Siirry sisältöön

Pasila

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee kaupunginosaa. Muut merkitykset ovat täsmennyssivulla.
Pasila
Böle
Pasilan rautatieasema, vasemmalla Veturitie.
Pasilan rautatieasema, vasemmalla Veturitie.
Kaupungin kartta, jossa Pasila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Pasila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 17
Peruspiiri nro 304 [1]
Pinta-ala 4,22 km² [2]
Väkiluku 17 182[3] (31.12.2025)
Väestötiheys 3 669 as./km²
Työpaikkoja 35 987 kpl [4] (31.12.2023)
Osa-alueet Itä-Pasila, Keski-Pasila, Länsi-Pasila, Pohjois-Pasila
Postinumero(t)
  • 00230 (Pohjois-Pasila)
  • 00240 (Länsi-Pasila)
  • 00520 (Itä-Pasila ja Keski-Pasila)
Lähialueet Alppiharju, Haaga, Kumpula, Käpylä, Laakso, Oulunkylä, Pikku Huopalahti, Ruskeasuo, Taka-Töölö, Vallila

Pasila (ruots. Böle, ennen Fredriksberg) on Helsingin kantakaupunkiin kuuluva keskinen kaupunginosa ja peruspiiri, joka sijaitsee noin kolme kilometriä keskustasta pohjoiseen. Pasila jaetaan neljään osa-alueeseen, jotka ovat Keski-Pasila, Itä-Pasila, Länsi-Pasila ja Pohjois-Pasila. Vuoden 2025 lopussa Pasilassa oli asukkaita lähes 17 200.[3] Työpaikkoja kaupunginosassa oli vuonna 2022 noin 34 800.[4]

Pasilassa on käynnissä voimakas rakentaminen, ja kaupunginosan työpaikkamäärän on arvioitu kasvavan vuoteen 2040 mennessä noin 50 000:een. Samalla alueen asukasmäärän on arvioitu nousevan 30 000:een.[5] Pasilaa on toisinaan luonnehdittu ”Helsingin toiseksi keskustaksi”.[6] Pasilan keskeisiä rakennuksia ovat muun muassa Pasilan rautatieasema ja siihen liittyvä Tripla-kompleksi, Helsingin pääkirjasto, pääpoliisiasema, Helsingin Messukeskus, Helsinki-halli ja Pasilan linkkitorni.

Vielä 1800-luvulla Pasila oli kaupunkisuunnittelun kannalta merkityksetön, mutta huomiota siihen alkoivat 1900-luvulla kiinnittää esimerkiksi arkkitehdit Eliel Saarinen ja Alvar Aalto. Pasilaa on myöhemmin kuvailtu muun muassa ”suunnitelmallisen kehittämisen voimannäytteeksi” ja ”keskustan paisuntasäiliöksi”, ja sitä on verrattu esimerkiksi Pariisin kaupunginosaan La Défenseen, joka rakentamattomana alueena on tarjonnut tilaa ja mahdollistanut toiminnallisia ratkaisuja varsinaisen keskusta-alueen ulkopuolella, mikä on säästänyt keskustaa erilaisilta purkuhankkeilta. Itä- ja Länsi-Pasila rakentuivat eri aikakausina ja erilaisille ihanteille selkeästi toisistaan erillisiksi kokonaisuuksiksi, joita erotti Pasilan keskiosan rautatiealue leveine ratapihoineen. Sittemmin Keski-Pasilan, johon on viitattu ”kolmantena Pasilana”, on kuitenkin ollut tarkoitus yhdistää osa-alueet selkeämmin yhdeksi kokonaisuudeksi.[7]

Nimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Fredriksberg-niminen tila, joka oli saanut nimensä todennäköisesti omistajansa, Carl Fredrik Winqvistin mukaan. Kun tilan alueelle perustettiin Pasilan rautatieasema, se sai alkujaan nimen Fredriksberg. Fredriksbergin tilan naapurina oli Bölen tila, joka jo vuonna 1650 oli lahjoitettu Helsingin kaupungille maistraatin palkkatilaksi. Nimi Böle, joka tarkoittaa uudistilaa ja on aikoinaan esiintynyt myös muodossa Böhle, on nykyisinkin Pasilan ruotsinkielisenä nimenä.

