Varma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vakuutusyhtiötä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Varma-logo-png.png
Yritysmuoto keskinäinen yhtiö
Perustettu 1998
Toimitusjohtaja Risto Murto[1]
Puheenjohtaja Jari Paasikivi
Kotipaikka Helsinki, Suomi[2]
Toimiala vakuutuspalvelut
Liikevaihto 7 009,0 M€ (2020)[3]
Liikevoitto -230,6 M€ (2020)[3]
Henkilöstö 550 (2020)[4]
Tytäryhtiöt 119 tytär- ja 20 osakkuusyhtiötä (31.12.2020), muun muassa Tieto Esy Oy (50,1 %), Alcobendas Investments SL (50,0 %), Serena Properties AB (43,0 %) ja CMCV Kungens Kurva HoldCo AB (45,0 %). Lisäksi Varma-konserni omistaa 50 % Keskinäisen vakuutusyhtiön Kalevan takuupääomasta. Pääosa tytär- ja osakkuusyhtiöistä on kiinteistöyhtiöitä.[3]
Kotisivu www.varma.fi
Varman pääkonttori Helsingin Salmisaaressa

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurimpia yksityisiä sijoittajia ja työeläkevakuutusyhtiöitä.[5] [6] Lakisääteisten TyEL- ja YEL-vakuutusten hoidon lisäksi Varma tarjoaa asiakkailleen lakisääteistä työeläkekuntoutusta sekä työkykyriskien ennakointiin ja hallintaan liittyviä palveluita[7]. Varma on yhtiömuodoltaan keskinäinen yhtiö. Varman pääkonttori sijaitsee Helsingin Salmisaaressa. [8]

Vuonna 2019 Varma oli liikevaihdolla mitattuna Suomen yhdeksänneksi suurin yritys[9]. Vuonna 2020 Varma maksoi eläkkeitä bruttomääräisesti 6,0 miljardia euroa 347 000 henkilölle ja teki 21 100 uutta eläkepäätöstä. Vakuutusmaksutulo oli 4,9 miljardia euroa ja vuoden lopussa Varmassa oli vakuutettuna 543 003 henkilöä.[10]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman juuret[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman historia ulottuu vuoteen 1919, jolloin perustettiin Jälleenvakuutusosakeyhtiö Varma[11] pohjoismaisen mallin mukaiseksi henkivakuutusyhtiöiden yhteiseksi yhtiöksi, joka tarjosi jälleenvakuutuksia ja korkean riskin henkivakuutuksia. Sen omistajat Kaleva, Salama ja Suomi halusivat yhteistyöllä selvitä poikkeusoloista, jotka koettelivat niiden olemassaoloa – ennennäkemättömän voimakas inflaatio kyseenalaisti säästämiseen perustuvan henkivakuutuksen. Varman omistajakuntaan laajeni myöhemmin uusilla henkivakuutusyhtiöillä.[12]

Vuonna 1926 Varma aloitti toimihenkilöille suunnatun ryhmäeläkevakuuttamisen, jonka kysyntä kasvoi palkkatyön yleistyessä. Vuonna 1947 perustettiin Eläke-Varma, joka keskittyi eläkevakuuttamiseen. 1950-luvulla Eläke-Varman toiminta laajeni palkkatyön yleistyessä, samalla kun yritysten sosiaalinen vastuu henkilökunnastaan nousi osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Vapaaehtoisista vakuutuksista alettiin vähitellen siirtyä työeläketurvaan. Vuonna 1957 voimaan tuli kansaneläkeuudistus, joka päätyi tasaeläkelinjaan.[12]

