Valmet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Valmet-yrityksestä. Traktorista katso Valmet (traktori) ja autotehtaasta Valmet Automotive.
Valmet Oyj
Valmet logo.svg
Yritysmuoto julkinen osakeyhtiö
Osake OMXH: VALMT
Markkina-arvo 1 334 milj. € (31.12.2015)[1]
Toimitusjohtaja Pasi Laine[2]
Puheenjohtaja Bo Risberg[3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[4]
Toimiala teollisuustuotteet ja -palvelut
Liikevaihto Nousua 2 928 milj. € (2015)[1]
Liikevoitto Nousua 120 milj. € (2015)[1]
Tilikauden tulos Nousua 78 milj. € (2015)[1]
Henkilökuntaa Nousua 13 306 (31.12.2015)[1]
Kotisivu www.valmet.fi

Valmet Oyj on sellu-, paperi- ja energiateollisuuden teknologia-, automaatio- ja palvelutoimittaja ja kehittäjä. Valmetin taustalla on yli 200 vuoden teollisuushistoria. Entinen valtionyhtiö Valmet syntyi uudestaan joulukuussa 2013, kun sellu-, paperi- ja voimantuotantoliiketoiminnat irtautuivat Metso Oyj:stä. Valmetin liiketoiminta on jaettu neljään liiketoimintalinjaan, joita ovat Palvelut, Sellu ja energia, Paperit ja Automaatio. Valmet tarjoaa asiakkailleen palveluina muun muassa kunnossapidon ulkoistusta, tehtaiden ja voimalaitosten parannuksia ja varaosia. Teknologiaa tarjotaan sellu-, pehmopaperi-, kartonki- ja paperitehtaille ja bioenergiaa tuottaville voimalaitoksille. Valmetin automaatioratkaisuja ovat yksittäiset mittaukset mutta myös koko tehtaan kattavat "avaimet käteen"- automaatioprojektit. Valmet on jakanut toimintonsa viiteen maantieteelliseen alueeseen: Pohjois-Amerikka, Etelä-Amerikka, EMEA, Kiina ja Aasian ja Tyynenmeren alue, yhteensä noin 30 maassa ja se työllistää noin 12 000 henkeä. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Espoossa ja sen osakkeet noteerataan Helsingin pörssissä. Valmetin liikevaihto vuonna 2015 oli noin 2,9 miljardia euroa.[5][6]

Valmetin organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin liiketoimintaan kuuluu neljä liiketoimintalinjaa.[6]

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin Palvelut-liiketoimintalinja tekee muun muassa tehdasparannuksia ja tarjoaa esimerkiksi paperikoneiden telapalveluja, paperikonekudoksia, suodatinkankaita, varaosia ja elinkaaripalveluja. Yksikön asiakkaat toimivat etupäässä sellu-, paperi- ja energia-aloilla. Maailmassa toimivista noin 3 800 sellu-ja paperitehtaasta yli 2000 on Valmetin asiakkaita. Yksikkö pyrkii parantamaan asiakkaidensa toiminnan luotettavuutta, kustannustehokuutta, kapasiteettia ja laatua tarjoamalla ratkaisuja, joilla vähennetään päästöjä, parannetaan toiminnan turvallisuutta ja parannnetaan energian, veden ja raaka-aineiden käytön tehokkuutta. Yksiköllä on 70 palvelukeskusta eri puolilla maailmaa, mutta sen tärkeimmät markkina-alueet ovat EMEA ja Pohjois-Amerikka.[6][7]

Automaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin Automaatio-liiketoimintalinjan tuotteita ovat automaatioratkaisut, joita ovat esimerkiksi yksittäiset mittaukset tai koko tehtaan kattavat automaatiojärjestelmät. Linjan päätuotteet ovat analysaattorit ja mittalaitteet, automaatiojärjestelmät, kamerajärjestelmät, laatusäätöjärjestelmät ja toiminto- ja palveluratkaisut. Sen pääasiakasryhmät toimivat massa- ja paperiteollisuudessa, muussa prosessiteollisuudessa, energiantuotannossa, meriteollisuudessa sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa. Yli 1000 voimalaitosta on ottanut käyttöönsä Valmetin toimittaman prosessiautomaatioratkaisun. Yksikkö pyrkii parantamaan asiakkaidensa liiketoimintojen kannattavuutta tehostamalla heidän tuotantoaan ja parantamalla niiden kustannus-, energia- ja materiaalitehokkuutta.[6][8]

Sellu ja energia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin Sellu ja energia -liiketoimintalinjan tuotteet ovat erilaisia teknologioita ja ratkaisuja, jotka liittyvät sellun ja energian tuotantoon ja biomassan jalostukseen. Linjan tuotteet voi jakaa kolmeen pääryhmään.[6][9]

Sellun tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selluprojektit voivat olla yksittäisiä kone- tai laitetoimituksia tai kokonaisen tehdaslinjan toimituksia. Sellusta valmistetaan erilaisia paperilajeja, kuten kartonkia, pehmopaperia ja painopaperia, mutta sitä käytetään myös viskoosi- ja hygieniatuotteissa. Valmetin selluliiketoiminnan asiakkaat ovat mekaanisen ja kemiallisen massan tuottajat ja kuitulevyteollisuuden yhtiöt. Viime vuosina uusia asikkaita on saatu erityisesti Etelä-Amerikasta ja Aasiasta. Massanvalmistusprosessissa tarvitaan erilaisia koneita eri vaiheisiin. Valmet toimittaa teknologioita kaikkiin vaiheisiin.[6][9]

Energian tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Energiaratkaisuja Valmet tukee toimittamalla ja uudistamalla muun muassa biomassaa hyödyntäviä energiantuotantokattiloita, biomassaa, hiiltä, kierrätyspolttoainetta ja lajiteltua jätettä käyttäviä leijukerroskattiloita, öljy- ja kaasukattiloita. Valmet toimittaa myös lämpö-, sähkö- ja voimalaitoksia ja ympäristönsuojelujärjestelmiä, joissa hallitaan ilman laatua. Yksikön asiakkaita ovat kunnat, julkiset laitokset ja yhtiöt, jotka toimivat energia-, prosessi-, sellu- tai paperiteollisuudessa. Päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaat ja EMEA.[6][9]

Biomassan muunnosteknologiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet ennakoi biomassan merkityksen kasvamista raaka-aineena monilla teollisuudenaloilla. Siitä voidaan tehdä esimerkiksi uusiutuvaa energiaa ja kierrätyskelpoisia tuotteita, kuten paperia, sellua, kartonkia ja pehmopaperia. Siksi se on kehittänyt uusia teknologioita, joilla biomassan hyödyntämistä voidaan edistää, kuten esimerkiksi LignoBoost, ligniinin talteenottoon kehitetty teknologia, pyrolyysiteknologia, jolla tuotetaan uusiutuvaa bioöljyä, ja epäsuora kaasutus, jossa biomassaa muunnetaan biometaaniksi, jolla voidaan korvata maakaasun käyttöä.[6][9]

Paperit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin Paperit-liiketoimintalinjan asiakkaat toimivat kartonki-, pehmopaperi- ja paperiteollisuudessa. Niille toimitetaan koneita ja laitteita ja niiden käyttämiä koneita uudistetaan. Asiakkaat valmistavat kartongista, pehmopaperista ja paperista esimerkiksi pakkauksia, nenäliinoja, käsipyyhkeitä, WC-paperia ja kirjoitus- ja painopaperia. Uusia koneita tilataan useimmiten Kiinaan ja Aasian ja Tyynenmeren alueelle kun taas uudistuksia toimitetaan Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan.[6][10]

Toimipaikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet toimii noin 30 maassa ja työllistää noin 12 000 henkeä.[5] Valmetin päätuotantopaikat ovat Jyväskylän Rautpohjassa, Ruotsin Karlstadissa ja Sundsvallissa ja Kiinan Xianissa ja Shanghaissa. Rautpohjassa suunnitellaan paperi- ja kartonkikoneita, valmistetaan avainkomponentteja kuten perälaatikoita ja avainteloja sekä kootaan Eurooppaan menevien konetoimituksia.[11]

Kumppanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet tekee kolmenlaisia hankintoja. Se ostaa moottoreita ja laakereita suoraan niiden kaupallisilta valmistajilta. Tehtailla teetetään myös Valmetin itse suunnittelemia osia. Projektihankintaa tehdään, kun tavara ohjataan suoraan sen asennuspaikalle. Valmet pyrkii tekemään hankintansa niin läheltä kuin mahdollista. Esimerkiksi Rautpohjan alueella toimii Rautpohjan konepaja, joka tekee vaativia teräsrakenteita niin Valmetille kuin muillekin toimijoille. Hankintoja tehdään etupäässä niihin keskittyneessä hankintaorganisaatiossa, jossa työskentelee 100 henkilöä ympäri maailmaa. Valmet käyttää ulkopuolisiin ostoihinsa vuodessa 1,4 miljardia euroa, joista suomalaisten ostojen osuus on 500 miljoonaa euroa.[11]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juuret ulottuvat 1700-luvulle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin juuret ulottuvat 1750-luvulle. Helsingin edustalla sijaitsevassa Viaporin (Suomenlinnan) linnoituksessa toimi tällöin pieni allastelakka, joka päätyi 1900-luvulla Suomen valtion omistukseen ja osaksi Valmetia. Tamfelt, josta kehittyi yksi johtavista teknisten tekstiilien toimittajista, perustettiin 1797. Tamfeltin toiminnot ovat nykyään osa Valmetin Palvelut -liiketoimintalinjaa.

Useat yrityksistä, jotka ovat osa uutta Valmetia, on perustettu 1800-luvulla. Karlstads Mekaniska Werkstad (KMW) aloitti toimintansa Ruotsissa vuonna 1865. Beloit Corporation aloitti 1858 valimotoiminnan Beloitin kaupungissa Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Sunds Bruk, Sunds Defibrator Industries Ab:n edeltäjä, perustettiin Ruotsissa vuonna 1868.

Synty jatkosodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmet 20 -traktori

Valmet-yhtiö syntyi, kun syksyllä 1944 valtion asetehtaat siirrettiin puolustusministeriöltä kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen. Pelättiin, että Neuvostoliitto laskee aseteollisuudenkin työvoiman asevoimien vahvuuteen, jota Moskovan välirauhansopimus rajoitti merkittävästi. Eduskunta toimi nopeasti tehdessään tämän päätöksen.

Asetehtaista muodostettiin vuonna 1946 Valtion Metallitehtaat (VMT, ValMet), johon Suomen valtio yhdisti eri puolilla maata sijainneet sotakorvauksia valmistavat metallitehtaansa. Perustamisvuonna yrityksellä oli noin 6200 työntekijää.[12] Yhtiömuodoksi tuli vuonna 1951 osakeyhtiö ja nimeksi Valmet Oy.

Yhtiön eri tehtaat, jotka olivat valmistaneet muun muassa sota-aluksia, lentokoneita ja tykkejä, etsivät uusia omia osaamisalueitaan vuosikausia. Tykkitehtaan muuntuminen paperikonetehtaaksi oli onnistunut muutos, mutta silläkin oli vaikeuksia päästä länsimarkkinoille niiden tuonnin esteiden vuoksi. Telakkateollisuutta verrattiin aina - negatiivisesti - Wärtsilään. Lentokoneteollisuus ylläpidettiin kansallisen turvallisuuden perusteella, mutta oli tappiollinen. Se oli 1940-luvun Valmetin vahva tuotekehittäjä kehittäen sotakorvaustuotteiksi mm. satamien lukkitrukin. Koko monialakonserni etsi uusia toimialoja, muun muassa autoteollisuus ja instrumentointi, kymmeniä vuosia. Muun muassa autoteollisuutena Valmet toi Suomen teollisuuteen modernin tuotannon laadunvalvontatekniikan. Yrityksen johtamiseen ja päätöksentekoon vaikutti voimakkaasti kansallinen politiikka.

