Aarne Ervi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aarne Ervi
Aarne Ervi selittää elementtirakentamisen syntyä Suomessa. Kuva on vuodelta 1961.
Aarne Ervi selittää elementtirakentamisen syntyä Suomessa. Kuva on vuodelta 1961.
Henkilötiedot
Syntynyt 19. toukokuuta 1910
Forssa
Kuollut 26. syyskuuta 1977 (67 vuotta)
Helsinki
Ammatti arkkitehti
Puoliso Naemi Inkeri Hänninen
Rauni Luoma
Muut tiedot
Merkittävät teokset Tapiola
Porthania
Turun yliopisto
Tyyli funktionalismi
Leppiniemeä Muhoksella

Aarne Adrian Ervi (vuoteen 1935 Elers; 19. toukokuuta 1910 Forssa26. syyskuuta 1977 Helsinki)[1] oli yksi sotien jälkeisen ajan merkittävimmistä suomalaisista arkkitehdeista.

Ervi valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1935. Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli Alvar Aallon ja Toivo Paatelan arkkitehtitoimistoissa kunnes perusti oman toimiston vuonna 1938.[1] Ervi toimi vuonna 1938 Helsingissä järjestetyn kansainvälisen ilmailunäyttelyn arkkitehtina, jossa pääpaikka oli Messuhalli.[2]

Merkittävimmät ja tunnetuimmat työnsä Ervi teki toisaalta sodan jälkeisellä jälleenrakennuskaudella ja myöhemmin 1950-luvulla varsinaisen rakennusteollisuuden kehittyessä. Ervi käytti betonielementtejä jo vuonna 1949 suunnitellessaan Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen.[1]

Jälleenrakennuskaudella Ervi suunnitteli Oulujoki Oy:lle ja Imatran Voima Oy:lle vesivoimalaitoksia ja niihin liittyviä työntekijöiden asuinalueita.[1] Pyhäkosken voimalaitoksen ja sen lähellä sijaitsevan Leppiniemen asuinalueen suunnitelma on näistä mittavin.

Tunnetuin Ervin töistä on Tapiolan keskustasuunnitelma. Ervi voitti keskustan suunnittelukilpailun ehdotuksellaan Don Hertzenin kylä.[1] Keskustan asemakaavan lisäksi monet rakennukset, kuten keskustorni, uimahalli ja ostoskeskus, ovat hänen suunnittelemiaan.

Vuosina 1967–1969 Ervi oli Helsingin kaupungisuunnittelutoimiston päällikkö. Hän sai professorin arvonimen 1967. Vuonna 1968 hänestä tuli Stuttgartin yliopiston tekniikan kunniatohtori.[3]

Aarne Ervin toinen puoliso (vuodesta 1957) oli näyttelijä Rauni Luoma.[3] He asuivat Villa Ervissä, Helsingin Kuusisaaressa.[4]

Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naantali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oulujoki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tampere[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapiola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun yliopiston keskusaukio

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Aarne Ervi (Arkkitehtiesittely) Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 4.10.2014.
  2. Ilmailua Malmilla ja Messuhallissa 1.8.2008. Uusi Suomi (us.fi). Viitattu 29.11.2018.
  3. a b Timo Tuomi: Ervi, Aarne Biografiskt lexikon för Finland. Svenska litteratursällskapet i Finland. Viitattu 10.12.2016. (ruotsiksi)
  4. Architect Aarne Ervi - Exhibition at the Museum of Finnish Architecture from 1 Dec 2010 to 20 Feb 2011 Suomen arkkitehtuurimuseo. Viitattu 10.12.2016. (englanniksi)
  5. Helsingin yliopiston rakennukset (keskustakampus) Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  6. Taka-Töölön kerrostaloalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  7. a b c d e Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  8. Ristinarkun koulun historiaa Tampere: Ristinarkun koulu. Viitattu 22.3.2018.
  9. a b Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 2 – Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 3: Kauppa-Häme. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 22.3.2018.
  10. Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 45. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
  11. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012: Liite 2 – Modernin rakennuskulttuurin kohteet, kortti 1: kaupungin virastotalo. Viitattu 22.3.2018.
  12. a b c d e f Tapiola Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  13. Lohjan kirkko ympäristöineen Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  14. Pieksämäen Keskuskatu Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  15. Turun yliopisto Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Johansson, Eriika & Lahti, Juhana & Paatero, Kristiina (toim.): Aarne Ervi – tilaa ihmiselle. Näyttely 1.12.2010–20.2.2011, Suomen rakennustaiteen museo. Helsinki: Suomen rakennustaiteen museo, 2010. ISBN 978-952-5195-35-4.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]