Suomenkielinen nimi Pasila johtuu Fredriksbergin tilan pitkäaikaisesta vuokraajasta, Iitissä vuonna 1848 syntyneestä Carl Pasilasta, joka ylläpiti alueella kauppaa. Hän tuli alueella niin tunnetuksi, että hänen nimeään alettiin käyttää Fredriksbergin suomenkielisenä vastineena. Vuonna 1925 Pasila vahvistettiin Fredriksbergin rautatieaseman suomenkieliseksi nimeksi. Kun aseman läheisyyteen, suurimmaksi osaksi kuitenkin Bölen tilan alueelle syntyi 1900-luvun alussa esikaupunkiasutusta, sitä alettiin myös nimittää Fredriksbergiksi, mutta Pasila vakiintui jo 1910-luvulla tämän asutusalueen suomenkieliseksi nimeksi. Vuonna 1927 virallistettiin nimet Pasilan esikaupunki (ruots. Böle förstad) ja Böölen tila (ruots. Böle hemman). Nimi Pasilan esikaupunki virallistettiin vuonna 1927, mutta Bölen tilan suomenkielisenä nimenä oli Böölen tila.[8]

Böle tuli Pasilan rautatieaseman ruotsinkieliseksi nimeksi 27. toukokuuta 1990.[9] Vanha nimi Fredriksberg on enää käytössä vain Länsi-Pasilassa sijaitsevan lyhyen Fredriksberginkadun nimessä.

Väestö ja työssäkäynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2025 Pasilan peruspiirissä asui 17 182 henkilöä, joista alle 16-vuotiaita oli 13,2 %, 16-64 vuotiaita 74,1 % ja yli 64-vuotiaita 12,7 %.[10]

Pasilan asukkaista puhui vuonna 2025 äidinkielenään suomea tai saamea 12 460 henkilöä (72,5 %), ruotsia 526 henkilöä (3,1 %) ja muita kieliä 4 196 henkilöä (24,4 %).[10] Itä- ja Keski Pasilan postinumeroalueella 00520 ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli 23,3 % väestöstä. Länsi Pasilan alueella 00240 18,8 % väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia. [11]

Pasilan alueen väkiluku lisääntyy nopeasti sen uudisrakentamisen ansiosta. Vuosien 2024 ja 2025 välillä Pasilan väestö nousi 10,9 % yhdessä vuodessa. Keski-Pasila kattaa suurimman osan Pasilan väestön noususta, sillä alue rakennetaan täysin tyhjästä tiheään asutuksi kerrostaloalueeksi. Vuonna 2020 Keski-Pasilassa asui 649 henkilöä. Viisi vuotta myöhemmin vuonna 2025 alueen väkiluku oli jo noussut 2 681 henkilöön, tarkoittaen 313% väestön lisäystä viiden vuoden aikana. [10]

Pasilan väestönkehitys 2000–2025
Vuosi Asukkaita
2000
  
 8,435
2005
  
 8,338
2010
  
 8,601
2015
  
 9,219
2020
  
 10,298
2025
  
 17,182
Lähde: https://stat.hel.fi/pxweb/fi/Aluesarjat/Aluesarjat__vrm__vaerak/alu_vaerak_004p.px/

Työssäkäynti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2023 Pasilan peruspiirissä sijaitsi 35 987 työpaikkaa ja se on merkittävä työssäkäyntialue Helsingissä. Työpaikkojen määrä on arvioitu nousevan vuoteen 2040 mennessä noin 50 000:een.[3][12]

Pasilassa sijaitsevista työpaikoista 8 515 (23,7 %) on informaation ja viestinnän toimialoilla. Seuraavaksi suurimmat toimialat olivat vuonna 2023 julkinen hallinto 6 241, kuljetus ja varastointi 4 036, ammatillinen, tieteellinen ja teknillinen toiminta 3 512, tukku- ja vähittäiskauppa 2 012, rahoitus- ja vakuutustoiminta 1 949 sekä terveys- ja sosiaalipalvelut 1 785. Näiden lisäksi Pasilassa oli myös 7 937 muun toimialan työpaikkaa. [12]

Osa-alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Pasila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Keski-Pasila
Ratapihakortteleiden 2020-luvulla valmistuneita asuinrakennuksia.

