Valmet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Valmet-yrityksestä. Traktorista katso Valmet (traktori), autotehtaasta Valmet Automotive ja muista Valmet-tuotteista Luettelo_Valmetin_tuotteista.
Valmet Oyj
Valmet.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: VALMT
Markkina-arvo 2 464 milj. € (31.12.2017)[1]
Toimitusjohtaja Pasi Laine[2]
Puheenjohtaja Bo Risberg[3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[4]
Toimiala teollisuustuotteet ja -palvelut
Liikevaihto Nousua 3 159 milj. € (2017)[5]
Liikevoitto Nousua 178 milj. € (2017)[5]
Tilikauden tulos Nousua 127 milj. € (2017)[5]
Henkilökuntaa Nousua 12 268 (31.12.2017) [1]
Kotisivu www.valmet.fi


Valmet Oyj on suomalainen suuryritys, jolla on yli 12 000 työntekijää 33 maassa. Valmetin asiakkaita ovat suuret sellu-, paperi- ja energiayhtiöt, joille se toimittaa teknologiaa, automaatiota ja palveluita.[6] Valmet tarjoaa asiakkailleen palveluina muun muassa kunnossapidon ulkoistusta, tehtaiden ja voimalaitosten parannuksia ja varaosia. Teknologiaa tarjotaan sellu-, pehmopaperi-, kartonki- ja paperitehtaille ja bioenergiaa tuottaville voimalaitoksille. Valmetin automaatioratkaisuja ovat yksittäiset mittaukset mutta myös koko tehtaan kattavat "avaimet käteen"- automaatioprojektit.[7][8]

Valmet, valtion entinen asetehdas ja entinen valtionyhtiö, on kokenut monta muodonmuutosta.[6] Valmetin taustalla on yli 200 vuoden teollisuushistoria. Se syntyi uudestaan joulukuussa 2013, kun sellu-, paperi- ja voimantuotantoliiketoiminnat irtautuivat Metso Oyj:stä.[7]

Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sen osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä. Sen suurin omistaja on Suomen valtio sijoitusyhtiönsä Solidiumin kautta. Valmetin liikevaihto vuonna 2017 oli noin 3,2 miljardia euroa ja se oli Suomen 22. suurin yritys.[7] [5] [6]

Valmetin organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin toimipiste Jyväskylässä

Valmet on jakanut toimintonsa viiteen maantieteelliseen alueeseen: Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, EMEA, Kiina ja Aasian ja Tyynenmeren alue, se toimii yhteensä noin 30 maassa ja työllistää noin 12 000 henkeä.[7] Valmetin päätuotantopaikat ovat Jyväskylän Rautpohjassa, Ruotsin Karlstadissa ja Sundsvallissa ja Kiinan Xianissa ja Shanghaissa.[9]

Vuonna 2017 Valmetilla oli Suomessa 4 600 työntekijää, joista 1 300 työskenteli valmistavassa tuotannossa, esimerkiksi hitsaajina.[10] Rautpohjassa suunnitellaan paperi- ja kartonkikoneita, valmistetaan avainkomponentteja kuten perälaatikoita ja avainteloja sekä kootaan Eurooppaan menevien konetoimituksia.[9]

Valmetin liiketoimintaan kuuluu neljä liiketoimintalinjaa: Palvelut, Sellu ja energia, Paperit ja Automaatio.[8] [7]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin Palvelut-liiketoimintalinja tekee muun muassa tehdasparannuksia ja tarjoaa esimerkiksi paperikoneiden telapalveluja, paperikonekudoksia, suodatinkankaita, varaosia ja elinkaaripalveluja. Yksikön asiakkaat toimivat etupäässä sellu-, paperi- ja energia-aloilla. Maailmassa toimivista noin 3 800 sellu-ja paperitehtaasta yli 2000 on Valmetin asiakkaita. Yksikkö pyrkii parantamaan asiakkaidensa toiminnan luotettavuutta, kustannustehokuutta, kapasiteettia ja laatua tarjoamalla ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä, parannetaan sekä toiminnan turvallisuutta että energian, veden ja raaka-aineiden käytön tehokkuutta. Yksiköllä on 70 palvelukeskusta eri puolilla maailmaa, mutta sen tärkeimmät markkina-alueet ovat Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka (EMEA) sekä Pohjois-Amerikka.[8][11]

