Vaala

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuntaa. Muista merkityksistä kerrotaan täsmennyssivulla Vaala.
Vaala
Vaala.vaakuna.svg Vaala.sijainti.suomi.2010.svg

vaakuna

sijainti

www.vaala.fi
Sijainti 64°33′35″N, 026°50′25″E
Maakunta Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta Oulunkaaren seutukunta
Perustettu 1865 (Säräisniemi)
1954 (Vaala)
Kokonaispinta-ala 1 764,03 km²
56:nneksi suurin 2016 [1]
– maa 1 302,11 km²
– sisävesi 461,92 km²
Väkiluku 3 043
230:nneksi suurin 31.12.2016 [2]
väestötiheys 2,34 as./km² (31.12.2016)
Ikäjakauma 2014 [3]
– 0–14-v. 12,9 %
– 15–64-v. 56,1 %
– yli 64-v. 30,9 %
Äidinkieli 2014 [4]
suomenkielisiä 99,2 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 0,6 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Työttömyysaste 18,0 % (2013) [6]
Kunnanjohtaja Tytti Määttä
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2013–2016[7]
Keskusta
PS
Vasemmistoliitto
SDP

14
3
3
1

Vaala (vuoteen 1954 Säräisniemi) on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnan itäosassa. Kunnassa asuu 3 043 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 1 764,03 km², josta 461,92 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 2,34 asukasta/km². Vaalan naapurikunnat ovat Kajaani, Liminka, Muhos, Paltamo, Puolanka, Siikalatva ja Utajärvi. Kunnan suurimpia työnantajia on Pelson vankila, jossa on 140–145lähde? työpaikkaa.

Oulujoki alkaa Vaalan keskustan länsipuolelta. Puolet maan viidenneksi suurimmasta järvestä, Oulujärvestä, sijaitsee Vaalassa. Järvessä oleva Manamansalon saari on nykyisin voimakas matkailukeskittymä. Rokuan kansallispuisto sijaitsee kunnan länsiosassa. Entisestä kuntakeskuksesta Säräisniemeltä löytyvät vanha Säräisniemen kirkko ja Säräisniemen kotiseutumuseo.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalan (silloisen Säräisniemen) kunnanrajat vuoden 1947 tilastokartassa.

Vaalan seutu on Kainuun vanhimpia asuinalueita. Kivikautisia asuinpaikkoja on löydetty mm. Järvikylän ja Nimisjärven alueelta. Säräisniemen Sillankorvan asuinpaikan löydöt ovat antaneet nimen eräälle kampakeramiikan ryhmälle, Säräisniemen keramiikalle.[8]

Alue asutettiin vakinaisesti 1500-luvun puolimaissa. Asutuksen etenemistä hidastivat 1500-luvun lopun sodat ja kylät alkoivat kasvaa vasta Täyssinän rauhan jälkeen 1595. Maanviljelys edistyi 1600-luvulla nopeasti ja vähitellen myös tervanpoltto alkoi yleistyä. 1700- ja 1800-luvulla taloudellinen kehitys oli vakaata. Uutta viljelyalaa saatiin mm. soita kuivaamalla. Karjatalouden kehitystä nopeutti 1904 perustettu Veneheiton osuusmeijeri.[8]

Seutu kuului aluksi Paltamon seurakuntaan. Vuonna 1779 Säräisniemi perustettiin Paltamon kappeliksi ja omaksi seurakunnaksi se erotettiin 1864. Säräisnimen puukirkon rakensi Jaakko Suonperä 17791781. Vuonna 1865 perustettiin Säräisniemen pitäjä. Vuonna 1907 Säräisniemeen kuuluneet Saaresmäki ja Vuolijoki muodostivat yhdessä Vuottolahden kylän kanssa Vuolijoen seurakunnan. Vuonna 1954 liitettiin Niskan kylä Utajärveltä. Samana vuonna Vaalan kylä tuli uuden kunnan keskukseksi, jolloin myös kunnan ja seurakunnan viralliseksi nimeksi tuli Vaala. Seurakunnan pääkirkko valmistui kunnan keskustaan 1961.[8]

Vaalan asukasluku kasvoi 1900-luvun alkupuolella nopeasti. Vuonna 1920 asukkaita oli 3 495 ja 1960 jo 7 493. 1960-luvulla väestönkehitys kääntyi laskuun, ja se pysähtyi hetkeksi vasta 1980-luvulla. Vuonna 1985 asukkaita oli 4 725. Kunnan asukasluku kääntyi laskusuuntaan uudelleen 1990-luvulla ja vuonna 2011 asukkaita oli 3 360.[8]

Aiemmin Kainuun maakuntaan kuulunut Vaalan kunta siirtyi osaksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaa vuoden 2016 alusta lukien kunnan hakemuksesta 5. helmikuuta 2015 tehdyllä valtioneuvoston päätöksellä.[9]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2013 tilanteen mukainen.