Vuonna 1962 tavalliset palkansaajat pääsivät työeläketurvan piiriin.[12] Lakisääteisestä työeläketurvaa tarjosi tuolloin yhdeksän toimijaa: Varma, Ilmarinen, Kalervo, LivAlandia sekä toimintaansa eläkkeisiin laajentaneet Pohja, Patria, Henki-Aura, Verdandi ja Henki-Kansa.[11] Suurimpia työeläyhtiöitä olivat Ilmarinen ja Eläke-Varma. Muista yhtiöistä Varma erosi siten, ettei sillä ollut konttoriverkostoa Helsingin pääkonttoria lukuunottamatta. Eläke-Varman asiakkaat olivat tyypillisesti suuria ja Yhdyspankkia lähellä olevia teollisuusyritysten eläkevakuuttajia. Vuonna 1965 neljä suurteollisuuteen erikoistunutta vakuutusyhtiötä yhdistyi yhteisen asiakaskuntansa vuoksi Teollisuusvakuutukseksi, josta tuli Eläke-Varmalle läheinen yhteistyökumppani.[12]

Vuonna 1972 vahinkovakuutusyhtiö Fennian toimintoja alettiin uudelleenjärjestellä ja sen tytäryhtiö Patrian eläkevakuutuskanta siirrettiin Eläke-Varmaan. Muutoksen myötä Eläke-Varman jakeluverkko parani, sillä Fennian eri puolella maata olleet konttorit alkoivat palvella myös Eläke-Varman asiakkaita. Eläke-Varmasta, Teollisuusvakuutuksesta ja Fenniasta alkoi muotoutua vakuutusyhtiöryhmittymä, vaikka ne toimivatkin kaikki itsenäisesti.[12]

Vuonna 1983 vahinkovakuutusyhtiö Sampo perusti osakeyhtiömuotoisen Eläke-Sammon, johon siirrettiin vuoteen 1985 mennessä Kalervo-yhtiön työeläkevakuutukset. Vuonna 1987 toimintansa aloitti Eläke-Varman, Teollisuusvakuutuksen ja Yrittäjäin Fennian perustama henkivakuutusyhtiö Nova.[12]

Pitkälle 1980-lukuun asti eläkevakuuttajat olivat kiinteä osa suomalaista teollisuus-, työllisyys- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Niiden tavoitteena oli edistää uusien työpaikkojen syntymistä, tukea vientiyritysten toimintaa ja helpottaa rakennemuutosta, sillä eläkejärjestelmän taloudellinen kestävyys nojautui pitkälti menestyviin yrityksiin. Eläkeyhtiöt olivat mukana rakennushankkeissa ja sijoittivat metsiin ja voimalaitoksiin ja rahoittivat yritysten investointeja takaisinlainaamalla eläkevaroja. 1980-luvun lopulla takaisinlainaus alkoi nopeasti hiipua, kun yritykset saivat käyttöönsä muitakin rahoituskanavia. Tämän seurauksena Varma ja muut eläkevakuuttajat alkoivat hakea tuottoja sijoitustoiminnasta ja niiden rooli yhteiskunnassa muuttui epäsuoremmaksi, ne alkoivat käyttää omistajavaltaa sijoituskohteissa. Eläkevakuuttajat alkoivat kilpailla parhaista sijoitustuotoista, jotka ovat nykyään keskeinen osa koko eläkejärjestelmän kestävyyttä.[11]

1980-luvun jälkipuolella Yhdyspankki johti Finanssilaitos-ryhmittymää, joka hankki omistukseensa merkittävän osuuden Yhdyspankin ja Sammon osakkeista. Myös Eläke-Varma oli mukana ryhmittymässä. Finanssilaitoksen ajauduttua vaikeuksiin vakuutusyhtiöitä alettiin laajasti uudelleenjärjestellä, joka johti lopulta myös Eläke-Varman ja Eläke-Sammon yhdistymiseen. Vuonna 1993 Eläke-Varmasta tuli yksi Eläke-Sammon omistajista. Työeläkeyhtiöiden itsenäistä asemaa selvennettiin vuonna 1997 voimaantulleessa työeläkeyhtiöitä koskevassa laissa.[12] Monien vaiheiden jälkeen Eläke-Varmasta ja Eläke-Sammosta muodostettiin keskinäiset yhtiöt Varma-Sampo ja Eläke-Fennia, jotka aloittivat toimintansa heinäkuussa 1998.[12]