Valmet on palvelumarkkinoilla joko suurin tai toiseksi suurin, sen markkinaosuus vuonna 2015 oli noin 14 % ja koko markkinoiden koko noin 8 miljardia euroa.[12]

Valmetin Palvelut-liiketoimintalinjan tärkeimpiä globaaleja kilpailijoita ovat vastaavalla tuotevalikoimalla Andritz ja Voith Paper. Toiset kilpailijat, kuten Sandusky, Albany, Joh. Clouth, Leripa, Aikawa ja AstenJohnson, ovat keskittyneet tiettyihin tuotesegmentteihin. Myös kilpailijoilla Kadant, SchäferRolls, MWN, Bellmer, Hannecard ja Papcel on Valmetiin verrattuna rajoitettu tarjooma samoin kuin omilla paikallisilla niche-sektoreillaan toimivilla kilpailjoilla Jinni, Wuxi Refine Tech, Richter, Beijing Up-Tech, TTT ja AGW.[13]

Automaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin Automaatio-liiketoimintalinjan tuotteita ovat automaatioratkaisut, joita ovat esimerkiksi yksittäiset mittaukset tai koko tehtaan kattavat automaatiojärjestelmät. Linjan päätuotteet ovat analysaattorit ja mittalaitteet, automaatiojärjestelmät, kamerajärjestelmät, laatusäätöjärjestelmät ja toiminto- ja palveluratkaisut. Sen pääasiakasryhmät toimivat massa- ja paperiteollisuudessa, muussa prosessiteollisuudessa, energiantuotannossa, meriteollisuudessa sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa. Yli 1000 voimalaitosta on ottanut käyttöönsä Valmetin toimittaman prosessiautomaatioratkaisun. Yksikkö pyrkii parantamaan asiakkaidensa liiketoimintojen kannattavuutta tehostamalla heidän tuotantoaan ja parantamalla niiden kustannus-, energia- ja materiaalitehokkuutta.[8][14]

Valmet DNA on Valmet Automation Oy:n kehittämä automaatiojärjestelmä, joka soveltuu prosessin-, koneen-, moottorikäyttöjen ja laatuohjauksien toteuttamiseen.[15]

Sellu- ja paperiautomaatiomarkkinoiden arvioitu koko vuonna 2015 oli noin miljardi euroa ja Valmetin markkinaosuus siitä oli noin 20 %. Parhaiten se menestyi analysaattorimarkkinoilla, joissa se oli markkinajohtaja, laatusäätöjärjestelmissä sen sijoitus markkinoilla oli joko ykkönen tai kakkonen, hajautetuissa ohjausjärjestelmissä sen markkinat olivat toiseksi suurimmat. Myös energia ja prosessi -markkinoiden koko oli noin miljardi euroa, josta Valmetin markkinaosuus oli noin 10 % ja se sijoittui huippuluokan meriratkaisuissa sijalle 2 ja voimantuotannossa kumppaneidensa kanssa sijalle 4.[16]

Valmetin suurimmat kilpailijat hajautettujen ohjausjärjestelmien markkinoilla ovat ABB, Honeywell, Emerson, Siemens ja Yokogawa, sekä sellu- ja paperiautomaation että energian ja prosessien liiketoiminnoissa. Sellu- ja paperiautomaatiossa pääkilpailijat laatujärjestelmämarkkinoilla ovat ABB, Honewell, Voith, Paperchine, Procemex, Cognex ja Isra Vision kun taas ABB ja BTG kilpailevat Valmetin kanssa analysaattorimarkkinoilla.[13]

Sellu ja energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjan tuotteet ovat erilaisia teknologioita ja ratkaisuja, jotka liittyvät sellun ja energian tuotantoon ja biomassan jalostukseen. Linjan tuotteet on jaettu kolmeen pääryhmään: sellu, energia ja biomassa.[8][17]