Valmet aloitti paperikoneiden valmistuksen entisellä tykkitehtaallaan Rautpohjassa 1950-luvun alussa ja toimitti ensimmäisen paperikoneensa vuonna 1953. Kansainvälisesti merkittäväksi paperikonevalmistajaksi Valmet kohosi 1960-luvun puolivälissä toimittaessaan useita koneita maailman johtaviin paperiteollisuusmaihin.

Vuonna 1961 Valmet oli Suomen kuudenneksi suurin yhtiölähde? ja sillä oli 8 841 työntekijää.[12]

Valtionyhtiön yksityistäminen 1980-luvulta lähtien[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin valmistama RK 62 -rynnäkkökivääri

Valmetin laivateollisuudella oli telakat Turussa ja Helsingissä (ensin Katajanokalla, myöhemmin Vuosaaressa). Valmet myi telakkansa vuonna 1986 Wärtsilä Oy:lle, joka yhdisti ne omien telakoidensa kanssa Wärtsilä Meriteollisuus Oy:ksi. Tämä yhtiö ajautui konkurssiin vuonna 1989. Sen toimintaa jatkoi ensin Masa Yards Oy, sitten Kvaerner Masa-Yards Oy, Aker Yards Oy, Aker Finnyards Oy, STX Finland Oy ja nykyään Meyer Turku Oy.

Telakkaryhmän myynnin yhteydessä Valmet osti Wärtsilältä paperin jälkikäsittelykoneita valmistavan, Järvenpäässä sijaitsevan konepajan. Konepajasta muodostettiin Valmetin oman paperikonevalmistuksen kanssa tytäryhtiö Valmet Paperikoneet Oy, joka osti Tampellan kartonkikoneiden valmistuksen vuonna 1992.

Valmetin asevalmistus (Tourulan tehdas) siirtyi vuonna 1986 Sako-Valmet Oy:lle, josta tuli myöhemmin Sako Oy. Yhtiön omistaa nykyään italialainen asevalmistaja Beretta.

Traktorien, metsäkoneiden ja kuljetusvälineiden valmistuksen Valmet myi vuonna 1994 Oy Sisu Auto Ab:lle, joka siirtyi vuonna 1997 Partek Oy:n omistukseen. Vuonna 2002 Kone Oyj osti Partek Oyj:n ja vuonna 2004 se myi Sisun suomalaisten yksityishenkilöiden muodostaman sijoittajaryhmän ja yhtiön johdon perustamalle Suomen Autoteollisuus Oy:lle.

Vuonna 1988 Valmetilla oli 17 405 työntekijää.[12]

Valmet ja Rauma yhdistyvät Metsoksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin ja Rauma Oy:n yhdistyessä Metso Oy:ksi vuonna 1999 paperikoneista tuli Metson yksi liiketoiminta-alue.

Vuonna 2000 Metso osti Beloit Corporationin pehmopaperin- ja paperinvalmistusteknologian sekä sen Yhdysvaltojen ja Ranskan palvelutoiminnot.

Joulukuussa 2006 Metso osti norjalaisen Aker Kvaerner ASA:n Pulping- ja Power -liiketoiminnot. Tämän hankinnan tarkoituksena oli parantaa yrityksen kykyä toimia sellu- ja paperiteollisuuden kokonaistoimittajana ja lisäksi vastata voimantuotannon ja biomassateknologioiden liiketoimintamahdollisuuksiin.

Vuoden 2009 lopussa Metso osti Tamfelt Oyj:n, yhden maailman johtavista teknisten tekstiilien toimittajista.

