Varma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vakuutusyhtiötä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Varma-logo-png.png
Yritysmuoto keskinäinen yhtiö
Perustettu 1998
Toimitusjohtaja Risto Murto[1]
Puheenjohtaja Jari Paasikivi
Kotipaikka Helsinki, Suomi[2]
Toimiala vakuutuspalvelut
Liikevaihto 7 828,1 M€ (2019)[3]
Liikevoitto 2 197,5 M€ (2019) [3]
Henkilöstö 550 (2020) [4]
Tytäryhtiöt 125 tytär- ja 17 osakkuusyhtiötä (31.12.2019), muun muassa Tieto Esy Oy (50,1 %), NV Kiinteistösijoitus Oy (45,0 %), Serena Properties AB (43,0 %) ja CMCV Kungens Kurva HoldCo AB (45,0 %). Lisäksi Varma-konserni omistaa 50 % Keskinäisen vakuutusyhtiön Kalevan takuupääomasta. Pääosa tytär- ja osakkuusyhtiöistä on kiinteistöyhtiöitä.[3]
Kotisivu www.varma.fi
Varman pääkonttori Helsingin Salmisaaressa

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurimpia yksityisiä sijoittaja ja suurimpia työeläkevakuutusyhtiöitä.[5] [6] Lakisääteisten TyEL- ja YEL-vakuutusten hoidon lisäksi Varma tarjoaa asiakkailleen lakisääteistä työeläkekuntoutusta sekä työkykyriskien ennakointiin ja hallintaan liittyviä palveluita[7]. Varma on yhtiömuodoltaan keskinäinen yhtiö. Varman pääkonttori sijaitsee Helsingin Salmisaaressa. [8]

Vuonna 2019 Varma maksoi eläkkeitä bruttomääräisesti 5,9 miljardia euroa 343 700 henkilölle ja teki 22 340 uutta eläkepäätöstä. Vakuutusmaksutulo oli 5,3 miljardia euroa ja vuoden lopussa Varmassa oli vakuutettuna 541 926 henkilöä.[3] Varma oli liikevaihdolla mitattuna Suomen yhdeksänneksi suurin yritys[9].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1998–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varma aloitti toimintansa vuonna 1998, kun Eläke-Sampo ja noin kaksi kolmasosaa Eläke-Varmasta yhdistyivät. Fuusiossa syntyi Suomen suurin työeläkeyhtiö Varma-Sampo.[10]

Varma-Sampo muutti nimensä Varmaksi 31.12.2003. Yhtiö oli Suomen suurin työeläkeyhtiö.[10]

Vuonna 2004 Varman toimitusjohtajaksi nimitettiin varatuomari Matti Vuoria hänen edeltäjänsä Paavo Pitkäsen jäädessä eläkkeelle. Ennen nimitystään Vuoria toimi Fortumin hallituksen puheenjohtajana.[10]

2011–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2014 alussa Varman uudeksi toimitusjohtajana aloitti Risto Murto, kun hänen edeltäjänsä Matti Vuoria jäi eläkkeelle. Murto oli aiemmin toiminut Varman varatoimitusjohtajana.[11]

Vuonna 2016 Varman sijoitukset tuottivat 4,7 prosenttia ja niiden arvo vuoden lopussa oli 42,9 miljardia euroa ja yrityksen vakavaraisuus 10,2 miljardia euroa.[12]

Vuonna 2017 Varman sijoitukset tuottivat 7,8 prosenttia[12]. Varman sijoitusten arvo nousi 45,4 miljardiin euroon ja vakavaraisuus vahvistui 1,3 miljardilla eurolla 11,5 miljardiin[12]. Varman sijoitusten keskimääräinen reaalituotto 5 vuodessa oli ollut 5,8 prosenttia ja 10 vuodessa 3,0 prosenttia.[12] Huhti- ja kesäkuun välisenä aikana Varma kevensi osakepainoaan viisi prosenttiyksikköä vähentämällä sijoituksiaan yhdysvaltalaisissa osakkeissa, syynä presidentti Donald Trumpin yhteistyökyvyttömyys ja sen aiheuttamat ongelmat.[13]

Vuoden 2018 lopulla tapahtunut pörssikurssien romahdus tiputti Varman sijoitustuoton -2 prosenttiin.[14]