Sellun tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selluprojektit voivat olla yksittäisiä kone- tai laitetoimituksia tai kokonaisen tehdaslinjan toimituksia. Sellusta valmistetaan erilaisia paperilajeja, kuten kartonkia, pehmopaperia ja painopaperia, mutta sitä käytetään myös viskoosi- ja hygieniatuotteissa. Valmetin selluliiketoiminnan asiakkaat ovat mekaanisen ja kemiallisen massan tuottajat ja kuitulevyteollisuuden yhtiöt. Viime vuosina uusia asikkaita on saatu erityisesti Etelä-Amerikasta ja Aasiasta. Massanvalmistusprosessissa tarvitaan erilaisia koneita eri vaiheisiin ja Valmet toimittaa teknologioita kaikkiin vaiheisiin.[8][17]

Valmetin pääkilpailija selluliiketoiminnassa on Andritz,[13] jonka kanssa se kilpailee markkinajohtajuudesta. Vuonna 2015 Valmetin osuus markkinoista oli noin 40 % ja koko markkinoiden koko noin 1,4 miljardia euroa.[18]

Energian tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiaratkaisuja Valmet tukee toimittamalla ja uudistamalla muun muassa biomassaa hyödyntäviä energiantuotantokattiloita, biomassaa, hiiltä, kierrätyspolttoainetta ja lajiteltua jätettä käyttäviä leijukerroskattiloita, öljy- ja kaasukattiloita. Valmet toimittaa myös lämpö-, sähkö- ja voimalaitoksia ja ympäristönsuojelujärjestelmiä, joissa hallitaan ilman laatua. Yksikön asiakkaita ovat kunnat, julkiset laitokset ja yhtiöt, jotka toimivat energia-, prosessi-, sellu- tai paperiteollisuudessa. Päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaat ja EMEA.[8][17]

Energialiiketoiminnassa Valmet sijoittuu markkinoilla sijoille 1-3. Vuosina 2011-2015 sen osuus biomassakattilatilauksista oli noin 20 %, kun Kiinan markkinoita ei otettu huomioon. Markkinoiden kooksi arvioitiin 2 miljardia euroa.[18] Valmetin tärkeimpiä kilpailijoita energialiiketoiminnassa ovat Andritz, Amec Foster Wheeler ja Babcock & Wilcox.[13]

Biomassan muunnosteknologiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet ennakoi biomassan merkityksen kasvamista raaka-aineena monilla teollisuudenaloilla. Siitä voidaan tehdä esimerkiksi uusiutuvaa energiaa ja kierrätyskelpoisia tuotteita, kuten paperia, sellua, kartonkia ja pehmopaperia. Siksi Valmet on kehittänyt uusia teknologioita, joilla biomassan hyödyntämistä voidaan edistää, kuten esimerkiksi LignoBoost, ligniinin talteenottoon kehitetty teknologia, pyrolyysiteknologia, jolla tuotetaan uusiutuvaa bioöljyä, ja epäsuora kaasutus, jossa biomassaa muunnetaan biometaaniksi, jolla voidaan korvata maakaasun käyttöä.[8][17]

Paperit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin Paperit-liiketoimintalinjan asiakkaat toimivat kartonki-, pehmopaperi- ja paperiteollisuudessa – ne valmistavat kartongista, pehmopaperista ja paperista esimerkiksi pakkauksia, nenäliinoja, käsipyyhkeitä, WC-paperia ja kirjoitus- ja painopaperia. Asiakasyrityksille toimitetaan uusia koneita ja niiden nykyisiä koneita uudistetaan. Uusia koneita tilataan useimmiten Kiinaan ja Aasian ja Tyynenmeren alueelle, kun taas uudistuksia toimitetaan enemmän Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.[8][19]

Valmetin tärkeimpiä kilpailijoita pehmopaperin osalta ovat Andritz, Voith Paper ja Toscotec, kun taas sekä kartongin että paperin osalta tärkeimmät kilpailijat ovat Voith Paper, Bellmer ja PMT.[13] Valmet on markkinajohtaja niin pehmopapereissa (markkinaosuus 35 %, markkinoiden arvioitu koko vuonna 2015 oli noin 0,7 miljardia euroa), kartongissa (markkinasouus 40 %, markkinoiden koko miljardi euroa) ja paperissa (markkinaosuus 40 % ja markkinoiden koko 0,3 miljardia).[20]

