Hufvudstadsbladet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hufvudstadsbladet
HBL wordmark.svg
Hufvudstadsbladet 10. tammikuuta 1865.
Hufvudstadsbladet 10. tammikuuta 1865.
Lehtityyppi sanomalehti
Kustantaja KSF Media
Julkaisija Hufvudstadsbladet Ab
ISSN ISSN 0356-0724
Levikki Laskua 25 399 (LT 2017)[1]
Kokonaislevikki Laskua 31 007 (LT 2017)[1]
Perustettu 1864
Päätoimittaja Tommy Westerlund
Kotipaikkakunta Helsinki
Kotimaa Suomi
Sivukoko tabloidi
Ilmestymistiheys ma–su
Kieli ruotsi
hbl.fi

Hufvudstadsbladet, lyh. HBL,[2] on Suomen laajalevikkisin ruotsinkielinen sanomalehti.[3] Helsingissä julkaistavassa lehdessä käsitellään koko maan asioita.[3] Lehden päätoimittajana oli elokuuhun 2011 saakka Hannu Olkinuora.[4] Häntä seurasi tehtävässä Ylestä siirtynyt Jens Berg, joka aloitti lokakuussa 2011.[5] Lehti ilmestyy päivittäin, ja sen painettu levikki on noin 27 000. Vuodesta 2004 lähtien lehti on ollut tabloid-kokoinen.[3] Lehden nimessä oleva sana hufvud kirjoitetaan yhä aiemman ruotsin oikeinkirjoitussäännöstön mukaan; nykyruotsin mukainen muoto olisi huvud.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hufvudstadsbladetin talo Mannerheimintiellä.

Hufvudstadsbladetin perusti August Schauman vuonna 1864, ja lehden ensimmäinen numero ilmestyi 5. joulukuuta samana vuonna. Aluksi lehti ilmestyi vain kuudesti viikossa, eikä sitä myyty irtonumerona. Hufvudstadsbladetista tuli jo 1800-luvun lopussa Suomen suurin päivälehti. Vuonna 1885 Hufvudstadsbladet myytiin Arthur R. Frenckellille, joka 1888 perusti oman kirjapainon. Vuonna 1896 se taas hankki haltuunsa Suomen ensimmäisen rotaatiopainon. Oma kirjapainoyhtiö Hufvudstadsbladets Förlags- och Tryckeri Ab perustettiin 1920.

Vuonna 1921 lehden osti Amos Anderson. Hän toimi lehden päätoimittajana vuosina 1922–45 ja hallituksen puheenjohtaja aina kuolemaansa asti vuoteen 1961. Amos Anderson määräsi omaisuutensa testamentissaan Konstsamfundet-säätiölle, joka on Andersonin poismenon jälkeen ollut Hufvudstadsbladetin pääomistaja.

Päätoimittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

August Schauman 1864–1885
Arthur R. Frenckell 1885–1928
Amos Anderson 1928–1936
Egidius Ginström 1936–1959
Torsten Steinby 1960–1974
Jan-Magnus Jansson 1974–1987
Håkan Hellberg 1987–1992
Bo Stenström 1992–1995
Rafael Paro 1995–1997
Erik Wahlström 1997–2002
Barbro Teir ja Max Arhippainen 2002–2008
Hannu Olkinuora 2008–2011
Jens Berg 2011–2015
Tommy Westerlund 2015–2016
Susanna Ilmoni 2016–

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reuters ruta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hufvudstadsbladet julkaisee myös kuuluisaa palstaa Reuters ruta, jossa sen Kielitoimiston ruotsinkielisellä osastolla työskennellyt kirjoittaja Mikael Reuter kertoo ajankohtaisista suomenruotsin kielenhuoltoa koskevista asioista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Levikkitilasto 2017 Media Audit Finland. Viitattu 4.10.2018.
  2. Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 23.2.2013.
  3. a b c Hufvudstadsbladet lyhyesti Hbl.fi. Viitattu 28.5.2012.
  4. Hannu Olkinuora jättää Hufvudstadsbladetin, viitattu 25.5.2011
  5. Jens Berg blir ny chefredaktör på Hbl i höst 29.6.2011. Hbl. Viitattu 29.6.2011. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]