Naantalin voimalaitos
| Naantalin voimalaitos | |
|---|---|
 Naantalin voimalaitos vuonna 2008. |
|
| Polttoaine |
NA1: Kivihiili[1] NA2: Kivihiili[1] NA3: Kivihiili, jalostamokaasu[1] NA4: Biopolttoaine, asfalteeni, jalostamokaasu, kivihiili, turve[1] |
| Teho |
NA1: 125 MW[1] NA2: 125 MW[1] NA3: 123 MW[2] NA4: 150 MW[1] |
| Omistaja | Turun Seudun Energiantuotanto Oy |
| Valmistunut |
NA1: 1960[1] NA2: 1964[1] NA3: 1972[1] NA4: 2017[1] |
| Kytketty sähköverkkoon | 1960 |
| Lakkautettu |
NA1: 2020 NA2: 2020 |
| Sijainti | Naantali |
Naantalin voimalaitos on sähköä, kaukolämpöä ja höyryä tuottava voimalaitos Naantalissa Naantalin satamassa, ja sen on omistanut ensin Imatran Voima (IVO), sitten Fortum ja nykyisin Turun Seudun Energiantuotanto. Se koostuu kahdesta yksiköstä (NA3 ja NA4) joista NA3 käyttää voimanlähteenään kivihiiltä ja NA4 on monipolttoainelaitos joka käyttää pääpolttoaineenaan biopolttoaineita, kuten puuhaketta ja kuorta. Kivihiilikäyttöiset yksiköt NA1 ja NA2 on lakkautettu vuonna 2020.[3]
Länsi-Suomessa oli tarvetta suurelle sähköntuottajalle, joten vuonna 1960 Imatran Voima rakensi laitoksen ykkösyksikön, joka tuotti ainoastaan sähköä. Sijoituspaikaksi valittiin Naantalin satama, koska se oli hyvällä paikalla tuontipolttoaineen kannalta ja viereiseltä Nesteen Naantalin jalostamolta saatiin osaavaa työvoimaa rakentamaan laitosta. Myös maaperän kalliopohjan ansiosta paikalle voitaisiin myöhemmin rakentaa maakaasua hyödyntävä laitos.[4] Nykyään Naantalin voimalaitos tuottaa sähkön lisäksi suurimman osan Turun seudun kaukolämmöstä ja lähiseudun teollisuuslaitosten käyttämästä höyrystä.
Kaukolämpöä laitos on tuottanut vuodesta 1982 lähtien.[5] Pääpolttoaineena on kivihiili, mutta käynnistyksessä ja varapolttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä, jonka lisäksi poltetaan sahanpurua ja jalostamokaasua Nesteen viereiseltä jalostamolta. 1990-luvulla investoitiin ilmansuojelutekniikkaan: vuonna 1992 rakennettiin uusi 134 metriä korkea savupiippu ja rikinpoistolaitos, jonka puhdistuskyky on hiilen laadusta ja käyttöolosuhteista riippuen 70–90 prosenttia. Vuonna 1972 Naantali voimalaitos oli Pohjoismaiden suurin hiilivoimalaitos. Vuonna 1979 IVO teki ensimmäisen sopimuksen kaukolämmön toimittamisesta Turun alueelle. Fortum myi Naantalin voimalaitoksen TSME:lle (Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:lle, nyk. TSE) vuonna 2012; kauppahinta oli 73,8 miljoonaa euroa. Omistusoikeus laitokseen siirtyi TSME:lle 31. joulukuuta 2012. Fortum jatkaa laitoksella käyttö- ja kunnossapitopalvelun tuottamista.[6]
Kaukolämpöä voimalaitos tuottaa 180 000 asukkaalle Turkuun, Naantaliin, Raisioon ja Kaarinaan. Voimalaitos tuottaa sähkötehoa 256 megawattia, kaukolämpötehoa 350 megawattia ja prosessihöyrytehoa 80 megawattia. Naantalin voimalaitos tuottaa sähköä siirtoverkkoon noin 1 000 gigawattituntia, höyryä noin 600 gigawattituntia ja kaukolämpöä lämmönsiirtoverkkoon noin 1 500 gigawattituntia vuodessa.