Johto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johtoryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Pasi Laineen lisäksi Aki Niemi, Sakari Ruotsalainen, Bertel Karlstedt, Jari Vähäpesola, Dave King, Celso Tacla, Vesa Simola, Xiangdong Zhu, Jukka Tiitinen, Julia Macharey, Kari Saarinen , Anu Salonsaari-Posti ja Juha Lappalainen.[21]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin hallitukseen kuuluu 5-8 varsinaista jäsentä. Keväällä 2018 hallitukseen kuuluivat hallituksen puheenjohtaja Bo Risberg, hallituksen varapuheenjohtaja Aaro Cantell ja Pekka Kemppainen, Monika Maurer, Eriikka Söderström, Tarja Tyni, Rogerio Ziviani sekä henkilöstön edustajana Riina Vilander.[22]

Omistajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin 10 suurinta omistajaa ja heidän osuutensa osakekannasta keväällä 2018 olivat:[23]

  1. Solidium Oy 11,1%
  2. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 2,8%
  3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 2,8%
  4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2,3%
  5. OP-rahastot 1,4%
  6. Valtion Eläkerahasto 1,0%
  7. Keva 1,0%
  8. Evli -rahastot 0,6%
  9. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 0,6%
  10. Nordea-rahastot 0,6%

Kumppanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet tekee kolmenlaisia hankintoja:

  1. Se ostaa moottoreita ja laakereita suoraan niiden kaupallisilta valmistajilta.
  2. Tehtailla teetetään myös Valmetin itse suunnittelemia osia.
  3. Projektihankintaa tehdään, kun tavara ohjataan suoraan sen asennuspaikalle.

Valmet pyrkii tekemään hankintansa niin läheltä kuin mahdollista. Esimerkiksi Rautpohjan alueella toimii Rautpohjan konepaja, joka tekee vaativia teräsrakenteita niin Valmetille kuin muillekin toimijoille. Hankintoja tehdään etupäässä niihin keskittyneessä hankintaorganisaatiossa, jossa työskentelee 100 henkilöä ympäri maailmaa.[9] Valmet käyttää ulkopuolisiin ostoihinsa vuodessa 1-2 miljardia euroa. Sillä on tuhansia toimittajia yli 50 maassa.[24]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Valmetin historia
Valmetin valmistama sähkömoottorijunayksikkö Sm1

Valmet on valmistanut pitkän historiansa aikana muun muassa aseita, laivoja, kiskokalustoja, lentokoneita, autoja, paperikoneita, maa- ja metsätalouskoneita, instrumentteja ja talonrakennuksen laitteita.

Valmetin juuret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin juuret ulottuvat 1750-luvulle. Helsingin edustalla sijaitsevassa Viaporin (Suomenlinnan) linnoituksessa toimi tällöin pieni allastelakka, joka päätyi 1900-luvulla Suomen valtion omistukseen ja osaksi Valmetia.[6] Tamfelt, josta kehittyi yksi johtavista teknisten tekstiilien toimittajista, perustettiin 1797. Tamfeltin toiminnot ovat nykyään osa Valmetin Palvelut -liiketoimintalinjaa.

Useat yrityksistä, jotka ovat osa uutta Valmetia, on perustettu 1800-luvulla. Karlstads Mekaniska Werkstad (KMW) aloitti toimintansa Ruotsissa vuonna 1865. Beloit Corporation aloitti 1858 valimotoiminnan Beloitin kaupungissa Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Sunds Bruk, Sunds Defibrator Industries Ab:n edeltäjä, perustettiin Ruotsissa vuonna 1868.

1946-2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen valtion asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat (VMT, ValMet), johon Suomen valtio yhdisti eri puolilla maata sijainneet sotakorvauksia valmistavat metallitehtaansa. Perustamisvuonna yrityksellä oli noin 6200 työntekijää.[25] Yhtiömuodoksi tuli vuonna 1951 osakeyhtiö ja nimeksi Valmet Oy.[25] Entisissä asetehtaissa alettiin valmistaa muun muassa hammaslääkärintuoleja, trukkeja, paperikoneita ja Terhi-perämoottoreita.[6]

