Turun yliopiston kirjasto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Turun yliopiston kirjaston Feeniks-kirjasto, Turku (arkkitehti Aarne Ervi). Rakennuksen edessä oikealla Wäinö Aaltosen Genius ohjaa nuoruutta ja vuonna 1973 istutettu Tieteen tammi.

Turun yliopiston kirjasto on osa Turun yliopistoa ja sijaitsee muiden yliopiston päärakennusten lomassa Yliopistonmäellä Turussa. Kirjasto on yksi Suomen merkittävimmistä tieteellisistä kirjastoista ja sen kokoelmat sisältävät laajan kirjon eri tieteen- ja taiteenalojen julkaisuja.

Kirjaston painettuun aineistoon kuuluu muun muassa vapaakappaleoikeuden nojalla saatavat Suomessa julkaistavat painotuotteet. Lain kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä (1433/2007) mukaan painotuotteiden sekä ääni- ja kuvatallenteiden valmistajien tai julkaisijoiden on toimitettava Kansalliskirjastolle vapaakappaleet (eli ilmaiset kappaleet) kaikista valmistamistaan painotuotteista sekä ääni- ja kuvatallenteista. Laki koskee myös verkkojulkaisuja ja elektronisia aineistoja. [1]

Turun yliopiston kirjastossa vapaakappalekokoelmaa säilytetään pääasiassa Yliopistonmäellä sijaitsevassa Feeniks-kirjastossa sekä Raisiolla sanomalehti- ja pienpainatepalveluissa. Vapaakappalekokoelman aineisto on tilattava erikseen varastosta. Vapaakappalekokoelman lisäksi Feeniks-kirjastossa on myös kielten kirjasto.

Feeniks-kirjaston ja Raision toimipisteen ohella Turun yliopiston kirjastoon kuuluvat Turussa oikeustieteelliseen aineistoon keskittynyt Calonian kirjasto, kasvatustieteisiin ja yhteiskuntatieteisiin keskittynyt Educariumin kirjasto, Kauppakorkeakoulun kirjasto, matemaattis-luonnontieteellisiin aloihin keskittynyt Quantumin kirjasto ja hammaslääketieteen, hoitotieteen, lääketieteen, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen aloihin keskittyvä Teutorin kirjasto, Raumalla opettajankoulutuslaitoksen kirjasto ja Porissa kulttuurituotantoon ja maisematutkimukseen keskittyvä Porin tiedekirjasto. Kirjastoon kuuluu myös Suomen ensimmäinen EU:n tallekirjasto, Eurotietokeskus, jota kirjasto pitää yllä yhteistyössä Åbo Akademin ja Turun kauppakorkeakoulun kanssa. Kirjastoa johtaa kirjastonjohtaja yhdessä kirjaston johtoryhmän kanssa.

Kirjaston pääasiallinen tarkoitus on toimia lähteistönä Turun yliopistossa tapahtuvalle opetukselle, oppimiselle sekä tutkimukselle, mutta kirjasto on avoinna opettajien, opiskelijoiden sekä tutkijoiden ohella myös muille halukkaille.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopiston kirjastoa ryhdyttiin Turun Suomalaisen Yliopistoseuran aloitteesta perustamaan vuoden 1917 lopulla, siis jo ennen kuin Turun yliopisto oli aloittanut toimintansa. Virallisesti kirjasto perustettiin 1921 ja se avasi ovensa yleisölle 27. kesäkuuta 1922. Tällöin kirjasto koostui pääasiassa vuonna 1917 alkaneen keräysvaiheen tuloksena syntyneestä, suurimmaksi osaksi lahjoituksina kertyneestä 100 000 niteen kokoelmasta. Lisäksi kirjastolle oli jo vuonna 1919 myönnetty vapaakappaleoikeus, jonka ansiosta sen kokoelmiin saadaan edelleen yksi kappale lähes jokaista Suomessa painettua julkaisua ja painatetta, poikkeuksena sanomalehdet, joista saatiin vain suomenkieliset lehdet vuoden 2007 loppuun asti. Kirjastolla onkin Suomen huomattavin Fennica-kokoelma Kansalliskirjaston jälkeen. Turun yliopiston tutkimus- ja opetustoimintaa tukevien aineistojen ja vapaakappalekokoelman lisäksi kirjastolla on muutamia lahjoituksina saatuja erikoiskokoelmia kuten J. K. Paasikiven ja V. A. Koskenniemen erillisinä säilytettävät kokoelmat.

Kirjaston ensimmäiset toimitilat olivat vuonna 1878 valmistuneessa hotelli Phoenixin talossa, jonka Turun Suomalainen Yliopistoseura hankki vuonna 1920 yliopiston päärakennukseksi. Keskeisellä paikalla Turun kauppatorin laidalla sijaitseva rakennus oli aiottu alun perin vain yliopiston väliaikaisiksi tiloiksi, mutta vasta 1940-luvun lopulla saadun talousneuvos K. F. Joutsenen huomattavan lahjoituksen turvin yliopisto vapautui ahtaista tiloistaan. Turun seudulta lähtöisin olleet K. F. Joutsen ja hänen veljensä A. F. Johnson olivat 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa vaurastuneet kullankaivulla Alaskassa, josta he palasivat Suomeen vuonna 1905. K. F. Joutsenen lahjoittama omaisuus mahdollisti yliopiston uudisrakentamisen aloittamisen Turun Ryssänmäelle eli Vesilinnanmäelle. Ensimmäiseen rakennusvaiheeseen vuosina 1953 – 1954 kuuluivat kirjasto sekä fysiikan ja kemian laitosrakennukset. Aarne Ervin suunnittelema kirjastotalo on siten vanhin Vesilinnanmäen yliopistorakennuksista. Se avattiin yleisölle marraskuussa 1954 ja vihittiin käyttöön kesäkuussa 1955 promootiojuhlallisuuksien yhteydessä.

Kirjaston johtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikirjastonhoitajat
Volter Kilpi 1921–1939
Eero K. Neuvonen 1941–1969
Heikki S. Eskelinen 1974–1991
Marja Engman 1991–1999
Tuulikki Nurminen 2000–2009
Kirjastonjohtajat
Ulla Nygrén 2010–

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]