Uusi Valmet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylimääräinen yhtiökokous päätti 1. lokakuuta 2013 jakaa Metso Oyj:n kahdeksi erilliseksi pörssiyhtiöksi; Metsoksi ja Valmetiksi. 31.12.2013 tapahtuneen jakautumisen jälkeen Metson Massa, paperi ja voimantuotanto -liiketoiminnat muodostavat uuden yhtiön, Valmet Oyj:n, kun taas Kaivos ja maarakennus sekä Automaatio -liiketoiminnat muodostavat Metso Oyj:n.

Valmetin hallituksen puheenjohtajaksi tuli Jukka Viinanen, joka toimi Metson hallituksen jäsenenä vuosina 2008-2013 ja puheenjohtajana vuosina 2009-2013.[13]

Huhtikuussa 2015 Valmet toi sellutehtaiden, paperikoneiden ja energiakattiloiden rinnalle uuden tuotteen, automaation. Se osti Metsolta 340 miljoonalla eurolla prosessiautomaatiojärjestelmiä ja -palveluja (PAS) tarjoavan yksikön. Yksikön asiakkaista noin 80 prosenttia oli jo valmiiksi Valmetin asiakkaita ja oston avulla Valmet voi jatkossa tarjota isompia kokonaisuuksia. Yrityskaupan avulla Valmet voi lisätä tasaisesti toteutuvan liiketoiminnan määrää ja parantaa siten kannattavuutta. PAS-yksikön henkilöstömäärä oli noin 1 600 ja liikevaihto vuonna 2013 noin 300 miljoonaa euroa.[14][15]

Heinäkuussa 2015 Valmet tiedotti ostavansa Massimiliano Corsinin pehmopaperien uudelleenrullaintoiminnan. Italian Pesciassa myös kuitukankaita valmistanut 33 henkilön yksikkö on tehnyt viime vuosina noin 10 miljoonan euron liikevaihtoa.[16]

Maaliskuussa 2015 Valmetin hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Viinasen tilalle hallituksen ulkopuolelta ruotsalainen Bo Risberg. Hänellä on toiminut johtotehtävissä teollisuuskonserni ABB:ssa ja toimitusjohtajana rakennusalan laitteita ja tarvikkeita valmistavassa Hiltissä ja hänellä on luottamustehtäviä esimerkiksi Piab Holdingissa, Grundfos Holdingissa ja Trelleborgissa. Muita hallituksen jäseniä ovat varapuheenjohtaja Mikael von Frenckell, Lone Fønss Schrøder, Friederike Helfer, Erkki Pehu-Lehtonen ja Rogerio Ziviani. Hallitukseen valittiin myös Pekka Lundmark, joka kuitenkin jätti tehtävän tultuaan valituksi Fortumin toimitusjohtajaksi.[3][13][17]

Tutkimus ja kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetilla on pitkä tausta sellu-, paperi- ja energiantuotantoalojen innovaatioista. Tällä hetkellä Valmetin tutkimus- ja tuotekehitystyössä keskitytään kustannustehokkaisiin, modulaarisiin ja vakioituihin ratkaisuihin, jotka parantavat esimerkiksi energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuutta ja pienentävät asiakkaiden kustannuksia. Toinen painopistealue on biomassan muunnosteknologiat. Valmet on suojannut immateriaalioikeusportfolioonsa noin 1 800 innovaatiota. Tutkimus- ja tuotekehitystyö tehdään pääasiassa yrityksen sisällä Suomessa ja Ruotsissa, mutta osa työstä tehdään yhteistyössä asiakkaiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa.[18]

Henkilöstöpolitiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuusta 2015 alkaen Jyväskylän Rautpohjassa sijaitseva Valmetin tehdas sitoutui savuttomuuteen. Tällä tavoitellaan henkilöstön terveyttä, pienempitä kustannuksia ja positiivisempaa työpaikan imagoa. Savuttomuus koskee työntekijöiden lisäksi myös asiakkaita ja alueella työskenteleviä ja vierailevia henkilöitä. Rautpohjan tehdasalueella työskentelee noin 1 250 henkilöä ja noin 50 alihankintayrityksen kautta 250 työntekijää. Vieraita Rautpohjassa käy päivittäin viitisenkymmentä. Työnantaja tukee henkilöstöä korvaamalla nikotiiniriippuvuuden hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä ja nikotiinikorvaustuotteita.[19]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Syyskuussa 2014 ja 2015 Valmetin osake listattiin Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä, muita suomalaisia yrityksiä listalla olivat Nokia, Neste ja Outotec. Indekseihin valitaan kaikilta teollisuudenaloilta alansa edelläkävijöitä ja parhaita yrityksiä, joiden toimintaa on arvioitu lukuisilla kestävän kehityksen mittareilla. Indeksiin pääsemistä pidetään tunnustuksena yhtiöiden tekemästä vastuullisuustyöstä.[20]
  • Keväällä 2015 Valmet voitti suurten yhtiöiden sarjan Pörssisäätiön ja Sijoitusanalyytikot ry:n järjestämässä Parhaat sijoittajasivut verkossa -kilpailussa.[21]
  • Syyskuussa 2015 Valmet nimitettiin Business to Business -kanavan Vuoden Markkinointiorganisaatioksi. Valinnan tekivät 185 myynti- ja markkinointijohtajaa, jotka työskentelevät Suomen Top 500 -yrityksissä.[21]

Valmetin historiasta tunnettuja tuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmetin valmistama sähkömoottorijunayksikkö Sm1

Valmet on valmistanut pitkän historiansa aikana muun muassa aseita, laivoja, kiskokalustoja, lentokoneita, autoja, paperikoneita, maa- ja metsätalouskoneita, instrumentteja ja talonrakennuksen laitteita.

Pääartikkeli: Luettelo Valmetin tuotteista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Tilinpäätöstiedote 2015 (PDF) Valmet Oyj. Viitattu 23.2.2016.
  2. Johtoryhmä Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  3. a b Hallitus Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  4. Locations Valmet. Viitattu 19.4.2016.
  5. a b Valmet lyhyesti Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  6. a b c d e f g h i Liiketoiminnat Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  7. Palvelut Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  8. Automaatio Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  9. a b c d Sellu ja energia Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  10. Paperit Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  11. a b Valmet trimmaa alihankkija verkostonsa Tekniikka & Talous. Viitattu 12.11.2015.
  12. a b c Björklund, Nils: Valmet - asetehtaiden muuntuminen kansainväliseksi suuryhtiöksi, s. 333. Jyväskylä: Gummerus, 1990. ISBN 952-90-2552-1.
  13. a b Valmet saa hallituksen puheenjohtajan Ruotsista Kauppalehti. Viitattu 12.11.2015.
  14. Valmetilla vauhti päällä Kauppalehti. Viitattu 11.11.2015.
  15. Valmetilla ja Metsolla iso yrityskauppa: arvo 340 miljoonaa Taloussanomat. Viitattu 11.11.2015.
  16. Valmet ostaa liiketoimintaa Massimiliano Corsinilta Talouselämä. Viitattu 11.11.2015.
  17. Pörssitiedote 08042015 Kauppalehti pörssiuutiset. Kauppalehti / Valmet tiedote. Viitattu 23.2.2016.
  18. Tutkimus ja kehitys Valmet. Viitattu 11.11.2015.
  19. Valmetin tehtaalla tumpataan tupakat lopullisesti Suomen ASH. Viitattu 11.11.2015.
  20. Nokia, Neste, Outotec ja Valmet Dow Jonesin kestävän kehityksen osakeindeksiin Kauppalehti. Viitattu 11.11.2015.
  21. a b Valmet päihitti Koneen ja Wärtsilän Markkinointi & Mainonta. Viitattu 11.11.2015.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]