Valmet aloitti paperikoneiden valmistuksen entisellä tykkitehtaallaan Rautpohjassa 1950-luvun alussa ja toimitti ensimmäisen paperikoneensa vuonna 1953. Kansainvälisesti merkittäväksi paperikonevalmistajaksi Valmet kohosi 1960-luvun puolivälissä toimittaessaan useita koneita maailman johtaviin paperiteollisuusmaihin.[25]

Vuonna 1961 Valmet oli Suomen kuudenneksi suurin yhtiö ja sillä oli 8 841 työntekijää.[25]

1970- ja 1980-luvuilla Valmet valmisti muun muassa laivoja, lentokoneita, rynnäkkökivääreitä, vetureita ja traktoreita, mutta vähitellen Valmet alkoi keskittyä paperikoneisiin ja niihin liittyvään teknologiaan.[6] Vuonna 1988 Valmetilla oli 17 405 työntekijää.[25]

Vuonna 1999 Valmet yhdistyi Rauma Oy:n kanssa, ja syntyi Metso Oy.[6] Paperikoneista tuli Metson yksi liiketoiminta-alue. Vuonna 2000 Metso osti Beloit Corporationin pehmopaperin- ja paperinvalmistusteknologian sekä sen Yhdysvaltojen ja Ranskan palvelutoiminnot. Joulukuussa 2006 Metso osti norjalaisen Aker Kvaerner ASA:n Pulping- ja Power -liiketoiminnot. Tämän hankinnan tarkoituksena oli parantaa yrityksen kykyä toimia sellu- ja paperiteollisuuden kokonaistoimittajana ja lisäksi vastata voimantuotannon ja biomassateknologioiden liiketoimintamahdollisuuksiin. Vuoden 2009 lopussa Metso osti Tamfelt Oyj:n, yhden maailman johtavista teknisten tekstiilien toimittajista.

Uusi Valmet 2013-[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylimääräinen yhtiökokous päätti 1. lokakuuta 2013 jakaa Metso Oyj:n kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi; Metsoksi ja Valmetiksi[6]. 31.12.2013 tapahtuneen jakautumisen jälkeen Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminnat muodostivat uuden yhtiön, Valmet Oyj:n, kun taas Kaivos ja maarakennus sekä Automaatio -liiketoiminnoista muodostui Metso Oyj.

Valmetin hallituksen puheenjohtajaksi tuli Jukka Viinanen, joka toimi Metson hallituksen jäsenenä vuosina 2008-2013 ja puheenjohtajana vuosina 2009-2013.[26]

Huhtikuussa 2015 Valmet toi sellutehtaiden, paperikoneiden ja energiakattiloiden rinnalle uuden tuotteen, automaation. Se osti Metsolta 340 miljoonalla eurolla prosessiautomaatiojärjestelmiä ja -palveluja (PAS) tarjoavan yksikön. Yksikön asiakkaista noin 80 prosenttia oli jo valmiiksi Valmetin asiakkaita ja oston avulla Valmet voi jatkossa tarjota isompia kokonaisuuksia. Yrityskaupan avulla Valmet voi lisätä tasaisesti toteutuvan liiketoiminnan määrää ja parantaa siten kannattavuutta. PAS-yksikön henkilöstömäärä oli noin 1 600 ja liikevaihto vuonna 2013 noin 300 miljoonaa euroa.[27][28]

Heinäkuussa 2015 Valmet tiedotti ostavansa Massimiliano Corsinin pehmopaperien uudelleenrullaintoiminnan. Italian Pesciassa myös kuitukankaita valmistanut 33 henkilön yksikkö on tehnyt viime vuosina noin 10 miljoonan euron liikevaihtoa.[29]

Maaliskuussa 2015 Valmetin hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Viinasen tilalle hallituksen ulkopuolelta ruotsalainen Bo Risberg. Hänellä on toiminut johtotehtävissä teollisuuskonserni ABB:ssa ja toimitusjohtajana rakennusalan laitteita ja tarvikkeita valmistavassa Hiltissä ja hänellä on luottamustehtäviä esimerkiksi Piab Holdingissa, Grundfos Holdingissa ja Trelleborgissa. Muita hallituksen jäseniä ovat varapuheenjohtaja Mikael von Frenckell, Lone Fønss Schrøder, Friederike Helfer, Erkki Pehu-Lehtonen ja Rogerio Ziviani. Hallitukseen valittiin myös Pekka Lundmark, joka kuitenkin jätti tehtävän tultuaan valituksi Fortumin toimitusjohtajaksi.[3][26][30]

