Suomen Yhdyspankki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen Yhdyspankin logo

Suomen Yhdyspankki Oy eli SYP (ruots. Föreningsbanken i Finland) oli vuosina 1862–1995 toiminut suomalainen liikepankki. Vuosina 1919–1975 se toimi nimellä Pohjoismaiden Yhdyspankki (ruots. Nordiska Föreningsbanken). Se oli Suomen ensimmäinen liikepankki ja koko toimintansa ajan yksi suurimmista. Suomen Yhdyspankki päätyi 1990-luvulla toteutettujen fuusioiden seurauksena osaksi nykyistä Nordea-konsernia.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Yhdyspankki perustettiin vuonna 1862. Se oli Suomen ensimmäinen liikepankki. Tarkoitus oli perustaa suurpankki palvelemaan kaupan ja teollisuuden tarpeita. Pankin nimeksi suunniteltiin ensin Suomen Maanviljelyspankkia ja toimialaksi maatalouden luototusta. Suunnitelmat muuttuivat, kun Suomen Hypoteekkiyhdistys oli hahmottunut maatalousluototuksen ratkaisumuodoksi.[1]

Henrik Borgström nuoremmalla oli keskeinen rooli Yhdyspankin perustamisessa ja toiminnan käynnistämisessä. Neuvonantajana ja taustavaikuttajana toimi hänen isänsä Henrik Borgström vanhempi.[2]

Pankin pääkonttoriksi valmistui 1898 Aleksanterinkatu 36B:n Gustaf Nyströmin suunnittelema graniittitalo. Toiminta oli aloitettu Ritarihuoneella ja ennen oman liiketalon valmistumista oli toimittu myös Unioninkadun varrelta vuokratussa huoneistossa.

Suomen Yhdyspankki julkaisi Suomessa omia seteleitä vuosina 1866–1918. Se on Vaasan Osakepankin kanssa ainoa omia seteleitään julkaissut yksityispankki Suomessa.[3]

Pankki toimi nimellä Pohjoismaiden Yhdyspankki (PYP) vuosina 1919−1975. Pohjoismaiden Yhdyspankki syntyi kun 1862 perustettu Suomen Yhdys-Pankki ja 1873 perustettu Pohjoismaiden Osakepankki sulautuivat yhteen vuonna 1920.

Pohjoismaiden Yhdyspankki teki aikanaan lajissaan suurimman lahjoituksen, kun se 100-vuotispäivänään 21. toukokuuta 1962 lahjoitti Oulun yliopiston ylioppilaskunnalle Oulun Myllytullissa sijaitsevan kulttuurihistoriallisesti merkittävän entisen porvariskoti Rauhalan. Lahjoitushetkellä lahjoituksen arvo oli 30 miljoonaa markkaa.

SYP osti ja fuusioi itseensä Helsingin Osakepankin vuonna 1986.

1990-luvun alun pankkikriisin jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdyspankin vuonna 1957 julkaisema kuvakertomus tavallisimpien pankkiasioitten suorittamisesta.

Suomen Yhdyspankin hallintoneuvosto toteutti 1990 organisaatiouudistuksen, jonka vuoksi otettiin uudelleen käyttöön Pohjoismaisen Yhdyspankin nimi ja keskitettiin tälle uudelle yritykselle pankin liiketoiminta. Suomen Yhdyspankki Oy nimettiin Liikepankki Unitas Oy:ksi.[4]

Liikepankki Unitas Oy:stä tehtiin konsernikeskushallinnon ja omistuksen hoitaja. Tämän jälkeen Pohjoismainen Yhdyspankki, josta oli tullut Liikepankki Unitaksen tytäryhtiö, nimettiin Suomen Yhdyspankiksi. Uudistuksen jälkeen alettiin pörssissä käydä kauppaa Liikepankki Unitaksen osakkeilla, entisten Suomen Yhdyspankin osakkeiden sijaan.[4]

Luottolainsäädännön vuonna 1992 tapahtuneen uudistumisen johdosta, muutettiin 1. syyskuuta 1992 Liikepankki Unitas Oy, Unitas Oy:ksi, jolloin emoyhtiö luopui liikepankkioikeuksistaan, muuttuen holding-yhtiöksi.[4]

Suomen Yhdyspankki Oy:n emoyhtiö Unitas Oy fuusioitui vuonna 1995 Kansallis-Osake-Pankin (KOP) kanssa, jolloin syntyi Merita-pankki.[5] Fuusiossa Kansallis-Osake-Pankin osakkaat saivat yhden Meritan osakkeen kolmea KOP:n osaketta vastaan. KOP:n osakkaat saivat 41,7 % Meritan osakkeista.[6][7][8]

Seuraava fuusio tapahtui vuonna 1997, jolloin Merita-pankki yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa, Merita-pankki sai uuden yhtiön osakkeista 40 % ja Nordenbanken 60 %, äänivalta jaettiin puoliksi kummallekin pankille. Uuden pankkikonsernin nimeksi tuli Merita-Nordbanken.[9]

Merita-Nordbankeniin yhdistettiin myöhemmin vuonna 2000 tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania Bank og Kreditkasse.[10] Yhdistymisten seurauksena pankkikonserni Merita-Nordbanken nimettiin Nordeaksi vuonna 2001.[11]

Pääjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pipping, Hugo E.: Sata vuotta pankkitoimintaa, Frenckellin Kirjapaino Osakeyhtiö, Helsinki, 1962.
  • Vihola, Teppo: Rahan ohjaaja. Yhdyspankki ja Merita 1950–2000, Jyväskylä, 2000, ISBN 951-889-103-6
  • Kuisma, Markku: Kahlittu raha, kansallinen kapitalismi. Kansallis-Osake-Pankki 1940–1995, SKS, Hämeenlinna, 2004, ISBN 951-746-592-0

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Blomstedt, Yrjö: Kyläkassasta osuuspankkiin. Osuuspankkihistoriaa 75 vuoden ajalta 1902–1977, s. 23. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978.
  2. Pipping, Hugo E.: Sata vuotta pankkitoimintaa, s. 38-43. Frenckellin Kirjapaino Osakeyhtiö, 1962.
  3. Yksityispankkien setelit 1866–1918 Setelit.com.
  4. a b c Rahan ohjaaja, s. 277
  5. Rahan ohjaaja, s. 334
  6. Kulha, Keijo K.: Kuilun partaalla – Suomen pankkikriisi 1991–1995, s. 239
  7. Rahan ohjaaja, s. 334
  8. Kahlittu raha, s. 597
  9. Rahan ohjaaja, s. 346–349
  10. Rahan ohjaaja, s. 349-350
  11. Kahlittu raha, s. 606