1998–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varma-Sampo syntyi, kun Eläke-Sampoon yhdistettiin noin kaksi kolmasosaa Eläke-Varmasta[13]. Fuusion tulos oli Suomen suurin työeläkeyhtiö.[14]

Varma-Sampo muutti nimensä Varmaksi 31.12.2003.[14] Uudella nimellä tuotiin paitsi esiin yhtiön historian pisintä linjaa, mutta sen avulla tehtiin myös pesäeroa ulkomaille laajentuvaan Sampoon, joka säilyi kuitenkin Varman takuupääoman haltijana.[12]

Vuonna 2004 Varman toimitusjohtajaksi nimitettiin varatuomari Matti Vuoria hänen edeltäjänsä Paavo Pitkäsen jäädessä eläkkeelle. Ennen nimitystään Vuoria toimi Fortumin hallituksen puheenjohtajana.[14]

2011–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2014 alussa Varman uutena toimitusjohtajana aloitti aiemmin varatoimitusjohtajana toiminut Risto Murto, kun hänen edeltäjänsä Matti Vuoria jäi eläkkeelle.[15]

Vuonna 2017 Varman sijoitukset tuottivat 7,8 prosenttia[16]. Varman sijoitusten arvo nousi 45,4 miljardiin euroon ja vakavaraisuus vahvistui 1,3 miljardilla eurolla 11,5 miljardiin[16]. Varman sijoitusten keskimääräinen reaalituotto 5 vuodessa oli ollut 5,8 prosenttia ja 10 vuodessa 3,0 prosenttia.[16] Huhti- ja kesäkuun välisenä aikana Varma kevensi osakepainoaan viisi prosenttiyksikköä vähentämällä sijoituksiaan yhdysvaltalaisissa osakkeissa, syynä presidentti Donald Trumpin yhteistyökyvyttömyys ja sen aiheuttamat ongelmat.[17]

Vuoden 2018 lopulla tapahtunut pörssikurssien romahdus tiputti Varman sijoitustuoton -2 prosenttiin.[18]

Alkuvuonna 2019 Varma teki sijoitustuotoissa parhaan puolivuotistuloksensa 20 vuoteen: 6,9 prosenttia eli 3 miljardia euroa.[19] Koko vuoden aikana Varma keräsi yli 5,2 miljardin euron tuotot tuottoprosentin ollessa 12. [20] Kymmenessä vuodessa Varman eläkevarat olivat tuottaneet yhteensä 26 miljardia euroa ja eläkevarat kaksinkertaistuivat.[21] Joulukuussa Varma kertoi luoneensa varainhoitoyhtiö LGIM:n ja sijoituspalveluyhtiö Foxberryn kanssa uuden rahaston. Yhdysvaltoihin sijoittava pörssinoteeratun rahasto huomioi laajasti vastuullisuuskriteerit. Varma sijoitti 500 miljoonaa euroa Lontoon pörssiin listattavaan rahastoon.[22]

Vuonna 2020 Varmaan fuusioitui yksityisiä eläkesäätiötä, muiden mukana esimerkiksi MTK:n, Viestilehtien, alueellisten MTK-liittojen ja MTK:n säätiön yli 240 työntekijän eläkevakuutukset. Yhteensä Varmaan siirtyi eläkesäätiöiden varallisuutta yli 900 miljoonaa euroa ja yhtiön sijoitusvarallisuus kasvoi ennätyksellisen suureksi ollen 50,2 miljardia euroa. Koronavuosi teki sijoittamisesta haastavaa, vuoden tuotto jäi 2,8 prosenttiin.[23]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman hallinnon keskeiset osat ovat yhtiö­kokous, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallinto perustuu työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin sekä listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Hallintoperiaatteiden lähtö­kohta on yhtiön perustehtävä: turvata eläkkeet. Lakisääteinen työeläkejärjestelmä on syntynyt valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksella, ja siksi työmarkkinajärjestötkin osallistuvat työeläkeyhtiöiden hallintoon.[24]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Varman hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja Jari Paasikivi, varapuheenjohtajat Antti Palola ja Jaakko Eskola, Riku Aalto, Eila Annala, Rolf Jansson, Ari Kaperi, Jyri Luomakoski, Petri Niemisvirta, Pekka Piispanen, Saana Siekkinen ja Mari Walls.[25]

Johtoryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Varman johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Risto Murron lisäksi Pauli Forma, Suvi Hintsanen, Tiina Kurki, Pasi Mustonen, Pekka Pajamo, Reima Rytsölä, Katri Viippola ja henkilöstön edustajat Eeva Hautala ja Mikael Kullström. Johtoryhmän sihteerinä toimii lakiasiainjohtaja Tuula Kallio. Varman ylimatemaatikko on Pasi Mustonen ja yhtiön ylilääkärinä toimii Jan Schugk.[1]

Sijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varma on Suomen suurimpia yksityisiä sijoittajia. Se sijoittaa eläkemaksuina keräämänsä varat nykyisiä ja tulevia eläkkeitä varten, pääasiassa korko-, osake- ja kiinteistösijoituksiin sekä hedgerahastosijoituksiin.[26] Sen sijoitusomaisuuden arvo loppuvuonna 2020 oli noin 50,2 miljardia euroa, tuotot olivat yli 5,2 miljardia euroa.[27] Sijoitusluokista parhaiten tuottivat julkisyhteisöjen joukkovelkakirjalainat, osakesijoitukset ja kiinteistösijoitukset. Hedge-rahastot olivat tappiollisia ja Varma ilmoittikin vähentävänsä niiden suhteellista osuutta sijoitussalkussaan.[28]

Kiinteistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman kiinteistösijoituksiin kuuluu niin suoria kiinteistösijoituksia Suomessa kuin kotimaisia ja kansainvälisiä kiinteistörahastojakin. Kiinteistöomaisuus on hajautettu sekä tilatyypeittäin että maantieteellisesti. Varmalla on vuokra-asuntoja, mutta suurin painoarvo on sen omistamilla toimisto- ja liiketiloilla.[29] Vuonna 2016 Varma sijoitti yhdessä Elon kanssa TaunusTurm-toimistokiinteistöön Frankfurtin ydinkeskustassa.[30] KTI Kiinteistötiedon raportin mukaan Varma oli Suomen neljänneksi suurin kiinteistösijoittaja vuonna 2017, [30] vuonna 2019 sen kiinteistösalkun arvo oli noin 4 miljardia euroa[31]. Se omisti yli 4000 vuokra-asuntoa, joista yli puolet sijaitsi pääkaupunkiseudulla.[32]

Vuonna 2020 yhtiö omisti 61 vuokrataloa.[31] Varma rakennutti Katajanokalle Laituri-nimistä puurakennusta, johon tulee Stora Enson pääkonttori, muita toimitiloja ja hotelli.[33]

Osakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 Varman 10 suurinta osakesijoitusta, niiden arvo sekä Varman omistusosuus osakkeista olivat[34]:

  1. Sampo Oyj (arvo 866,6 M€, osuus 4,0 % osakkeista)
  2. Nordea Bank AB (438,4 M€, osuus 1,5 %)
  3. Kojamo Oyj (435,7 M€, osuus 10,9 %)
  4. Neste Oyj (377,3 M€, 1,6 %)
  5. Wärtsilä Oyj Abp (313,5 M€, osuus 5,4 %)
  6. UPM-Kymmene Oyj (311,7 M€, osuus 1,9 %)
  7. KONE Oyj (304,5 M€, osuus 1,0 %)
  8. Elisa Oyj (255,0 M€, osuus 3,1 %)
  9. Terveystalo Oyj (247,2 M€, osuus 17,3 %)
  10. Fortum Oyj (196,3 M€, osuus 1,0 %)

