Varma

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vakuutusyhtiötä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Varma-logo-png.png
Tunnuslause Suomen suurin työeläkevakuutusyhtiö
Yritysmuoto keskinäinen yhtiö
Perustettu 1998
Toimitusjohtaja Risto Murto[1]
Puheenjohtaja Jari Paasikivi
Kotipaikka Helsinki, Suomi[1]
Toimiala vakuutuspalvelut
Liikevaihto 5 383,2 M€ (2018)[2]
Liikevoitto -1 741,0 M€ (2018) [2]
Henkilöstö 532 (2018) [2]
Tytäryhtiöt 128 tytär- ja 17 osakkuusyhtiötä (31.12.2018), muun muassa Tieto Esy Oy (50,1 %), NV Kiinteistösijoitus Oy (45,0 %), Serena Properties AB (43,0 %) ja CMCV Kungens Kurva HoldCo AB (45,0 %). Lisäksi Varma-konserni omistaa 50 % Keskinäisen vakuutusyhtiön Kalevan takuupääomasta. Pääosa tytär- ja osakkuusyhtiöistä on kiinteistöyhtiöitä.[2]
Kotisivu www.varma.fi
Kuva Salmisaaresta ilmakuvana, etualalla näkyy Varman pääkonttori, jossa sijaitsee myös Outokummun pääkonttori.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurimpia yksityisiä sijoittaja ja suurimpia työeläkevakuutusyhtiöitä.[3] [4] [5] Lakisääteisten TyEL- ja YEL-vakuutusten hoidon lisäksi Varma tarjoaa asiakkailleen työeläkekuntoutus- ja työhyvinvointipalveluita, jotka tukevat työkykyä ja auttavat jaksamaan pidempään työelämässä. Varma on yhtiömuodoltaan keskinäinen yhtiö. Varman pääkonttori sijaitsee Helsingin Salmisaaressa. [6]

Vuonna 2018 Varma maksoi eläkkeitä 5,7 miljardia euroa 343 400 henkilölle ja teki 22 476 uutta eläkepäätöstä. Vakuutusmaksutulo oli 5,1 miljardia euroa ja vuoden lopussa Varmassa oli vakuutettuna 559 981 henkilöä.[2]

Vuonna 2017 Varma oli liikevaihdolla mitattuna Suomen seitsemänneksi suurin yritys[7].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1998–2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varma aloitti toimintansa vuonna 1998, kun Eläke-Sampo ja noin kaksi kolmasosaa Eläke-Varmasta yhdistyivät. Fuusiossa syntyi Suomen suurin työeläkeyhtiö Varma-Sampo. Varma-Sampo muutti nimensä Varmaksi 31.12.2003. Yhtiö halusi painottaa rooliaan itsenäisenä työeläkevakuuttajana ja korostaa suomalaisia juuriaan. Yhtiö oli Suomen suurin työeläkeyhtiö.[8]

Vuonna 2004 Varman toimitusjohtajaksi nimitettiin varatuomari Matti Vuoria hänen edeltäjänsä Paavo Pitkäsen jäädessä eläkkeelle. Ennen nimitystään Vuoria toimi Fortumin hallituksen puheenjohtajana.[8]

2011–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2014 alussa Varman uudeksi toimitusjohtajaksi nousi Risto Murto, kun hänen edeltäjänsä Matti Vuoria jäi eläkkeelle.[9]Murto oli aiemmin toiminut Varman varatoimitusjohtajana.[10]

Vuonna 2015 Varman maksutulo oli 4,6 miljardia euroa, ja yhtiö maksoi eläkkeitä 5,2 miljardia euroa.[11]

Yhtiön sijoitusten arvo oli syyskuun 2016 lopussa 42,4 miljardia euroa.[12] Näistä korkosijoituksia oli 36 %, osakesijoituksia 40 %, kiinteistösijoituksia 9 % ja muita sijoituksia 16 %.[12] Sijoitusten keskimääräinen nimellistuotto 10 vuodelta (12/2006-12/2015) oli noin 4,8 %.[13] Vuonna 2016 Varman sijoitukset tuottivat 4,7 prosenttia. Varman sijoitusten arvo vuoden lopussa oli nousi 42,9 miljardista eurosta ja yrityksen vakavaraisuus oli 10,2 miljardia euroa. Varma maksoi asiakkailleen hyvityksinä 121 miljoonaa euroa.[14]

