Osmo Ikola

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun yliopiston rehtori Osmo Ikola vuonna 1981.

Osmo Kalervo Ikola (6. helmikuuta 1918 Joensuu27. huhtikuuta 2016 Turku) oli suomalainen kielitieteilijä.[1] Hän toimi Turun yliopistossa suomen kielen professorina 1951–1981 ja Turun yliopiston rehtorina 1975–1981.

Tutkimuksissaan Ikola käsitteli muun muassa suomen yleiskieltä ja murteita sekä vanhaa kirjasuomea. Hän toimi Nykysuomen laitoksen kielilautakunnan jäsenenä ja sen seuraajan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunnan jäsenenä (puheenjohtaja 1980–1988) ja julkaisi teoksia kielenhuollosta; hänen toimittamastaan Nykysuomen käsikirjasta (1971, ensimmäinen laitos Suomen kielen käsikirja 1968) on otettu useita painoksia, ja se kuuluu suomen kielen tunnetuimpiin oppaisiin.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osmo Ikola syntyi Joensuussa kansleri Niilo Ikolan ja Salli Ikolan (o.s. Paloheimo) perheeseen. Hän tuli ylioppilaaksi Turun suomalaisesta klassillisesta lyseosta vuonna 1936. Ikola aloitti opintonsa Turun yliopistossa vuonna 1936 pääaineenaan suomen kieli ja sen sukukielet. Hän valmistui vuonna 1940 filosofian kandidaatiksi ja vuonna 1949 filosofian tohtoriksi. Hänen väitöskirjansa käsitteli tempusten ja modusten käyttöä ensimmäisessä suomalaisessa Raamatussa.

Ikola työskenteli myös ulkomailla: hän toimi Uppsalan yliopistossa suomen kielen lehtorina vuodet 1947–1951 sekä vierailevana professorina New Yorkin Columbia-yliopistossa 1963 ja Göttingenin yliopistossa 1971. Suomessa Ikola palveli Turun yliopistossa suomen kielen ja sen sukukielten professorina 1951–1962 ja suomen kielen professorina 1962–1981 sekä Turun kauppakorkeakoulun virkaatekevänä suomen kielen professorina 1954–1960. Turun yliopistossa hän toimi humanistisen tiedekunnan dekaanina 1954–1957 ja 1965–1966, vararehtorina 1970–1975 ja rehtorina 1975–1981.

Osmo Ikola toimi sekä Porthan-Seuran että Suomen Kielen Seuran esimiehenä. Hän kuului vuoden 1992 kirkkoraamatun laatineeseen raamatunkäännöskomiteaan.

Ikola oli Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen vuodesta 1965.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 219–220. Professoriliitto, Helsinki 2008. ISBN 978-952-99281-1-8

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakanen, Aimo – Pyykkönen, Riitta – Väänänen, Kalervo: Kuolleet: Arvostettu nykysuomen tuntija. Helsingin Sanomat. 8.5.2016. Viitattu 12.3.2019.
  2. Suomalaisen Tiedeakatemian varsinaiset jäsenet 2.9.2014. Suomalainen Tiedeakatemia. Viitattu 2.7.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Alhoniemi, Alho (päätoim.): Rakenteita: Juhlakirja Osmo Ikolan 60-vuotispäiväksi 6.2.1978. Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 6. Turku: Turun yliopisto, 1978. ISBN 951-641-504-0.
  • Hakanen, Aimo: ”Ikola, Osmo (1918–2016)”, Suomen kansallisbiografia, osa 4, s. 284–286. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-445-2. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ikola, Osmo hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)