Keski-Pasilan kautta kulkee Suomen päärata, ja siellä sijaitsee Pasilan rautatieasema, matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin heti Helsingin päärautatieaseman jälkeen. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät nykyisin Pasilassa. Tällä on hajautettu päärautatieaseman ruuhkia. Rantarata Turun suuntaan erkanee pääradasta Pasilassa.

Keski-Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Töölönjärvi.[13] Vuonna 1862 valmistui Pasilan kautta kulkeva päärata, ja siitä lähtien Keski-Pasilan alue oli aina vuoteen 2008 saakka lähes kokonaisuudessaan VR:n käytössä. Suurin osa siitä oli tavaraliikenteen järjestelyratapihana, joka palveli etupäässä satamien liikennettä.[14] Vuonna 1899 rakennettu tiilikasarmi Toralinna ja sitä ympäröivät kaksi saman ikäluokan puutaloa ovat yhä pystyssä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi.

Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 tavaraliikenne siirtyi pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautui muuhun käyttöön.[15][16]

Välittömästi aseman länsipuolella ja siihen kiinteästi liittyvänä sijaitsee vuonna 2019 valmistunut kauppakeskus Tripla. Liiketilojen määrällä mitattuna se on Pohjoismaiden suurin kauppakeskus. Aseman ja Triplan eteläpuolella on Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistävä Pasilansilta. Pohjois-eteläsuuntainen liikenneväylä, Veturitie, kulkee rautatien vieressä, osittain tunneloituna kauppakeskuksen alitse. Kauppakeskuksen pohjoispuolella on rakenteilla asuntopainotteinen Ratapihakorttelien alue, ja Pasilansillan eteläpuolelle on rakenteilla yhdeksän tornitalon ryhmä.[17]

Alueen pohjoisosassa sijaitsevat Suomen suurin monitoimihalli Helsinki-halli (ent. Hartwall Arena) sekä Ilmalan rautatieasema. Eteläosassa sijaitsee Pasilan veturitallit.

Itä-Pasila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Itä-Pasila
Sisäpiha Virastokeskuksen kupeessa. Taustalla Rauhanasema.

Itä-Pasilan asuntorakentaminen tapahtui vuosina 1974–1978, jolloin alueella aikaisemmin olleet puiset varastorakennukset purettiin. Alue on tiiviisti rakennettu, ja rakennuskannassa on myös tornitaloja. Itä-Pasilaa ei kuitenkaan voi tiiviydeltään verrata kantakaupungin umpikortteleihin. Itäpuolella aluetta sivuaa vilkasliikenteinen Mäkelänkatu.

Alueen vanhoista rakennuksista jäi jäljelle vain vanha asemarakennus, joka siirrettiin lähelle toiseen paikkaan Rauhanasemaksi, sekä yksi VR:n henkilökunnan asuintalo, joka säilyi alueella vielä useita vuosia myöhemmin. Tilalle rakennettiin erikorkuisia betonielementtitaloja.

Itä-Pasilassa sijaitsee useita tärkeitä virastoja ja laitoksia, kuten Helsingin Messukeskus, Helsingin pääkirjasto, Väylävirasto, Maanmittauslaitos, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Eläketurvakeskus ja HSL. Alueella on usean järjestön, kuten Akavan, Tekniikan akateemisten ja Insinööriliiton, toimistot. Kouluja alueella ovat Business College Helsinki ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Itä-Pasilan näkyvin maamerkki on Elisan linkkitorni.

Länsi-Pasila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Länsi-Pasila
Leankadun ja Raakelinkadun taloja Puu-Pasilassa vuonna 1912.

Länsi-Pasilan keskiosassa sijaitsi alun perin puutalokaupunginosa, jota kutsuttiin Puu-Pasilaksi. Alueella asui pääasiassa työläisiä. 1970-luvulla puutalot olivat päässeet huonoon kuntoon, ja alue päätettiin purkaa uusien kerrostalojen tieltä. Puu-Pasilan purkaminen aloitettiin vuonna 1977, ja suurin osa sen taloista oli purettu 1980-luvun puoliväliin mennessä.

Länsi-Pasilassa on useita punatiilisiä ja siten tyyliteltyjä rakennuksia.