Alkuvuonna 2019 Varma teki sijoitustuotoissa parhaan puolivuotistuloksensa 20 vuoteen: 6,9 prosenttia eli 3 miljardia euroa.[15] Koko vuoden aikana Varma keräsi yli 5,2 miljardin euron tuotot tuottoprosentin ollessa 12. [16] Kymmenessä vuodessa Varman eläkevarat olivat tuottaneet yhteensä 26 miljardia euroa ja eläkevarat kaksinkertaistuivat.[17] Joulukuussa Varma kertoi luoneensa varainhoitoyhtiö LGIM:n ja sijoituspalveluyhtiö Foxberryn kanssa uuden rahaston. Yhdysvaltoihin sijoittava pörssinoteeratun rahasto huomioi laajasti vastuullisuuskriteerit. Varma sijoitti 500 miljoonaa euroa Lontoon pörssiin listattavaan rahastoon.[18]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman hallinnon keskeiset osat ovat yhtiö­kokous, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallinto perustuu työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin sekä listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Hallintoperiaatteiden lähtö­kohta on yhtiön perustehtävä: turvata eläkkeet. Lakisääteinen työeläkejärjestelmä on syntynyt valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksella, ja siksi työmarkkinajärjestötkin osallistuvat työeläkeyhtiöiden hallintoon.[19]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Varman hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jari Paasikivi, varapuheenjohtajat Antti Palola ja Kai TelanneRiku Aalto, Eila Annala, Rolf Jansson, Ari Kaperi, Jyri Luomakoski, Petri Niemisvirta, Pekka Piispanen, Saana Siekkinen ja Mari Walls.[20]

Johtoryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Varman johtoryhmään kuuluivat toimitusjohtaja Risto Murron lisäksi Suvi Hintsanen, Tiina Kurki, Pasi Mustonen, Pekka Pajamo, Reima Rytsölä, Katri Viippola ja henkilöstön edustaja Eeva Hautala. Johtoryhmän sihteerinä toimii lakiasiainjohtaja Tuula Kallio. Varman ylimatemaatikko on Pasi Mustonen ja yhtiön ylilääkärinä toimii Jan Schugk.[1]

Sijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varma on Suomen suurimpia yksityisiä sijoittajia. Varma sijoittaa eläkemaksuina keräämänsä varat nykyisiä ja tulevia eläkkeitä varten. Varma sijoittaa pääasiassa korko-, osake- ja kiinteistösijoituksiin sekä hedgerahastosijoituksiin.[21]

Varman sijoitusomaisuus vuonna 2019 oli noin 46,5 miljardia euroa, joista 23 % oli sijoitettu suomalaiseen yhteiskuntaan.[21] Varman tuotot olivat yli 5,2 miljardia euroa. Sijoitusluokista parhaiten tuottivat noteeratut osakkeet, joiden tuotto oli 25,4 prosenttia, noteeraamattomilla osakkeilla tuotto oli 16,9 ja pääomasijoituksilla runsaat 15 prosenttia.[16] Korkosijoitusten tuotto oli 4,5 prosenttia ja kiinteistöillä 4,1 prosenttia.[17]

Kiinteistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman kiinteistösijoituksiin kuuluu niin suoria kiinteistösijoituksia Suomessa kuin kotimaisia ja kansainvälisiä kiinteistörahastojakin. Varman kiinteistöomaisuus on hajautettu sekä tilatyypeittäin että maantieteellisesti. Varma tarjoaa vuokra-asuntoja, mutta suurin painoarvo on sen omistamilla toimisto- ja liiketiloilla.[22] Vuonna 2019 Varmalla oli yli 4000 vuokra-asuntoa, joista yli puolet sijaitsi pääkaupunkiseudulla.[23]

Vuonna 2016 Varma sijoitti yhdessä Elon kanssa TaunusTurm-toimistokiinteistöön Frankfurtin ydinkeskustassa.[24] KTI Kiinteistötiedon raportin mukaan Varma oli Suomen neljänneksi suurin kiinteistösijoittaja vuonna 2017.[24] Vuonna 2019 Varman kiinteistösalkun arvo oli noin 4 miljardia euroa.[25]

Vuonna 2020 Varmalla oli 61 vuokrataloa.[25]

Varma rakennuttaa Katajanokalle Laituri-nimistä puurakennusta johon tulee Stora Enson pääkonttori, muita toimitiloja ja hotelli.[26]

Osakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 Varman 10 suurinta osakesijoitusta, niiden arvo sekä Varman omistusosuus osakkeista olivat[27]:

  1. Sampo Oyj (arvo 866,6 M€, osuus 4,0 % osakkeista)
  2. Nordea Bank AB (438,4 M€, osuus 1,5 %)
  3. Kojamo Oyj (435,7 M€, osuus 10,9 %)
  4. Neste Oyj (377,3 M€, 1,6 %)
  5. Wärtsilä Oyj Abp (313,5 M€, osuus 5,4 %)
  6. UPM-Kymmene Oyj (311,7 M€, osuus 1,9 %)
  7. KONE Oyj (304,5 M€, osuus 1,0 %)
  8. Elisa Oyj (255,0 M€, osuus 3,1 %)
  9. Terveystalo Oyj (247,2 M€, osuus 17,3 %)
  10. Fortum Oyj (196,3 M€, osuus 1,0 %)

