Naantalin monipolttoainevoimalaitos

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Naantalin monipolttoainevoimalaitos on Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n (TSE) Naantalissa Naantalin sataman lähelle sijaitseva monipolttoainevoimalaitos. Voimalaitos otettiin tuotantokäyttöön syksyllä 2017. Voimalaitos tuottaa sähköä, kaukolämpöä ja prosessihöyryä. Polttoaineena se käyttää biopolttoaineita joista pääasiassa puuhaketta, ja muina polttoaineina kivihiiltä ja jalostamokaasua.[1]

Rakentamishanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitoksen on tarkoitus korvata sen vieressä sijaitseva jo elinkaarensa päähän tullut Naantalin kivihiilivoimalaitos. Rakennustyöt alkoivat vuoden 2014 lopulla. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 260 miljoonaa euroa.[2] TSE päätti voimalaitoksen rakentamisesta lopullisesti yhtiökokouksessa 14. huhtikuuta 2014.[3] Voimalaitos ei ole pilottihanke, mutta se edustaa uusinta teknologiaa. Toimitusjohtaja Bastmanin mukaan Naantalin voimalaitos on tärkeä refesenssikohde laitetoimittajille ja kansainvälisesti merkittävä hanke. Samantyyppisiä voimalaitoksia on kaavailtu esimerkiksi Helsinkiin, Lahteen, Tampereelle ja Ouluun.[4]

Voimalaitoksen sähköteho on 142 megawattia ja lämpöteho 244 megawattia, sen on tarkoitus tuottaa sähköä vuodessa 900 gigawattituntia ja lämpöä vuodessa 1650 gigawattituntia.[5] Voimalaitoksen on tarkoitus tuottaa noin kaksi kolmasosaa Turun seudun kaukolämmöstä ja 70–80 prosenttia teollisuuden prosessihöyrystä.[4] Voimalaitoksessa voidaan polttaa kivihiilen lisäksi puuta, turvetta, olkea ja kierrätyspolttoaineita. Biopolttoaineena tarkoitus on käyttää lähinnä lähialueen metsähaketta, joka kerätään enimmillään 150 kilometrin säteellä voimalaitoksesta. TSE:n toimitusjohtaja Tapani Bastmanin mukaan hyviä puolia kotimaisen polttoaineen hyödyntämisessä ovat: voimalaitos on aiempaa riippumattomampi ulkomaisista polttoainetoimittajista ja lähialueen työllistyminen.[2] Lähialueen biopolttoaineen hankintaan odotetaan syntyvän 200 työpaikkaa. Osa biopolttoaineesta joudutaan kuitenkin tuomaan ulkomailta.[3] Bastmanin mukaan hiilen ja biopolttoaineen yhdistelmä on ihanteellinen, koska hiili estää korroosiota sitomalla haitallisia alkaaleja ja tasaa lämmön tulipesässä.[1]

TSE valitsi huhtikuussa 2014 kattilatoimittajaksi Valmet Oyj:n. Kattiloiden osuus kokonaiskustannusarviosta on noin kolmannes eli noin 87 miljoonaa euroa. Valmetin monipolttoainekattila hyödyntää kiertoleijuteknologiaa ja sen höyryteho on 390 megawattia. Sopimukseen sisältyy myös savukaasujen puhdistuslaitteisto.[2] Kattilan ja turbiinin osuus on kustannuksista on lähes puolet.[4] Hankkeesta 78 miljoonaa euroa rahoitetaan TSE:n omistajien Fortum Oyj:n, Oy Turku Energia-Åbo Energi Ab:n sekä Naantalin, Raision ja Kaarinan kaupungeille suunnatulla osakeannilla. Loppu rahoitus tehdään pankkilainalla.[4]

Enimmillään työntekijöitä rakennustyömaalla oli 550 tammikuussa 2017.[6] Merkittävä rakennusvaihe saavutettiin tammikuun lopulla tehdyssä vesipainekokeessa, jossa testattiin pääkattilan ja putkistojen pitävyys. Kattilan painerungon kokonaismassa on yli 2000 tonnia ja putkistoa on yli 200 kilometriä.[7] Mekaaniset asennustyöt saatiin valmiiksi alkukesästä 2017, jonka jälkeen valmisteltiin usean kuukauden ajan käyttöönottoa johon kuului muun muassa putkistojen peittauksia ja ulospuhalluksia. Kuukausia kestäneessä käyttöönottovaiheessa työntekijöitä oli 30–50.[6]