Tutkimus ja kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetilla on pitkä tausta sellu-, paperi- ja energiantuotantoalojen innovaatioista. Tällä hetkellä Valmetin tutkimus- ja tuotekehitystyössä keskitytään kustannustehokkaisiin, modulaarisiin ja vakioituihin ratkaisuihin, jotka parantavat esimerkiksi energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta ja pienentävät asiakkaiden kustannuksia. Toinen painopistealue on biomassan muunnosteknologiat. Tutkimus- ja tuotekehitystyö tehdään pääasiassa yrityksen sisällä Suomessa ja Ruotsissa, mutta osa työstä tehdään yhteistyössä asiakkaiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.[31]

Vuonna 2017 Valmetilla oli noin 1400 suojattua keksintöä.[32]

Henkilöstöpolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuusta 2015 alkaen Jyväskylän Rautpohjassa sijaitseva Valmetin tehdas sitoutui savuttomuuteen. Tällä tavoitellaan henkilöstön terveyttä, pienempitä kustannuksia ja positiivisempaa työpaikan imagoa. Savuttomuus koskee työntekijöiden lisäksi myös asiakkaita ja alueella työskenteleviä ja vierailevia henkilöitä. Rautpohjan tehdasalueella työskentelee noin 1 250 henkilöä ja noin 50 alihankintayrityksen kautta 250 työntekijää. Vieraita Rautpohjassa käy päivittäin viitisenkymmentä. Työnantaja tukee henkilöstöä korvaamalla nikotiiniriippuvuuden hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä ja nikotiinikorvaustuotteita.[33]

Valmetin 220 vuotisen historian ja Suomen sata­vuotisjuhlien kunniaksi Valmetin toimitusjohtaja Pasi Laine päätti tehdä jotakin nuorten työllisyyden edistämiseksi ja siksi Valmet tarjosi keväällä ja syksyllä 2017 harjoittelupaikan noin sadalle nuorelle. Hankkeessa oli mukana myös Lasten ja nuorten säätiö, Academic Work ja Work Pilots. Tämän lisäksi Valmet tarjosi kesätöitä noin 500 nuorelle.[10]