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Varma voitti kestävän kehityksen salkullaan pohjoismaisten sijoittajien kilpailun sarjassa "paras vastuullisen sijoittamisen teko vuonna 2016".[35]
  • Vuonna 2017 Varman eläkeasiantuntija Outi Viljanen valittiin Asiakkaan ääni -tutkimuksessa Suomen parhaaksi asiakaspalvelijaksi.[36] Varma valittiin myös parhaaksi suureksi asiakaspalvelukeskukseksi.[37]
  • Vuonna 2019 Varma voitti Suomen parhaat vastuullisuusraportit -kilpailussa Ilmastonmuutos-sarjan.[38]

Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Varma julkaisi sijoituksilleen ilmastopolitiikan. Käytännössä yhtiö sitoutui muokkaamaan sijoitussalkkunsa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseksi[39] ja se alkoi rakentaa niin kutsuttua kestävän kehityksen osakesalkkua. Salkussa sijoitetaan yrityksiin, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksen torjunnasta, joilla on selkeät tavoitteet ilmastonmuutoksen suhteen tai joille ei tule merkittäviä kustannuksia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.[40] Loppuvuonna 2016 salkun arvo oli noin 300 miljoonaa euroa. Siihen oli valittu mukaan kehittyneiden markkinoiden yrityksiä eri toimialoilta, sekä teollisia että kuluttajayrityksiä.[40]

Vuonna 2017 Varman sijoitussalkku oli mukana muiden suurten suomalaisten eläkesijoittajien ohella WWF:n tekemässä arvioissa, jossa selvitettiin, kuinka hyvin merkittävimpien eurooppalaisten sijoittajien uusiutuvan energian ja kivihiilisijoitukset olivat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. WWF Suomen pääjohtaja piti suomalaisten sijoitusta hyvänä.[41] Vuonna 2017 Varman omistamien noteerattujen osakesijoitusten hiilijalanjälki oli laskenut 27 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Muutos saavutettiin nostamalla vähäpäästöisten toimialojen osuutta ja välttämällä päästöintensiivisiä toimialoja, kuten energia- ja kaivosalaa.[16]

Tammikuussa 2019 Varma kertoi päivittäneensä niin sanottua mustaa listaansa sijoituskohteista, jotka se on kieltänyt itseltään. Tupakkateollisuus ja ydinaseet nostettiin listalle vuonna 2004. Listalla on ollut pitkään myös kiistanalaisia aseita (kuten jalkaväkimiinat, rypälepommit, kemialliset ja biologiset aseet) valmistava teollisuus. Uutena lisäyksenä tulivat yritykset, joiden liikevaihdosta yli 30 prosenttia tulee "kivi- tai ruskohiileen perustuvasta toiminnasta".[42] Marraskuussa 2019 Varma kertoi uudistavansa ilmastotavoitteitaan, jotta sillä olisi hiilineutraali sijoitussalkku vuoteen 2035 mennessä. Sijoituskohteissa haluttiin painottaa ilmastonmuutoksen etenemistä hillitseviä kohteita.[39] Matkalla kohti hiilineutraalia sijoitussalkkua esimerkiksi Varman omistamien kiinteistöjen sähkö halutaan muuttaa päästöttömäksi vuoteen 2025 mennessä ja lämpö vuoteen 2030 mennessä.[31] Varma pienentää asuntokantansa päästöjä lähes puoleen vuoteen 2023 mennessä isojen energiaremonttien avulla, joissa kerrostaloihin asennetaan aurinkopaneeleja ja isoja rakennuskohtaisia lämpöpumppuja, ja osa taloista siirretään kaukolämmöstä maalämpöön.[31]