Vuonna 2017 Varman sijoitukset tuottivat 7,8 prosenttia, sijoitusten tuotto vastasi määrältään 3,3 miljardia euroa. Varman sijoitusten arvo nousi 45,4 miljardiin euroon ja vakavaraisuus vahvistui 1,3 miljardilla eurolla 11,5 miljardiin. Varman sijoitusten keskimääräinen reaalituotto 5 vuodessa oli 5,8 prosenttia ja 10 vuodessa 3,0 prosenttia. Varma maksoi asiakkailleen 161 miljoonaa euron hyvitykset.[14] Varma uudisti arvonsa, uudet arvot ovat "rohkeasti, luotettavasti, kestävästi. Ilolla ja intohimolla."[15] Huhti-kesäkuussa 2017 Varma kevensi osakepainoaan viisi prosenttiyksikköä vähentämällä sijoituksiaan yhdysvaltaisissa osakkeissa, syynä presidentti Donald Trumpin yhteistyökyvyttömyys ja siitä seuravat ongelmat.[16]

Alkuvuonna 2019 Varma teki sijoitustuotoissa parhaan puolivuotistuloksensa 20 vuoteen: 6,9 prosenttia eli 3 miljardia euroa.[17]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman hallinnon keskeiset osat ovat yhtiö­kokous, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallinto perustuu työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin sekä listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Hallintoperiaatteiden lähtö­kohta on yhtiön perustehtävä: turvata eläkkeet. Lakisääteinen työeläkejärjestelmä on syntynyt valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksella, ja siksi työmarkkinajärjestötkin osallistuvat työeläkeyhtiöiden hallintoon.[18]

Yhtiökokous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiökokouksessa osakkaat.

Osakkaita ovat:

  • vakuutuksenottajat, joilla on Varmassa voimassa oleva vakuutussopimus
  • yrittäjät, joilla on Varmassa voimassa oleva vakuutussopimus
  • perusvakuutuksen piiriin kuuluvat vakuutetut vakuutuskohtaisesti yhdessä
  • takuuosuuden omistajat[18]

Hallintoneuvosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman hallintoneuvosto valvoo hallituksen ja toimitusjohtajan hoitamaa hallintoa. Neuvostoon kuuluu 28 yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Jäsenet valitaan vaalivaliokunnan tekemien ehdotusten mukaan seuraavasti:

  • 7 jäsentä on valittu keskeisiä työnantajakeskusjärjestöjä edustavien jäsenten ehdotusten mukaan,
  • 7 jäsentä on valittu keskeisiä palkansaajakeskusjärjestöjä edustavien jäsenten ehdotusten mukaan ja
  • 14 jäsentä on valittu vaalivaliokunnan yhteisen ehdotuksen perusteella.[18]

Vaalivaliokunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hallintoneuvosto nimittää vaalivaliokunnan jäsenistään tai hallituksen jäsenistä. Vaalivaliokunnan puheenjohtajana toimii hallintoneuvoston puheenjohtaja Kari Jordan ja varapuheenjohtajana Eija Hietanen. Vuonna 2017 Antti Palola (hallituksen varapuheenjohtaja), Pekka Piispanen (hallituksen jäsen) ja Eija Hietanen edustivat vakuutettuja ja puheenjohtaja Kari Jordan, Jari Paasikivi (hallituksen puheenjohtaja) ja Kai Telanne (hallituksen varapuheenjohtaja) vakuutuksenottajia.[18]

Hallitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loppuvuonna 2018 valittuun Varman hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Jari Paasikivi, varapuheenjohtajat Antti Palola ja Kai TelanneRiku AaltoEila Annala, Johanna IkäheimoRolf Jansson, Ari KaperiJyri Luomakoski, Petri NiemisvirtaIlkka OksalaPekka Piispanen.[19]

Johtoryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Risto Murron lisäksi Suvi Hintsanen, Tiina Kurki, Pasi Mustonen, Pekka Pajamo, Reima Rytsölä, Katri Viippola ja henkilöstön edustaja Eeva Hautala. Johtoryhmän sihteerinä toimii lakiasiainjohtaja Tuula Kallio. Varman ylimatemaatikko on Pasi Mustonen ja yhtiön ylilääkärinä toimii Jan Schugk.[20]

Sijoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varma on Suomen suurimpia yksityisiä sijoittajia. Sijoitettavat varat käytetään nykyisten ja tulevien eläkkeiden turvaamiseen. Varma sijoittaa eläkemaksuina keräämänsä varat nykyisiä ja tulevia eläkkeitä varten. Varman sijoitusomaisuus vuonna 2019 on noin 46,5 miljardia euroa, joista 23 % on sijoitettu suomalaiseen yhteiskuntaan. Se sijoittaa pääasiassa korko-, osake- ja kiinteistösijoituksiin sekä hedgerahastosijoituksiin.[21]

Kiinteistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman kiinteistösijoituksiin kuuluu niin suoria kiinteistösijoituksia Suomessa kuin kotimaisia ja kansainvälisiä kiinteistörahastoja. Varman kiinteistöomaisuus on hajautettu sekä tilatyypeittäin että maantieteellisesti. Varma tarjoaa vuokra-asuntoja, mutta suurin painoarvo on sen omistamilla toimisto- ja liiketiloilla.[22] Vuonna 2019 Varmalla oli yli 4000 vuokra-asuntoa, joista yli puolet sijaitsi pääkaupunkiseudulla.[23]KTI Kiinteistötiedon raportin mukaan Varma oli vuonna 2017 Suomen neljänneksi suurin kiinteistösijoittaja.[24] Joulukuussa 2017 Varman rahastomuotoisten kiinteistösijoitusten arvo oli yhteensä 805 miljoonaa euroa.[22] Vuonna 2016 Varma ja Elo sijoitti TaunusTurm -toimistokiinteistöön Frankfurtin ydinkeskustassa.[24]

Osakkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Varman 15 suurinta osakesijoitusta, niiden arvo sekä Varman omistusosuus osakkeista olivat[25]:

  1. Sampo Oyj (arvo 851,0 M€, osuus 4,0 % osakkeista)
  2. Nordea Bank AB (473,2 M€, osuus 1,6 %)
  3. Wärtsilä Oyj Abp (426,8 M€, osuus 5,2 %)
  4. Nokia Oyj (337,5 M€, osuus 1,2 %)
  5. UPM-Kymmene Oyj (292,8 M€, osuus 2,5 %)
  6. Kojamo Oyj (247,7 M€, osuus 12,3 %)
  7. Neste Oyj (231,9 M€, 1,4 %)
  8. Elisa Oyj (186,6 M€, osuus 3,10 %)
  9. Terveystalo Oyj (177,2 M€, osuus 17,3 %)
  10. Fortum Oyj (163,1 M€, osuus 1,0 %)
  11. Huhtamäki Oyj (127,3 M€, osuus 4,4 %)
  12. KONE Oyj (124,5 M€, osuus 0,6 %)
  13. Atrium Ljungberg AB (120,2 M€, osuus 6,1 %)
  14. Tornator Oy (107,6 M€, 15,3 %)
  15. Stora Enso Oyj (105,5 M€, osuus 1,2 %)

Kestävän kehityksen osakesalkku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varma alkoi rakentaa niin kutsuttua kestävän kehityksen osakesalkkua kesällä 2016. Salkussa sijoitetaan yrityksiin, jotka hyötyvät ilmastonmuutoksen torjunnasta, joilla on selkeät tavoitteet ilmastonmuutoksen suhteen tai joille ei tule merkittäviä kustannuksia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta.[26] Loppuvuonna 2016 salkun arvo oli noin 300 miljoonaa euroa ja siihen oli valittu mukaan kehittyneiden markkinoiden yrityksiä eri toimialoilta, mukana on sekä teollisia että kuluttajayrityksiä.[26]