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Varma voitti kestävän kehityksen salkullaan pohjoismaisten sijoittajien kilpailun sarjassa "paras vastuullisen sijoittamisen teko vuonna 2016".[28]
  • Vuonna 2017 Varman eläkeasiantuntija Outi Viljanen valittiin Asiakkaan ääni -tutkimuksessa Suomen parhaaksi asiakaspalvelijaksi.[29] Varma valittiin myös parhaaksi suureksi asiakaspalvelukeskukseksi.[30]
  • Vuonna 2019 Varma voitti Suomen parhaat vastuullisuusraportit -kilpailussa Ilmastonmuutos-sarjan.[31]

Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 Varma julkaisi sijoituksilleen ilmastopolitiikan. Käytännössä yhtiö sitoutui muokkaamaan sijoitussalkkunsa Pariisin ilmastosopimuksen mukaiseksi.[32] Varma alkoi rakentaa niin kutsuttua kestävän kehityksen osakesalkkua kesällä 2016. Salkussa sijoitetaan yrityksiin, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksen torjunnasta, joilla on selkeät tavoitteet ilmastonmuutoksen suhteen tai joille ei tule merkittäviä kustannuksia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.[33] Loppuvuonna 2016 salkun arvo oli noin 300 miljoonaa euroa ja siihen oli valittu mukaan kehittyneiden markkinoiden yrityksiä eri toimialoilta, mukana on sekä teollisia että kuluttajayrityksiä.[33]

Vuonna 2017 Varman sijoitussalkku oli mukana muiden suurten suomalaisten eläkesijoittajien ohella WWF:n tekemässä arvioissa, jossa selvitettiin, kuinka hyvin merkittävimpien eurooppalaisten sijoittajien uusiutuvan energian ja kivihiilisijoitukset olivat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. WWF Suomen pääjohtaja piti suomalaisten sijoitusta hyvänä.[34] Vuonna 2017 Varman omistamien noteerattujen osakesijoitusten hiilijalanjälki oli laskenut 27 prosenttia verrattuna vuoteen 2015. Muutos saavutettiin nostamalla vähäpäästöisten toimialojen osuutta ja välttämällä päästöintensiivisiä toimialoja, kuten energia- ja kaivosalaa.[12]

Tammikuussa 2019 Varma kertoi päivittäneensä niin sanottua mustaa listaansa sijoituskohteista, jotka se on kieltänyt itseltään. Tupakkateollisuus ja ydinaseet pääsivät listalle vuonna 2004. Listalla on ollut pitkään myös kiistanalaisia aseita (jalkaväkimiinat, rypälepommit, kemialliset ja biologiset aseet) valmistava teollisuus. Uutena lisäyksenä tulivat yritykset, joiden liikevaihdosta yli 30 prosenttia tulee "kivi- tai ruskohiileen perustuvasta toiminnasta".[35] Marraskuussa 2019 Varma kertoi uudistavansa ilmastotavoitteitaan, jotta sillä olisi hiilineutraali sijoitussalkku vuoteen 2035 mennessä. Sijoituskohteissa haluttiin painottaa ilmastonmuutoksen etenemistä hillitseviä kohteita.[32]