Voimalaitoksen käynnistyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitos otettiin tuotantokäyttöön syksyllä 2017 ja vihittiin 8. joulukuuta 2017. Alkukuukausina voimalaitoksessa poltettiin tavallista enemmän biopolttoainetta, puuhaketta, 50–60 prosenttia. Muut polttoaineet ovat kivihiili ja muun muassa jalostamokaasu viereiseltä Neste Oyj:n Naantalin öljynjalostamolta. Vuonna 2018 puuhakkeen määrä jää pienemmäksi, mutta saman vuoden marraskuussa pitäisi valmistua kuljetin satamasta jolla laivoilla tuotava hake syötetään voimalaitokselle. Ennen tätä kaikki puuhake tuodaan kuitenkin kuorma-autoilla, joita tulee päiväsaikaan noin 10 minuutin välein voimalaitokselle.[1]

Syyskuussa 2017 laitoksella oli kahden viikon tuotantotauko kiertohäiriön takia, kun kattilassa oli kaksi putkirikkoa. Viat korjataan kuitenkin vasta kesällä 2018 takuutyönä. Joulukuun 2017 viimeisellä viikolla voimalaitoksen turbiiniin tuli vika, jonka takia laitos ei tuottanut sähköä. Joulukuun 2017 alussa voimalaitokselta saatiin kaukolämpöä noin 200 megawatin teholla ja prosessihöyryä noin 30 megawatin teholla. Samaan aikaan viereisen Naantalin kivihiilivoimalaitoksen kolmesta yksiköstä kolmosyksikkö oli käytössä. Varalaitoksena toimii kakkosyksikkö ja sillä on käyttötunteja jäljellä 8 000 tuntia. Vuokrattu ykkösyksikkö kuuluu Fingrid Oyj:n tehoreservijärjestelmään.[1] Naantalin voimalaitoksilla työskentelee noin 70 Fortumin työntekijää ja töitä tehdään ympärivuorokautisessa viisivuorotyössä. Kerrallaan voimalaitokselle työskentelee noin kymmenen henkilöä. Fortumilla oli vuonna 2017 Naantalissa yhteensä 130 työntekijää, kun mukaan lasketaan viereisen Luolalan teollisuusalueen Fortum Turbinesin työntekijät.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Koski, Joni: Voimalaitoksella vihkiäiset. Rannikkoseutu, 5.12..2017, nro 96, s. 4. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.
  2. a b c Toivonen, Sari: Valmetilta kattilat Naantalin uuteen voimalaitokseen (talous) yle.fi. 28.4.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 29.5.2014.
  3. a b Lähteenmäki, Lassi: Naantaliin massiivinen monipolttoainevoimalaitos (kotimaa) yle.fi. 14.4.2014. Yleisradio Oy. Viitattu 29.5.2014.
  4. a b c d Koski, Joni: Monipolttoainevoimalaitos toteutuu rannikkoseutu.fi. 16.4.2014. Alma Media Kustannus Oy. Viitattu 8.8.2015.
  5. Valmetille suuri kattilatilaus Turun Seudun Energiantuotanto Oy:ltä (lehdistötiedote) valmet.com. 28.4.2014. Valmet Oyj. Viitattu 29.5.2014. (suomeksi) (englanniksi)
  6. a b c Koski, Joni: Voimalaitoksesta uupuu enää 5 prosenttia. Rannikkoseutu, 5.5.2017, nro 34, s. 10–11. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.
  7. Putket kestivät kovan paineen. Rannikkoseutu, 3.2.2017, nro 10, s. 6. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turun Seudun Energiantuotanto Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee monipolttoainevoimalaitoksen toimintaa sekä hakemus toiminnan aloittamiseksi lupa päätöstä noudattaen muutoksenhausta huolimatta, Naantali. (Päätös Nro 214/2013/1. Dnro ESAVI/168/04.08/2012). Helsinki: Etelä-Suomen aluehallintovirasto, 2013. Teoksen verkkoversio (pdf).