Maaliskuussa 2017 Varma voitti salkullaan pohjoismaisten sijoittajien kilpailun sarjassa "paras vastuullisen sijoittamisen teko vuonna 2016".[27] Kilpailun järjesti Institutional Investor -lehti.[28] Varman sijoitussalkku oli myös mukana muiden suurten suomalaisten eläkesijoittajien ohella WWF:n vuonna 2017 tekemässä arvioissa, jossa selvitettiin, kuinka hyvin merkittävimpien eurooppalaisten sijoittajien uusiutuvan energian ja kivihiilisijoitukset ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. WWF Suomen pääjohtaja piti suomalaisten sijoitusta hyvänä.[29] Vuonna 2017 Varman omistamien noteerattujen osakesijoitusten hiilijalanjälki laski 27 prosenttia verrattuna vuoden 2015 lähtötasoon. Tähän pästiin nostamalla vähäpäästöisten toimialojen osuutta ja välttämällä päästöintensiivisiä toimialoja, kuten energia- ja kaivosalaa.[14]

Tammikuussa 2019 Varma kertoi päivittäneensä niin sanottua mustaa listaansa sijoituskohteista, jotka se on kieltänyt itseltään. Tupakkateollisuus ja ydinaseet pääsivät listalle vuonna 2004. Listalla on ollut pitkään myös kiistanalaisia aseita (jalkaväkimiinat, rypälepommit, kemialliset ja biologiset aseet) valmistava teollisuus. Uutena lisäyksenä tulivat yritykset, joiden liikevaihdosta yli 30 prosenttia tulee "kivi- tai ruskohiileen perustuvasta toiminnasta".[30]

Yhteiskuntavastuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varma on tukenut jo vuosia Suomen kansallisoopperaa ja -balettia. Vuonna 2016 Varma antoi eri säätiöille yhteensä noin 10 000 euroa, eniten Suomen Teollisuuslääketieteen Edistämissäätiölle.[31].

Varma aloitti aurinkoenergian käytön kiinteistöissään vuonna 2016, jolloin kaksi Helsingissä sijaitsevaa toimistotaloa sai aurinkovoimalat käyttöönsä. Syksyllä 2017 Varma asensi vielä 5000 aurinkopaneelia lisää uusiin aurinkovoimaloihinsa 7 kiinteistössä: Kauppakeskus Willa (Hyvinkää), Panorama Tower -toimistorakennus (Espoo), Rajalla-ostoskeskus (Tornio), Jumalniemen kauppakeskus (Kotka), Palokan marketkiinteistö (Jyväskylä), Salmisaaren Liikuntakeskus (Helsinki) ja Varman oma pääkonttori Helsingissä.[32]

Keväällä 2017 Varman pysäköintihalliin asennettiin latausmahdollisuus 250 sähköautolla. Latauspiste on laajuudessaan yksi maailman suurimpia. Asennuksen toteuttanut Parkkisähkö Oy sai hankkeeseen tuotekehitystukea Tekesiltä.[33]

Varma tukee suomalaisia yritysten kasvua pienten ja keskisuurten yritysten kasvun sparrausohjelma Kasvu Openin[34] ja keskisuurten "scaleup"-yritysten Kasvuryhmä-liikkeen kautta.[35]

