Siirry sisältöön

Varma

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee vakuutusyhtiötä. Sanan muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Varman pääkonttori Helsingin Salmisaaressa
Varman pääkonttori Helsingin Salmisaaressa
Yritysmuoto keskinäinen yhtiö[1]
Perustettu 1998[1]
Toimitusjohtaja Risto Murto[1]
Puheenjohtaja Jaakko Eskola
Kotipaikka Helsinki, Suomi[1]
Toiminta-alue Suomi
Toimiala työeläkevakuuttaminen
Henkilöstö noin 550 (2026)[2]
Tytäryhtiöt 108 (2024)[3]
www.varma.fi

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurimpia yksityisiä sijoittajia ja työeläkevakuutusyhtiöitä.[4] Lakisääteisten TyEL- ja YEL-vakuutusten hoidon lisäksi[2] se tarjoaa asiakkailleen lakisääteistä työeläkekuntoutusta[5] ja työkykyriskien hallintaan liittyviä palveluita.[6] Varma on yhtiömuodoltaan keskinäinen yhtiö. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingin Salmisaaressa.[2]

Varma vastaa noin 975 000 työntekijän, yrittäjän ja eläkkeensaajan eläketurvasta. Vuonna 2025 se maksoi eläkkeitä bruttomääräisesti 7,7 miljardia euroa.[2] Talouselämän samana vuonna julkaisemassa selvityksessä Varma oli liikevaihdolla mitattuna Suomen kuudenneksi suurin yritys.[7]

Varma on yksi Suomen suurimmista kiinteistösijoittajista.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Varman historia

Varman juuret (1919–1998)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman historia ulottuu vuoteen 1919, jolloin Kaleva, Salama ja Suomi perustivat Jälleenvakuutusosakeyhtiö Varman.[9] [10] Se tarjosi jälleenvakuutuksia ja korkean riskin henkivakuutuksia.[10] Vuonna 1947 perustettiin Eläke-Varma, joka keskittyi eläkevakuuttamiseen.[10]

1960-luvulla Eläke-Varmalla ei ollut konttoriverkostoa, vaan ainostaan pääkonttori Helsingissä. Vuonna 1965 neljä suurteollisuuteen erikoistunutta vakuutusyhtiötä yhdistyi yhteisen asiakaskuntansa vuoksi Teollisuusvakuutukseksi, ja siitä tuli Eläke-Varmalle läheinen yhteistyökumppani.[10]

Vuonna 1972 vahinkovakuutusyhtiö Fennian tytäryhtiön Patrian eläkevakuutuskanta siirrettiin Eläke-Varmaan. Tämän myötä Fennian eri puolella maata sijainneet konttorit alkoivat palvella myös Eläke-Varman asiakkaita. Eläke-Varmasta, Teollisuusvakuutuksesta ja Fenniasta alkoi muotoutua vakuutusyhtiöryhmittymä.[10]

Vuonna 1983 vahinkovakuutusyhtiö Sampo perusti osakeyhtiömuotoisen Eläke-Sammon. Vuonna 1987 toimintansa aloitti Eläke-Varman, Teollisuusvakuutuksen ja Yrittäjäin Fennian perustama henkivakuutusyhtiö Nova.[10]

Eläke-Varma ja Eläke-Sampo yhdistyivät, kun Eläke-Varmasta tuli yksi Eläke-Sammon omistajista vuonna 1993.[10]

Varma (1998–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eläke-Varmasta ja Eläke-Sammosta muodostettiin keskinäiset yhtiöt Varma-Sampo ja Eläke-Fennia, jotka aloittivat toimintansa heinäkuussa 1998.[10] Varma-Sampo syntyi, kun Eläke-Sampoon yhdistettiin noin kaksi kolmasosaa Eläke-Varmasta. Fuusion tulos oli Suomen suurin työeläkeyhtiö.[11]

Varma-Sammosta tuli Varma 31.12.2003.[12] Sampo säilyi Varman takuupääoman haltijana.[10]

Vuonna 2020 Varmaan fuusioitui yksityisiä eläkesäätiötä, muiden mukana esimerkiksi MTK, Viestilehdet, alueellisia MTK-liittoja ja MTK:n säätiö.[13]

Organisaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varman hallinnon keskeiset osia ovat yhtiö­kokous, hallintoneuvosto, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallintotapa perustuu työeläkevakuutusyhtiöistä annettuun lakiin ja soveltuvin osin listayhtiöiden hallinnointikoodiin. Hallintoperiaatteita määrittää yhtiön tehtävä eläkkeiden turvaajana. Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä kehitettiin alunperin valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen sopimusten pohjalta. Nykyäänkin sitä kehitetään kolmikantaisesti ja tämän vuoksi myös työmarkkinajärjestöjen edustajat vaikuttavat työeläkeyhtiöiden hallintoon.[14]

Toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varma vastaa noin 975 000 työntekijän, yrittäjän ja eläkkeensaajan eläketurvasta. Se tarjoaa heille lakisääteisten TyEL- ja YEL-vakuutusten hoidon lisäksi[2] lakisääteistä työeläkekuntoutusta[5] sekä työkykyriskien ennakointiin ja hallintaan liittyviä palveluita.[6]

Sijoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varma on Suomen suurimpia yksityisiä sijoittajia. Se sijoittaa eläkemaksuina keräämänsä varat nykyisiä ja tulevia eläkkeitä varten, pääasiassa korko-, osake- ja kiinteistösijoituksiin sekä hedgerahastosijoituksiin. Sen sijoitusomaisuuden arvo alkuvuonna 2026 oli noin 68,3 miljardia euroa.[2]

Varma on myös yksi Suomen suurimmista kiinteistösijoittajista.[8] Suomessa se omistaa kiinteistöt, kun taas ulkomailla se toimii kiinteistörahastojen kautta. Yhtiön kiinteistöomaisuuteen kuuluu erilaisia toimitilakohteita, kauppakeskuksia ja hotelleja. Vuonna 2025 Varmalla oli myös 4 761 vuokra-asuntoa, mutta helmikuussa 2026 se kertoi aikeistaan myydä kaikki 60 asuinkiinteistöään Kojamon tytäryhtiölle Lumo Kodit Oy:lle noin 900 miljoonalla eurolla.[15][16] Varman pääosin pääkaupunkiseudulla sijaitseviin asuinkiinteistöihin oli sitä ennen tehty isoja energiaremontteja: kerrostaloihin oli asennettu aurinkopaneeleja ja isoja rakennuskohtaisia lämpöpumppuja, ja osa taloista oli siirretty kaukolämmöstä maalämpöön.[17] Kilpailuviranomainen hyväksyi kaupan, joka toteutunee huhtikuussa 2026.[18]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | Yritys- ja taloustiedot Kauppalehti. 22.5.2025. Viitattu 22.5.2025.
  2. ↑ a b c d e f Tämä on Varma Varma. Viitattu 24.2.2026.
  3. ↑ Varman toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 2025. Varma. Viitattu 22.5.2025.
  4. ↑ Työeläkkeet | Suomessa on eläkevarallisuutta nyt enemmän kuin koskaan Helsingin Sanomat. 18.2.2022. Viitattu 22.5.2025.
  5. ↑ a b Mitä on ammatillinen kuntoutus? Varma. 19.9.2024. Viitattu 22.5.2025.
  6. ↑ a b Työkyky Varma. 19.9.2024. Viitattu 22.5.2025.
  7. ↑ TE500 Talouselämä. Viitattu 24.2.2026.
  8. ↑ a b Suuret kiinteistösijoittajat siirtävät vuokratalojaan kaukolämmöstä maalämpöön Yle Uutiset. 5.1.2022. Viitattu 11.3.2022.
  9. ↑ Holtari, Seija: Näin Varma muuttui valtapelien nappulasta satojen miljardien eurojen sijoituskoneeksi Talouselämä. Viitattu 24.2.2021.
  10. ↑ a b c d e f g h i Hannikainen, Matti: ”11”, Varma – Pienestä eläkekonttorista suureksi työeläkeyhtiöksi. Otava, 2020.
  11. ↑ Varma-Sampo aloittaa tänään mtvuutiset.fi. Viitattu 22.5.2025.
  12. ↑ Matti Vuoriasta Varma-Sammon toimitusjohtaja Kaleva.fi. Viitattu 15.9.2017.
  13. ↑ Tulosjulkistaja Varma: "Eläkejärjestelmä selvisi ensimmäisestä koronavuodesta säikähdyksellä Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 24.2.2021.
  14. ↑ Hallinto ja organisaatio Varma. 19.9.2024. Viitattu 22.5.2025.
  15. ↑ Aholuoto, Vilma: Työeläke­yhtiö Varma myy kaikki asuin­kiinteistönsä Lumolle Helsingin Sanomat (tilaajille). 11.2.2026. Viitattu 11.2.2026.
  16. ↑ Joukanen, Toni: Työeläkeyhtiö Varma myy asuinkiinteistönsä Lumolle Yle Uutiset. 10.2.2026. Viitattu 10.2.2026.
  17. ↑ Miten asumisen ilmastopäästöjä voisi karsia? Iso kiinteistösijoittaja Varma irrottaa kerrostalojaan kaukolämmöstä Helsingin Sanomat. 7.2.2020. Viitattu 21.7.2020.
  18. ↑ KKV:lta vihreää valoa Kojamon Varma-kaupalle Rakennuslehti. 23.2.2026. Viitattu 24.2.2026.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomalaiset vakuutusyhtiöt
Vahinkovakuutus
Henkivakuutus
Eläkevakuutus
ErityisvakuutusGarantia
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Varma&oldid=23875525”