Voimalaitoksen pohjoispuolella sijaitsee Luolalanjärvi, jota on 1990-luvulla jopa kaavailtu täytettäväksi osittain voimalan hiilikentäksi.
Naantalin voimalaitoksen viereen aloitettiin vuoden 2014 lopulla rakentamaan Naantalin monipolttovoimalaitosta, joka käyttää polttoaineena kivihiilen ja jalostamokaasun lisäksi biopolttoaineita kuten puuhaketta. Hanke on ensimmäinen allianssimallilla toteutettu teollisuushanke Suomessa.[7] Naantalin monipolttovoimalaitoksen rakennushanke voitti Vuoden työmaa 2016 -palkinnon.[8] Uuden laitoksen on tarkoitus korvata vanha kivihiilivoimalaitos.[9] Monipolttoainevoimalaitos otettiin tuotantokäyttöön syksyllä 2017. Joulukuun alussa 2017 Naantalin kivihiilivoimalaitoksen kolmesta yksiköstä kolmosyksikkö oli käytössä. Varalaitoksena toimii kakkosyksikkö ja sillä on käyttötunteja jäljellä 8 000 tuntia. Vuokrattu ykkösyksikkö kuuluu Fingrid Oyj:n tehoreservijärjestelmään.[10]
Naantalin voimalaitoksilla työskentelee noin 70 Fortumin työntekijää ja töitä tehdään ympärivuorokautisessa viisivuorotyössä. Kerrallaan voimalaitokselle työskentelee noin kymmenen henkilöä. Fortumilla oli vuonna 2017 Naantalissa yhteensä 130 työntekijää, kun mukaan lasketaan viereisen Luolalan teollisuusalueen Fortum Turbinesin työntekijät.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k Turun Seudun Energiantuotanto Oy: Naantalin voimalaitoksen turvallisuustiedote (PDF) tset.fi. 14.5.2020. Arkistoitu 11.8.2020. Viitattu 9.9.2022.
- ↑ Turun Seudun Energiantuotanto Oy: Naantalin voimalaitoksen turvallisuustiedote (PDF) fortum.fi. Viitattu 12.1.2024.
- ↑ Turun Seudun Energiantuotanto Oy: Laitosten esittely tset.fi. Arkistoitu 9.9.2022. Viitattu 9.9.2022.
- ↑ Naantalin satama: Satamaesite 2005 (PDF) naantali.fi. Viitattu 11.2.2009.
- ↑ Vahtera, Raimo: Naantali tunnissa – Opas naantalilaisuuteen, s. 28. Lingsoft Oy, 2009. ISBN 978-952-5827-11-8.
- ↑ Turun Sanomat 5.12.2012 11:46 ts.fi. Viitattu 13.7.2013.
- ↑ Allianssimallilla päästiin huipputuloksiin myös teollisuusrakentamisessa – Naantalin monipolttovoimalaitoshankkeessa saavutettiin kaikki asetetut tavoitteet 12.4.2018. A-Insinöörit.
- ↑ Vuoden Työmaa: Teollisuusallianssi osoitti voimansa Naantalissa Rakennuslehti. 19.10.2016.
- ↑ Naantalin uusi monipolttoainevoimalaitos saavutti harjakorkeuden YIT. 22.4.2016. Viitattu 14.9.2016.
- ↑ Koski, Joni: Voimalaitoksella vihkiäiset. Rannikkoseutu, 5.12.2017, nro 96, s. 4. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.
- ↑ Koski, Joni: Voimalaitoksesta uupuu enää 5 prosenttia. Rannikkoseutu, 5.5.2017, nro 34, s. 10–11. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.
