Helsingin Osakepankki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Helsingin osakepankki (myös Helsinginpankki, lyhenne HOP) oli vuonna 1913 perustettu liikepankki, jonka pääkonttori oli Helsingissä. Vuonna 1984 pankilla oli 113 sivukonttoria ja sen taseen loppusumma oli yli 9,3 miljardia markkaa. Yhdyspankki osti Helsingin osakepankin vuonna 1985 ja sulautti sen itseensä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Osakepankki perustettiin vuonna 1913, kun pankkiiriliike E. Winckelmann & Co muutettiin varoineen ja velkoineen liikepankiksi.[1]

HOP laajeni myöhemmin valtakunnalliseksi liikepankiksi. Se toimi kuitenkin selvästi suppeammalla alueella kuin sitä isommat liikepankit Kansallispankki ja Yhdyspankki. Suomenkieliselle maaseudulle HOP ei lähtenyt.[1]

Kattavan konttoriverkoston rakentaminen oli pankille iso haaste. Se joutui kannattavuusongelmiin 1970-luvun puolivälissä. Pankin kasvattaminen valtakunnalliseksi aiheutti suuria kustannuksia. Pankki myös sai kannattavuudeltaan huonoja asiakkaita, koska se joutui asiakashankinnassaan kilpailemaan tarjoamalla lainoja muita alemmalla korolla. 1980-luvulla HOP tuotti käytännössä pysyvästi operatiivista tappiota.[1]

Pankin toimintaa yritettiin vuonna 1984 organisoida uudelleen. Perustettiin myös uusia osakkuus- ja konsortioyhtiöitä sekä tytärpankki Bahamalle. Talousvaikeudet eivät kuitenkaan siitä hellittäneet. Pankille tuli iso 40 miljoonan markan valuuttatappio. Ilman sitäkin tulos oli epätyydyttävä. Huono tulos jatkui vuonna 1985; tappiota tuli varsinkin kansainvälisestä liiketoiminnasta. Tulosta parannellakseen pankki joutui tekemään järjestelyjä kuten myymään kiinteistöjään ja pörssiosakkeita.[1]

HOP:n valtaus 1985[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HOP:n vuonna 1985 tapahtunut valtaus oli Suomen ensimmäinen aito yrityskaappaus.[2]

HOP:n omistuspohja rakoili. Ruotsinkieliset omistajat olivat tyytymättömiä, sillä pankin pääjohtajaksi oli valittu suomenkielisten ehdokas Olli Ikkala.[2]

Suomen Yhdyspankki (SYP) oli kärkkynyt HOP:n liittämistä itseensä aina 1940-luvulta alkaen siinä onnistumatta.[2] 1980-luvulla Yhdyspankki yritti neuvotella HOP:n ja SYP:n ristiinomistuksesta tarkoituksenaan tukea HOP:n itsenäisyyttä suomalaisena liikepankkina. Hankkeesta ei tullut mitään. Muukin yhteistoiminta oli mahdotonta. Yhtenä syynä lienee ollut pelko Yhdyspankin noususta hallitsevaan asemaan HOP:ssa.[1]

Syksyllä 1985 Yhdyspankki päätti hankkia salaa HOP:n osakkeita. Yhdyspankissa tunnettiin HOP:n tilanne hyvin, ja pankki halusi osallistua HOP:n omistuspohjan uudelleen muokkaukseen.[1]

HOP:n edellinen pääjohtaja Filip Petterson tarjosi SKOP:lle 7 % osake-erää HOP:stä. Hän perusteli kauppaa puolustusoperaatioksi, jossa haluttiin säilyttää HOP:n itsenäisyys. Sen vuoksi ostajiksi eivät kelvanneet SYP eikä KOP. SKOP haali osakkeita markkinoilta lisää. Lopulta se ilmoitti 24.10.1985 ostaneensa HOP:n osakkeista yli 11 %. Se oli hankkinut kerralla erän, joka edusti 5 % HOP:n osakekannasta. Lisäksi SKOP ilmoitti ostavansa HOP:n osakkeita yleisöltä viikon ajan samaan korkeaan hintaan.[2]