Vuonna 2020 Varman tavoite oli, että sen sijoitussalkku on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Esimerkiksi sen kiinteistöjen lämpö halutaan muuttaa päästöttämäksi vuoteen 2030 mennessä ja sähkö vuoteen 2025 mennessä.[25]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Johtoryhmä Varma. Viitattu 14.7.2020.
  2. Kauppalehti: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 14.7.2020.
  3. a b c d Varma: Varman toimintakertomus ja tilinpäätös 2019 Varma. Viitattu 14.7.2020.
  4. Tämä on Varma Varma. Viitattu 14.7.2020.
  5. Kimmo Lundén: Varman Murto: Tällä menolla eläkepommi jää suutariksi 24.10.2012. Talouselämä. Viitattu 11.12.2012.
  6. Ilmarinen hotkaisee Eteran - kasvaa isommaksi kuin Varma Kauppalehti. Viitattu 12.1.2018.
  7. Työkykyjohtaminen Varma. Viitattu 24.9.2019.
  8. TyEL- ja YEL-vakuutukset Varma. Viitattu 10.4.2018.
  9. Sanna Pekkonen: Talouselämä 500: Suomen suurimmat yritykset ja niiden tunnusluvut taulukossa – katso tästä koko lista Talouselämä. Viitattu 14.7.2020.
  10. a b c Matti Vuoriasta Varma-Sammon toimitusjohtaja Kaleva.fi. Viitattu 15.9.2017.
  11. Risto Murto nousee Varman toimitusjohtajaksi Talouselämä. Viitattu 15.9.2017.
  12. a b c d e Varman sijoitukset tuottivat viime vuonna 7,8 prosenttia Arvopaperi. Viitattu 2.3.2018.
  13. Varman Murto Bloombergille: "Näyttää siltä, että USA:ssa ei ole presidenttiä” Arvopaperi. Viitattu 6.10.2017. (englanniksi)
  14. Tuomo Pietiläinen: Suomen suurimpien eläkeyhtiöiden Varman ja Ilmarisen sijoitustuotot romahtivat tappiolle ensi kertaa seitsemään vuoteen Helsingin Sanomat. Viitattu 20.7.2020.
  15. Henri Koponen: Varman toimitusjohtaja: Tuottojen ja näkymien välillä on selvä ristiriita – ”Ennemmin tai myöhemmin ero kursitaan umpeen” Kauppalehti. Viitattu 13.9.2019.
  16. a b Ilkka Hemmilä: Työeläkeyhtiöt Varma ja Ilmarinen takoivat kumpikin yli viiden miljardin tuotot Taloussanomat. Viitattu 20.7.2020.
  17. a b Tuomo Pietiläinen: Kaksi työeläkeyhtiötä kasvatti eläkevaroja yli 10 miljardilla eurolla viime vuonna – Varma ja Ilmarinen saivat eläkevaroille 12 prosentin tuoton Helsingin Sanomat. Viitattu 20.7.2020.
  18. Antti Mustonen: Varma listaa uuden USA-rahastonsa Lontoon pörssiin – Tupakka, aseet, kivihiili ja lapsityövoima saavat porttikiellon Kauppalehti. Viitattu 21.7.2020.
  19. Hallinto Varma. Viitattu 14.7.2020.
  20. Hallitus Varma. Viitattu 14.7.2020.
  21. a b Tulostiedot ja sijoitukset www.varma.fi. Viitattu 19.9.2019.
  22. Varman kiinteistöt www.varma.fi. Viitattu 6.10.2017.
  23. Asunnot Varma. Viitattu 19.9.2019.
  24. a b Tarja Kuittinen: Eläkeyhtiöt sijoittivat satojen miljoonien edestä ulkomaille – kiinteistösijoittamiseen syntyi "uusi musta" Talouselämä. Viitattu 2.2.2018.
  25. a b c Miten asumisen ilmastopäästöjä voisi karsia? Iso kiinteistösijoittaja Varma irrottaa kerrostalojaan kaukolämmöstä Helsingin Sanomat. 7.2.2020. Viitattu 21.7.2020.
  26. Arkkitehtuuri | Tällainen puurakennus nousee paraatipaikalle Katajanokalle – tilat muun muassa hotellille ja Stora Enson pääkonttorille Helsingin Sanomat. 24.6.2020. Viitattu 21.7.2020.
  27. Varman vuosi- ja yritysvastuuraportti 2019 Varma. Viitattu 14.7.2020.
  28. Miehisen sijoitusmaailman trendi, jossa naiset jyräävät Kauppalehti. Viitattu 6.10.2017.
  29. Näin toimii Suomen paras asiakaspalvelija, kun palaute tulee ”täydellä tykityksellä” Ilta-Sanomat. 13.5.2017. Viitattu 6.10.2017.
  30. Kauppalehden toimitus: Yritysten omat asiakkaat: Finanssiala paransi selvästi palveluaan Kauppalehti. Viitattu 16.7.2020.
  31. Arno Rydman: Stora Enso ja Tokmanni palkittiin raporteista verkkouutiset.fi. 15.11.2019. Viitattu 21.7.2020.
  32. a b Veera Honkanen: Varma uudistaa ilmastotavoitteitaan: Eroon öljynporauksesta, hiilivoimaloiden alasajoa vauhditetaan Kauppalehti. Viitattu 21.7.2020.
  33. a b Varma sijoittaa ison potin kestävään kehitykseen Kauppalehti. Viitattu 6.10.2017.
  34. WWF: Suomalaisten eläkejättien sijoitukset pärjäävät ilmastovertailussa hyvin www.aamulehti.fi. Viitattu 14.7.2020.
  35. Antti Mustonen: Varma päivittää sijoitustensa mustaa listaa – näihin työeläkevakuuttaja ei saa sijoittaa Kauppalehti. Viitattu 16.9.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]