatioteknologian laitoksen tilat. Yliopiston käyttämät tilat ovat laajuudeltaan yhteensä noin 190 000 neliömetriä[13]

Alumnitoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopisto harjoittaa alumnitoimintaa, jolla pyritään mm. säilyttämään yhteyksiä yliopiston ja sen entisten opiskelijoiden välillä. Yleisen alumnitoiminnan lisäksi yliopiston yhteydessä toimii useita alakohtaisia alumnijärjestöjä. Vanhin alakohtainen alumnijärjestö on vuonna 1994 perustettu lääketieteellisen tiedekunnan yhdistys Alumni Medicinae Aboenses. Turun yliopisto on vuodesta 2004 lähtien nimennyt Vuoden Alumneja.

Vuoden Alumni -arvonimi on myönnetty seuraavasti:

Lasten yliopisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopisto aloitti ensimmäisenä Suomessa Lasten yliopiston huhtikuussa 2008 pidetyllä 7–10-vuotiaille suunnatulla neljän tiedeluennon sarjalla.[22]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Soikkanen, Timo: Wenäjän varjo. Turun Suomalaisen Yliopiston juurilla. Kirja-Aurora, 2012.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Turun yliopiston opiskelutilastot 22.10.2014. Turun yliopisto. Viitattu 4.11.2014.
  2. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus Kotus. Viitattu 25.6.2013.
  3. Lyhenneluettelo: U Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.3.2016.
  4. a b Opiskelutilastot 4.4.2009. Turun yliopisto. Viitattu 8.8.2009.
  5. Turun ylioppilaslehti: Kalervo Väänänen valittiin Turun yliopiston rehtoriksi
  6. a b Turun yliopiston kanslerit Turun yliopisto. Viitattu 8.11.2013.
  7. a b Turun yliopiston suomalaisen yliopistoseuran syntyvaiheet ja yliopiston perustaminen Agricola – Suomen historiaverkko. Viitattu 5.9.2007.
  8. Linna, Markku: Turusta tieteen huippukeskittymä. Suunnitteluryhmän loppuraportti 16.2.2007 19.2.2007. Opetusministeriö. Viitattu 4.5.2007.
  9. Erilliset laitokset Turun yliopisto. Viitattu 4.5.2014.
  10. Koivula, Tuomas: Turun yliopiston ympäristöntutkimuskeskus ja Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus siirtyvät vahvistamaan tiedekuntia 10.6.2013. Turun yliopisto. Viitattu 4.5.2014.
  11. Innovaatiot ja yrityskehitys (BID) -keskus Turun yliopisto. Viitattu 4.5.2014.
  12. Historia Turun yliopiston kirjasto. Viitattu 4.5.2014.
  13. a b c Tilinpäätös, toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat 2006. Turun yliopisto. Viitattu 12.5.2007.
  14. Centre of Excellence in Evolutionary Genetics and Physiology 2006. Viitattu 27.8.2007. (englanniksi)
  15. Turun yliopistoon toiseksi eniten tutkijakouluja Suomessa 11.2.2006. Turun yliopisto. Viitattu 11.5.2007.
  16. Aurora 2/2003 Turun yliopisto. Viitattu 11.5.2007.
  17. Kirsti Sintonen: Yliopistoyhteisöllä enemmistö 11 yliopistossa. Acatiimi, , nro 6/2009, s. 12–15. Helsinki: Professoriliitto, Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistolehtorien liitto. Artikkelin verkkoversio Viitattu 7.9.2009.
  18. Turun yliopisto kohensi sijoitustaan huippuyliopistojen listalla 2007. Turun yliopisto. Viitattu 20.11.2007.
  19. THES – QS World University Rankings 2007 – Top 400 Universities 2007. Viitattu 20.11.2007.
  20. Salmela, Kari: Kuopion yliopiston tehokkuus maan parhaimpia 9.10.2007. Kantti.net. Viitattu 16.10.2007.
  21. Prof. Jarkko Hautamäki, prof. Patrik Scheinin: Mielipide: Tehokkuuslistaus kaukana todellisuudesta. Helsingin Sanomat, 17.10.2007.
  22. Lasten yliopisto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turun yliopisto.