Yhdyspankin johtaja Mika Tiivola raivostui kuultuaan SKOP:n kaupoista. Yhdyspankki alkoi hankkia HOP:n osakkeita entistä korkeampaan hintaan. Yhdyspankki sai itselleen mm. kilpailevan KOP:n omistamat osakkeet. Värikkäiden vaiheiden jälkeen SKOP myi ratkaisevan erän, 22 %, SYP:lle Mika Tiivolan syntymäpäivänä 31.10.1985.[2] Tuolloin Yhdyspankin omistusosuus ylitti 50 %. Lopuista osakkeista se teki lunastustarjouksen.[1]

HOP:n osakekurssi oli kesällä 1985 vaihdellut 41 markasta 44 markkaan. Syksyllä hinta kohosi 55 markkaan omistustaistelun käynnistyttyä. Lopulta Yhdyspankki maksoi SKOP:lta hankkimistaan osakkeista 112 markkaa kappaleelta.[1] SKOP kääri kaupoista yli 60 miljoonan markan voiton. Tapahtuma aloitti Suomessa verenhimoisen pankkikilpailun.[2]

Valtaus eteni niin nopeasti, etteivät HOP:n pääomistajat tai johto pystyneet sitä estämään. HOP:n hallintoneuvostossa arvosteltiin jyrkästi johtoa ja entisiä pääomistajia siitä, etteivät nämä ajoissa puolustaneet HOP:n itsenäisyyttä. Omistajarakenne selittää valtauksen helppouden. Perinteiset omistajat olivat alkaneet irrottautua yhtiöstä jo vuoden 1985 alussa, kun tiedot pankin talousvaikeuksista tulivat julki.[1]

Fuusio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdyspankin alkuperäinen tarkoitus oli ollut puolustaa HOP:n itsenäisyyttä ja estää sitä ajautumasta SKOP:n haltuun ja osaksi säästöpankkiryhmää. Yhdyspankki sulautti kuitenkin pian HOP:n itseensä vuonna 1986. Fuusiosopimus hyväksyttiin maaliskuussa ja merkittiin kaupparekisterin lokakuussa 1986.[1]

Fuusiossa HOP:n 117 konttoria muutettiin Yhdyspankin konttoreiksi. Konttorien lakkauttamisesti pidättäydyttiin mahdollisimman pitkään, jotta ei olisi menetetty asiakkaita kilpailijoille. Fuusion myötä Yhdyspankista tuli selvästi sen pahinta kilpailijaa Kansallispankkia suurempi.[1]

Yhdyspankille kauppa oli loistava sijoitus. SYP maksoi osakkeista noin 600 miljoonaa markkaa. Summalla SYP sai pankin, jonka omaisuus arvioitiin 1,5–2 miljardin markan arvoiseksi. Markkinaosuutta Yhdyspankki sai 3 % lisää. Myöhemmin 1990-luvun lamassa syntyneet tappiotkin huomioon ottaen fuusio oli Yhdyspankille hyvin edullinen.[1]

Helsingin Osakepankkiin yhdistettyjä pankkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osakkeenomistajat 1985[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1985 alussa HOP:llä oli noin 38 000 osakkeenomistajaa. Suurimpia omistajia olivat säätiöt ja vakuutusyhtiöt:[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m Vihola, Teppo: Rahan ohjaaja. Yhdyspankki ja Merita 1950–2000, s. 266–273. Merita Pankki Oyj, 2000. ISBN 951-889-103-6.
  2. a b c d e f Hiilamo, Heikki: SKOP. Lyhyt historia, s. 87–91. Porvoo-Helsinki-Juva: Herner Söderström Osakeyhtiö, 1995. ISBN 951-0-20726-8.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • E. Ginström: Helsingin Osakepankki puolen vuosisadan taipaleella. Helsinki 1962. 246 s.
  • E. Tudeer: Helsingin Osakepankki 1913–1986. Espoo 1986. 69 s.