Vaalan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
4 846
1985
  
4 667
1990
  
4 498
1995
  
4 420
2000
  
4 041
2005
  
3 718
2010
  
3 370
2015
  
3 123
Lähde: Tilastokeskus.[10] Väestötietojärjestelmä[11]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaala on maisemiltaan loivasti kumpuilevaa metsää ja suomaata, jolle antavat vaihtelua Oulujärvi ja Oulujoki.[8]

Kallioperä on pääasiassa graniittia ja graniittigneissiä. Yleisimmät maalajit ovat moreeni ja hiekka, jotka ovat kuitenkin laajoilla alueilla turpeen peitossa. Kunnan länsiosaa hallitsee Rokua, joka jäätikköjokien, aallokon ja tuulen toiminnan tuloksena syntynyt muodostumakompleksi. Oulujoen eteläpuolelta saapuva harjujakso kaartuu Rokuan kautta Säräisniemelle ja edelleen Manamansalon saarelle. Korkeuserot ovat Vaalan alueella vähäiset, sillä maanpinnan keskimääräinen korkeus on vain 100–150 metriä. Rokuan korkeimmat kohoumat kunnan puolella yltävät runsaaseen 180 metriin. Suot peittävät noin puolet kunnan maa-alasta. Soista on laajin naapurikuntienkin alueelle ulottuva Pelson suo. Rumalan ja Kuvajan suoalue kuuluu Siikalatvan puolelle ulottuvaan soidensuojelualueeseen.[8]

Kunnan kaakkois- ja itäosien maisemaa hallitsee Oulujärvi, jonka suurimpia Vaalan alueelle jääviä selkiä ovat Niskanselkä, Haiskinselkä, Ykspistonselkä ja Laiskanselkä. Suurimpia saaria Manamansalo ja Kuostonsaari. Tärkein joki Vaalankurkusta alkava Oulujoki. Oulujokeen yhtyy koillisesta Kutujoki, jonka suurimpia latvajärvi on Otermanjärvi ja Paatinjärvi. Rokuanjärven vedet virtaavat Rokuanojaa myöten Siikajoen sivujokeen Neittävänjokeen.[8]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalan keskustaa etelään päin nähtynä.

Vaalan kirkonkylä sijaitsee Oulu–Kontiomäki-rautatien varrella ja valtatien 22 välittömässä läheisyydessä. Puolangalle ja Kestilään johtava seututie 800 risteää valtatien kanssa keskustaajaman koillispuolella, ja jatkuu luoteeseen ja lounaaseen aluksi pitkin Oulujärven länsirantaa. Toisin kuin muissa valtatien 22 varrella sijaitsevissa kuntakeskuksissa, valtatien liikenne ei kulje Vaalassa keskustaajaman lävitse.

Valtatietä 22 kulkevat linja-autovuorot pysähtyvät valtatien varressa Matkahuolto-pisteenä toimivalla ABC-huoltoasemalla sekä keskustaajamassa linja-autoasemalla. Pikavuoroyhteyksiä on Ouluun, Kajaanin kautta Joensuuhun ja Kajaanin sekä Kuopion kautta Helsinkiin.

Vaalan rautatieasemalla pysähtyvät kaikki IisalmiOulu-reittiä kulkevat VR:n henkilöjunat. Junat kulkevat Oulun kautta Rovaniemelle sekä Kajaanin ja Pieksämäen kautta Kouvolaan, josta on yhteys Helsinkiin.

Aiemmin myös Oulujärvi sekä Oulujoki olivat merkittäviä liikenneväyliä. Koskenlaskijasuvun omistaman Lamminahon talon pihapiiri 1800-luvun alkupuolen päärakennuksineen, monine muine rakennuksineen ja irtaimistoineen kuvastaa Oulujokea tervaveneiden ja matkailijoidenkin reittinä.

Uskonnolliset yhteisöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaalassa toimii evankelisluterilainen Vaalan seurakunta.[12] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla Vaalan rauhanyhdistys.[13][14] Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Vaalan helluntaiseurakunta.[15]

Tunnettuja vaalalaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2016 1.1.2016. Maanmittauslaitos. Viitattu 19.2.2016.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain, joulukuu 2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2017.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  4. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2014 31.12.2014. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2016.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Työttömyystietoja ELY-Keskuksittain ja kunnittain keskimäärin vuonna 2013 Työ- ja Elinkeinoministeriö.
  7. Kunnallisvaalit 2012 tulospalvelu 28.10.2012. Oikeusministeriö. Viitattu 14. helmikuuta 2013.
  8. a b c d e f g Kalevi Rikkinen, Hannes Sihvo, Matti Eskola, Allan Tiitta: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Keuruu: Kustanneyhtiö Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5.
  9. Vaala siirtyy Kainuusta Pohjois-Pohjanmaahan vuoden 2016 alusta. 5.2.2015. Valtiovarainministeriö. Viitattu 12.4.2015.
  10. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
  11. Kuntien asukasluvut aakkosjärjestyksessä 30.4.2015. Väestötietojärjestelmä. Viitattu 9.7.2015.
  12. Vaalan seurakunta Vaalan seurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  13. Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 24.6.2011.
  14. Rauhanyhdistykset Viitattu 24.6.2011.
  15. Vaalan helluntaiseurakunta Netmission, helluntaiherätyksen evankelioiva portaali. Viitattu 24.6.2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]