Vuonna 2020 Varma luopui sijoituksista kivihiileen ja öljyyn. Vuoden 2020 lopussa Varma ei ollut omistajana kivihiiltä tuottavissa kaivosyhtiöissä, kivihiileen tukeutuvissa sähköntuotantoyrityksissä tai öljynporausyhtiöissä.[43]

Vuonna 2021 Varma kertoi tavoitteestaan kierrättää kaikki purkujätteet, joita syntyy sen kiinteistöjen remonteissa ja rakentamisessa vuoteen 2025 mennessä. Jo vuonna 2021 se pyrki 70 prosentin kierrätysasteeseen.[44]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Johtoryhmä Varma. Viitattu 25.2.2021.
  2. Kauppalehti: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 14.7.2020.
  3. a b c Varma: Varman toimintakertomus ja tilinpäätös 2020 02/2020. Varma. Viitattu 24.2.2021.
  4. Tämä on Varma Varma. Viitattu 24.2.2021.
  5. Kimmo Lundén: Varman Murto: Tällä menolla eläkepommi jää suutariksi 24.10.2012. Talouselämä. Viitattu 11.12.2012.
  6. Ilmarinen hotkaisee Eteran - kasvaa isommaksi kuin Varma Kauppalehti. Viitattu 12.1.2018.
  7. Työkykyjohtaminen Varma. Viitattu 24.9.2019.
  8. TyEL- ja YEL-vakuutukset Varma. Viitattu 10.4.2018.
  9. Sanna Pekkonen: Talouselämä 500: Suomen suurimmat yritykset ja niiden tunnusluvut taulukossa – katso tästä koko lista Talouselämä. Viitattu 14.7.2020.
  10. Varman toimintakertomus ja tilinpäätös 2020 2021. Varma. Viitattu 25.3.2021.
  11. a b c Seija Holtari: Näin Varma muuttui valtapelien nappulasta satojen miljardien eurojen sijoituskoneeksi – eläkevakuuttajan historiikki on matka läpi suomalaisen yhteiskunnan hurjan muutoksen Talouselämä. Viitattu 24.2.2021.
  12. a b c d e f g h i Matti Hannikainen: ”11”, Varma – Pienestä eläkekonttorista suureksi työeläkeyhtiöksi. Otava, 2020.
  13. Varma to chronicle company’s history Varma. Viitattu 25.3.2021. (englanniksi)
  14. a b c Matti Vuoriasta Varma-Sammon toimitusjohtaja Kaleva.fi. Viitattu 15.9.2017.
  15. Risto Murto nousee Varman toimitusjohtajaksi Talouselämä. Viitattu 15.9.2017.
  16. a b c d Varman sijoitukset tuottivat viime vuonna 7,8 prosenttia Arvopaperi. Viitattu 2.3.2018.
  17. Varman Murto Bloombergille: "Näyttää siltä, että USA:ssa ei ole presidenttiä” Arvopaperi. Viitattu 6.10.2017.
  18. Tuomo Pietiläinen: Suomen suurimpien eläkeyhtiöiden Varman ja Ilmarisen sijoitustuotot romahtivat tappiolle ensi kertaa seitsemään vuoteen Helsingin Sanomat. Viitattu 20.7.2020.
  19. Henri Koponen: Varman toimitusjohtaja: Tuottojen ja näkymien välillä on selvä ristiriita – ”Ennemmin tai myöhemmin ero kursitaan umpeen” Kauppalehti. Viitattu 13.9.2019.
  20. Ilkka Hemmilä: Työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen takoivat kumpikin yli viiden miljardin tuotot Taloussanomat. Viitattu 20.7.2020.
  21. Tuomo Pietiläinen: Kaksi työeläkeyhtiötä kasvatti eläkevaroja yli 10 miljardilla eurolla viime vuonna – Varma ja Ilmarinen saivat eläkevaroille 12 prosentin tuoton Helsingin Sanomat. Viitattu 20.7.2020.