Länsi-Pasilan nykyinen asemakaava hyväksyttiin vuonna 1979. Reijo Jallinoja johti projekti­päällikkönä myös Länsi-Pasilan kaavoitusta, mutta koska Itä-Pasila oli alusta lähtien saanut osakseen runsaasti arvostelua, alue suunniteltiin perinteisempään tyyliin.[18] Niinpä Itä-Pasilan betonin ja geometrisen mittakaavan vastapainoksi Länsi-Pasilassa painotettiin pehmeämpää punaista tiiltä rakennusmateriaalina, kaarevia katuja, puistoja ja vihreyttä.

Länsi-Pasilassa sijaitsevat muun muassa Pasilan poliisitalo ja Otavamedian toimitalo. Länsi-Pasilaan kuuluvat myös Auroran sairaalan ja Yleisradion laajat tonttimaat alueen etelä- ja pohjoispäässä. Länsipuolellaan alue rajoittuu Helsingin keskuspuistoon.

Pohjois-Pasila

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Pohjois-Pasila

Pohjois-Pasila sijaitsee Hakamäentien pohjoispuolella, pääradan ja Keskuspuiston välissä. Alueella sijaitsee Posti Groupin pääkonttori, postin lajittelukeskus sekä Pohjolan Liikenteen varikko. Pohjois-Pasilaan rakennetaan 2020-luvulla kaksi uutta asuntoaluetta, 26 hehtaarin kokoinen Postipuisto ja 17 hehtaarin kokoinen Eteläinen Postipuisto. Joukkoliikennettä varten on suunniteltu raitiotien jatkamista Ilmalasta.[19]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helsingin karttapalvelu (Aineistot → Aluejaot) Helsingin kaupunki. Viitattu 26.5.2026.
  2. ↑ Helsinki alueittain 2014 (Pasilan peruspiiri PDF:n sivuilla 90-93, p-ala sivulla 92) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
  3. 1 2 3 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 13.8.2025.
  4. 1 2 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 10.6.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 13.8.2025.
  5. ↑ Pasila – Uutta Helsinkiä uuttahelsinkia.fi. Helsingin kaupunginkanslia. Viitattu 8.7.2019.
  6. ↑ Aatsalo, Johanna: Keski-Pasilan tornialueen rakentaminen etenee – nyt vuorossa suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 10.6.2021. Helsingin Sanomat. Viitattu 3.11.2022.
  7. ↑ Schulman, Harry & Sundman, Mikael: Pasila: Helsingin uusi keskus, s. 8, 13–14, 21, 31, 38. Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998. ISBN 951-718-091-8
  8. ↑ Viikon nimi - Pasila. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. 15.08.2008. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 9.5.2022.
  9. ↑ Alameri, Mikko; Katajisto, Juhani & Keränen, Tapio: Rautateiden Pasila, s. 4. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2017. ISBN 978-952-5805-84-0
  10. 1 2 3 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- PxWeb. Viitattu 8.9.2026.
  11. ↑ Suomen maahanmuutossa on tapahtunut käänne – tutki oman alueesi tilannetta Yle Uutiset. 13.3.2026. Viitattu 8.9.2026.
  12. 1 2 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- PxWeb. Viitattu 8.9.2026.
  13. ↑ Ritva Liisa Pitkänen, Janne Saarikivi ja Sami Suviranta: Helsingin Töölön kylän nimi Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Elokuu 2003. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.4.2013.[vanhentunut linkki]
  14. ↑ Keski-Pasilan ratapiha-alueen muutostöiden ratasuunnitelma (pdf) (s. 6) 16.4.2010. Liikennevirasto. Viitattu 24.8.2021.
  15. ↑ Kuokkanen, Katja: Helsinki kaivoi vanhan suunnitelman pöytälaatikosta – Havainnekuvat Pasilasta esittelevät 168-metrisen tornitalon sisarineen 31.1.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2022.
  16. ↑ Oksanen, Kimmo: Vuosaaren sataman rakentaminen käynnisti ketjureaktion, joka on mullistanut koko Helsingin Helsingin Sanomat. 18.12.2020. Viitattu 10.5.2022.
  17. ↑ Aalto, Maija: Pasilan tornitalot toteutuvat sittenkin Helsingin Sanomat. 12.4.2023. Viitattu 12.4.2023.
  18. ↑ Rakennustaiteen valtionpalkinto arkkitehti Reijo Jallinojalle. 23.9.2005. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 18.1.2013.
  19. ↑ Pohjois-Pasila Uutta Helsinkiä. 12.9.2017. Viitattu 9.10.2019.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pasila&oldid=24271843”