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 2017 Varman eläkeasiantuntija Outi Viljanen valittiin Asiakkaan ääni -tutkimuksessa Suomen parhaaksi asiakaspalvelijaksi.[36]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vainu.io search.vainu.io.
  2. a b c d e Varma: Varman toimintakertomus ja tilinpäätös 2018 Varma. Viitattu 10.9.2019.
  3. Tlinpäätös 2014: Sijoitusten arvo ylitti 40 miljardia
  4. Kimmo Lundén: Varman Murto: Tällä menolla eläkepommi jää suutariksi 24.10.2012. Talouselämä. Viitattu 11.12.2012.
  5. Ilmarinen hotkaisee Eteran - kasvaa isommaksi kuin Varma Kauppalehti. Viitattu 12.1.2018.
  6. TyEL- ja YEL-vakuutukset Varma. Viitattu 10.4.2018.
  7. Talouselämä 21/2018
  8. a b Matti Vuoriasta Varma-Sammon toimitusjohtaja Kaleva.fi. Viitattu 15.9.2017.
  9. Risto Murto nousee Varman toimitusjohtajaksi Talouselämä. Viitattu 15.9.2017. (englanniksi)
  10. Risto Murto nousee Varman toimitusjohtajaksi taloussanomat.fi. 22.8.2013. Taloussanomat. Viitattu 22.8.2013.
  11. Toimintakertomus tilikaudelta 2015
  12. a b Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma: Varman osavuosiraportti 1.1. - 30.9.2016 Varman osavuosiraportti 1.1. - 30.9.2016 (pdf). 25.10.2016. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Viitattu 25.10.2016.
  13. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma: Tilinpäätös 2015 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma: Tilinpäätös 2015 (pdf). 11.2.2016. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Viitattu 15.2.2016.
  14. a b c Varman sijoitukset tuottivat viime vuonna 7,8 prosenttia Arvopaperi. Viitattu 2.3.2018. (englanniksi)
  15. https://www.varma.fi/globalassets/vuosikertomus/varman-vuosi-ja-yritysvastuuraportti-2017.pdf
  16. Varman Murto Bloombergille: "Näyttää siltä, että USA:ssa ei ole presidenttiä” Arvopaperi. Viitattu 6.10.2017. (englanniksi)
  17. Henri Koponen: Varman toimitusjohtaja: Tuottojen ja näkymien välillä on selvä ristiriita – ”Ennemmin tai myöhemmin ero kursitaan umpeen” Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 13.9.2019.
  18. a b c d https://www.varma.fi/globalassets/vuosikertomus/varman-hallinto-2017.pdf
  19. Varman hallituksen kokoonpano pysyy ennallaan Varma. Viitattu 10.9.2019.
  20. Johtoryhmä Varma. Viitattu 10.9.2019.
  21. Tulostiedot ja sijoitukset www.varma.fi. Viitattu 19.9.2019.
  22. a b Varman kiinteistöt www.varma.fi. Viitattu 6.10.2017.
  23. Asunnot Varma. Viitattu 19.9.2019.
  24. a b Tarja Kuittinen: Eläkeyhtiöt sijoittivat satojen miljoonien edestä ulkomaille – kiinteistösijoittamiseen syntyi "uusi musta" Talouselämä. Viitattu 2.2.2018.
  25. Varman vuosi- ja yritysvastuuraportti 2018 Varma. Viitattu 10.9.2019.
  26. a b Varma sijoittaa ison potin kestävään kehitykseen Kauppalehti. Viitattu 6.10.2017.
  27. Miehisen sijoitusmaailman trendi, jossa naiset jyräävät Kauppalehti. Viitattu 6.10.2017.
  28. Varman kestävän kehityksen salkku voitti pohjoismaisen vastuullisen sijoittamisen palkinnon Varma. Viitattu 4.3.2018.
  29. Suomalaiset eläkeyhtiöt eurooppalaista kärkeä ilmastonmuutoksen torjunnassa WWF Suomi. Viitattu 2.2.2018.
  30. Antti Mustonen: Varma päivittää sijoitustensa mustaa listaa – näihin työeläkevakuuttaja ei saa sijoittaa Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 16.9.2019.
  31. Hallinto www.varma.fi. Viitattu 18.9.2017.
  32. Varman kiinteistöjen katolle nousee 5000 aurinkopaneelia – Projektiuutiset.fi www.projektiuutiset.fi. Viitattu 12.1.2018.
  33. Salmisaareen tulee yksi maailman suurimmista sähköautojen latausjärjestelmistä Kauppalehti. Viitattu 12.1.2018.
  34. Mahdollistajat / Kasvu Open www.kasvuopen.fi. Viitattu 26.3.2018.
  35. Etusivu www.kasvuryhma.fi. Viitattu 26.3.2018.
  36. Näin toimii Suomen paras asiakaspalvelija, kun palaute tulee ”täydellä tykityksellä” Ilta-Sanomat. 13.5.2017. Viitattu 6.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]