  22. Antti Mustonen: Varma listaa uuden USA-rahastonsa Lontoon pörssiin – Tupakka, aseet, kivihiili ja lapsityövoima saavat porttikiellon Kauppalehti. Viitattu 21.7.2020.
  23. Tulosjulkistaja Varma: "Eläkejärjestelmä selvisi ensimmäisestä koronavuodesta säikähdyksellä – sijoitustuotoissa emme täysin onnistuneet" Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.2.2021.
  24. Hallinto Varma. Viitattu 14.7.2020.
  25. Hallitus Varma. Viitattu 25.2.2021.
  26. Tulostiedot ja sijoitukset www.varma.fi. Viitattu 19.9.2019.
  27. Eläkeyhtiöt | Isojen työeläkeyhtiöiden sijoitustulokset jakaantuivat: Varman tuotto eläkevaroille alle puolet Ilmarisen tuotoista 2020 Helsingin Sanomat. 19.2.2021. Viitattu 24.2.2021.
  28. Päivi Isotalus: Varman Murto: Inflaation kiihtyminen on tässä tilanteessa toivottavaa Kauppalehti. Viitattu 24.2.2021.
  29. Varman kiinteistöt www.varma.fi. Viitattu 6.10.2017.
  30. a b Tarja Kuittinen: Eläkeyhtiöt sijoittivat satojen miljoonien edestä ulkomaille – kiinteistösijoittamiseen syntyi "uusi musta" Talouselämä. Viitattu 2.2.2018.
  31. a b c d Miten asumisen ilmastopäästöjä voisi karsia? Iso kiinteistösijoittaja Varma irrottaa kerrostalojaan kaukolämmöstä Helsingin Sanomat. 7.2.2020. Viitattu 21.7.2020.
  32. Asunnot Varma. Viitattu 19.9.2019.
  33. Arkkitehtuuri | Tällainen puurakennus nousee paraatipaikalle Katajanokalle – tilat muun muassa hotellille ja Stora Enson pääkonttorille Helsingin Sanomat. 24.6.2020. Viitattu 21.7.2020.
  34. Varman vuosi- ja yritysvastuuraportti 2019 Varma. Viitattu 14.7.2020.
  35. Miehisen sijoitusmaailman trendi, jossa naiset jyräävät Kauppalehti. Viitattu 6.10.2017.
  36. Näin toimii Suomen paras asiakaspalvelija, kun palaute tulee ”täydellä tykityksellä” Ilta-Sanomat. 13.5.2017. Viitattu 6.10.2017.
  37. Kauppalehden toimitus: Yritysten omat asiakkaat: Finanssiala paransi selvästi palveluaan Kauppalehti. Viitattu 16.7.2020.
  38. Arno Rydman: Stora Enso ja Tokmanni palkittiin raporteista verkkouutiset.fi. 15.11.2019. Viitattu 21.7.2020.
  39. a b Veera Honkanen: Varma uudistaa ilmastotavoitteitaan: Eroon öljynporauksesta, hiilivoimaloiden alasajoa vauhditetaan Kauppalehti. Viitattu 21.7.2020.
  40. a b Varma sijoittaa ison potin kestävään kehitykseen Kauppalehti. Viitattu 6.10.2017.
  41. WWF: Suomalaisten eläkejättien sijoitukset pärjäävät ilmastovertailussa hyvin www.aamulehti.fi. Viitattu 14.7.2020.
  42. Antti Mustonen: Varma päivittää sijoitustensa mustaa listaa – näihin työeläkevakuuttaja ei saa sijoittaa Kauppalehti. Viitattu 16.9.2019.
  43. Varma luopui sijoituksista kivihiileen ja öljyyn – ”Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää sijoittajilta toimintaa” Ilta-Sanomat. 26.2.2021. Viitattu 8.3.2021.
  44. Varma sitoutuu kierrättämään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistään toimitilat.kauppalehti.fi. Viitattu 8.3.2021.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]