Laine haluaa tukea myös naisten etenemistä yrityksessä. Siksi Valmet käynnisti keväällä 2017 mentorointiohjelman, jossa neljätoista Valmetissa johtotehtävissä olevaa naista mentoroi neljäätoista korkeakoulussa opiskelevaa naista. Ohjelman tarkoitus on kannustaa opiskelijoita teknologia-alalle.[10] Vuonna 2017 Valmetin työntekijöistä viidennes oli naisia. [34]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuosina 2014, 2015, 2016 ja 2017 Valmetin osake on listattu Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä. Indekseihin valitaan kaikilta teollisuudenaloilta alansa edelläkävijöitä ja parhaita yrityksiä, joiden toimintaa on arvioitu lukuisilla kestävän kehityksen mittareilla. Indeksiin pääsemistä pidetään tunnustuksena yhtiöiden tekemästä vastuullisuustyöstä.[35] [36] [37]
  • Keväällä 2015 Valmet voitti suurten yhtiöiden sarjan Pörssisäätiön ja Sijoitusanalyytikot ry:n järjestämässä Parhaat sijoittajasivut verkossa -kilpailussa.[38]
  • Syyskuussa 2015 Valmet nimitettiin Business to Business -kanavan Vuoden Markkinointiorganisaatioksi. Valinnan tekivät 185 myynti- ja markkinointijohtajaa, jotka työskentelevät Suomen Top 500 -yrityksissä.[38]
  • Vuonna 2016 Valmet pääsi yhtenä 6 suomalaisesta yrityksestä CDP:n Climate A -listalle ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden ansiosta.[39] CDP (aiemmin Carbon Disclosure Project) on kansainvälinen voittoa tavoittelematon organisaatio. [40]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Björklund, Nils G.: Valmet: Asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi. Jyväskylä: Gummerus, 1990. ISBN 952-90-2552-1.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tilinpäätös 2017 (PDF) Valmet Oyj. Viitattu 19.4.2018.
  2. Johtoryhmä Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  3. a b Hallitus Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  4. Locations Valmet. Viitattu 19.4.2016.
  5. a b c d Valmetin tilinpäätöstiedote 1. tammikuuta - 31. joulukuuta 2017 Valmet.com. Viitattu 17.02.2018.
  6. a b c d e f g h Näin Urho Kekkonen ja Valmetin perämoottori pelastivat Suomen pääministerin Innsbruckin olympialaisissa 1964 Helsingin Sanomat. 9.2.2018. Viitattu 21.4.2018.
  7. a b c d e Valmet lyhyesti Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  8. a b c d e f g h i Liiketoiminnat Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  9. a b c Valmet trimmaa alihankkija verkostonsa Tekniikka & Talous. Viitattu 12.11.2015.
  10. a b c Pekka Lähteenmäki: "Lasikatto rikki ja töitä pojille" – Valmet torjuu lasikattoa ja järjesti työharjoittelua sadalle nuorelle Talouselämä. Viitattu 9.10.2017.
  11. Palvelut Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  12. Valmetin Palvelut-liiketoimintalinja www.valmet.com. Viitattu 26.7.2018.
  13. a b c d e Valmetin kilpailijat www.valmet.com. Viitattu 29.6.2018.
  14. Automaatio Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  15. Valmet DNA automation system www.valmet.com. Viitattu 25.5.2017. (englanniksi)
  16. Automaatio www.valmet.com. Viitattu 26.7.2018.
  17. a b c d Sellu ja energia Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  18. a b Sellu ja energia www.valmet.com. Viitattu 26.7.2018.
  19. Paperit Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  20. Paperit www.valmet.com. Viitattu 26.7.2018.
  21. Valmetin johtoryhmä www.valmet.com. Viitattu 21.4.2018.
  22. Valmetin hallitus www.valmet.com. Viitattu 21.4.2018.
  23. Suurimmat osakkeenomistajat www.valmet.com. Viitattu 21.4.2018.
  24. Valmet's procurement www.valmet.com. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
  25. a b c d e Björklund, Nils: Valmet - asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi, s. 333. Jyväskylä: Gummerus, 1990. ISBN 952-90-2552-1.
  26. a b Valmet saa hallituksen puheenjohtajan Ruotsista Kauppalehti. Viitattu 12.11.2015.
  27. Valmetilla vauhti päällä Kauppalehti. Viitattu 11.11.2015.
  28. Valmetilla ja Metsolla iso yrityskauppa: arvo 340 miljoonaa Taloussanomat. Viitattu 11.11.2015.
  29. Valmet ostaa liiketoimintaa Massimiliano Corsinilta Talouselämä. Viitattu 11.11.2015.
  30. Pörssitiedote 08042015 Kauppalehti pörssiuutiset. Kauppalehti / Valmet tiedote. Viitattu 23.2.2016.
  31. Tutkimus ja kehitys Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  32. Tutkimus ja kehitys www.valmet.com. Viitattu 9.10.2017.
  33. Valmetin tehtaalla tumpataan tupakat lopullisesti Suomen ASH. Viitattu 11.11.2015.
  34. Valmet yllätti: Etsii naisia valmistamaan paperikoneita, tarkoitus oikoa myös firman sukupuolijakaumaa - Aamulehti Aamulehti. 1.2.2017. Viitattu 9.10.2017.
  35. Nokia, Neste, Outotec ja Valmet Dow Jonesin kestävän kehityksen osakeindeksiin Kauppalehti. Viitattu 11.11.2015.
  36. Four Finnish firms make Dow Jones sustainability index list Yle Uutiset. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
  37. Valmet included in the Dow Jones Sustainability Index www.pulpapernews.com. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
  38. a b Valmet päihitti Koneen ja Wärtsilän Markkinointi & Mainonta. Viitattu 11.11.2015.
  39. Six Finnish companies are listed as climate leaders by CDP - News Display Page - Cleantech Finland www.cleantechfinland.com. Viitattu 9.10.2017. (englanniksi)
  40. Valmet valittiin CDP:n Climate A -listalle ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden ansiosta www.valmet.com. Viitattu 9.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]