Merita Pankki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Merita Pankki Oyj
Merita Pankki.svg
Yritysmuoto liikepankki
Osake MTAAV, MTABV
Perustettu 1995
Avainhenkilöt Vesa Vainio, Pertti Voutilainen[1]
Kotipaikka Helsinki
Toiminta-alue Suomi
Toimiala pankki
Tuotteet pankkipalvelut
Nettotulos 59 milj. mk (1995, koko konserni)[1]
Henkilökuntaa 15 488 (1995, koko konserni)[1]
Emoyhtiö Merita Oy
Kotisivu www.merita.fi 1996
Huomioitavaa Vuodesta 2001 lähtien Nordea

Merita Pankki oli vuosina 1995–2001 toiminut suomalainen pankki. Pankin emoyhtiö Merita Oy oli listattu Helsingin pörssiin.

Meritan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merita-konserni syntyi vuonna 1995, kun Kansallis-Osake-Pankki (KOP) ja Suomen Yhdyspankki Oy:n (SYP) emoyhtiö Unitas Oy yhdistyivät. Konsernin emoyhtiö oli pörssilistattu Merita Oy. Merita-konsernin ytimen muodosti pankkitoimintaa harjoittanut tytäryhtiö Merita Pankki Oy. Konsernilla oli yli 15 000 hengen henkilöstö.[1]

Kansallispankin ja Unitaksen fuusioon johti Kansallispankin huono kunto. KOP oli kärsinyt 1990-luvun pankkikriisissä. KOP:n asema oli vuoden 1995 alussa vaikea. Se oli ollut tappiokierteessä ja sen riskinkantokyky oli heikko. Vaikka pankki oli yrittänyt ratkaista ongelmiaan mm. osakeannilla (ns. Kansallisanti), tilanne ei näyttänyt juuri paranevan. Jotain ratkaisevaa täytyi tehdä. Fuusio nähtiin Kansallispankissa ainoaksi todelliseksi ratkaisuksi.[2]

Unitaksen tilanne oli erilainen. Sen tase oli Kansallispankin tasetta terveempi ja pankin omistajat olivat pankin takana. Yhdyspankissa voitiin olla varmoja, että se selviäisi pankkikriisistä.[2]

Sulautumissopimus allekirjoitettiin 14.2.1995. Viralliset fuusioneuvottelut olivat kestäneet kolme viikkoa. Fuusioon päädyttiin, vaikka Unitaksen ja Kansallispankin leirit olivat olleet toistensa pahimpia kilpailijoita. Fuusio oli tärkeä tekijä suomalaisen pankkijärjestelmän tervehdyttämisessä. Pankkien lukumäärän tuli vähentyä, jotta säännöstelyn aikakaudella syntyneen ylikapasiteetin purkaminen tuli mahdolliseksi. Fuusiosta arvioitiin saatavan huomattavat 1,5 miljardin markan kustannushyödyt erityisesti henkilöstökulujen leikkaamisen kautta.[2]

Fuusio toteutettiin kolmessa vaiheessa. Kansallispankista tuli 1.4.1995 Unitaksen tytäryhtiö ja Yhdyspankista puolestaan Kansallispankin tytäryhtiö. Unitas omisti Kansallispankista 51 %. Kesäkuun alussa Kansallispankin pankkitoiminta siirtyi apporttina Yhdyspankille, ja Yhdyspankin nimi muuttui 2.6.1995 Merita Pankki Oy:ksi. Kansallispankin pankkitoimilupa päättyi 5.6. ja sen nimi muuttui Kansallis-Yhtymä Oy:ksi. Kansallis-Yhtymän osake noteerattiin Helsingin pörssissä 28.12.1995 asti. Lopulta Kansallis-Yhtymä Oy sulautui Unitakseen 29.12.1995 ja Unitas Oy:n nimi muuttui Merita Oy:ksi. Kolmella Kansallis-Yhtymän osakkella sai yhden Unitaksen A-osakkeen. Kun Meritan Oy pörssinoteeraus alkoi 2.1.1996, fuusiojärjestely oli ohi.[2]

Meritan toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merita Pankki oli markkinajohtaja Suomen peruspankkitoiminnassa. Sen markkinaosuus markkaluotoista oli 44 % vuonna 1996. Ulkomaantoiminnoissa sillä oli miltei määräävä markkina-asema.[2]

Fuusion jälkeen alkoi saneeraus. Ennen fuusiota Kansallispankilla oli ollut 415 konttoria ja Yhdyspankilla 360 konttoria. Konttoriverkostoa saneerattiin niin, että lähes 300 konttoria suljettiin seuraavien kahden vuoden aikana. Karsintaa tapahtui eniten suurimmissa kaupungeissa, joissa konttoreita oli ollut eniten.[3]

Pankkien tietojärjestelmät yhdistettiin helmikuussa 1996. Henkilöstöä, jota oli yhteensä 18 600, ryhdyttiin myös vähentämään. Henkilöstön määrä väheni neljän vuoden aikana lähes 4 900 hengellä. Suurin osa vähennyksistä tehtiin tukipakettien turvin, jossa pankista lähtevälle maksettiin merkittävä eroraha.[3]

Konttoriverkoston ja henkilöstön saneeraus oli välttämätöntä, mutta ne tapahtuivat asiakaspalvelun kustannuksella. Asiakastyytyväisyys heikkeni. Asiakkaiden käyttäytyminen myös muuttui niin, että he alkoivat käyttää pankin ja itsensä kannalta edullisempia asiointikeinoja. Palvelussa lähennyttiin kustannusvastaavuutta, jossa asiakkaat maksoivat palvelusta lähes oikean hinnan, ja asiakasryhmien välinen subventointi toisten kustannuksella väheni.[3]

Muutokset johtivat siihen, että Merita menetti asiakkaita. Sen markkinaosuus talletuksista aleni 44 prosentista 42 prosenttiin vuosina 1995–1997. Luotoissa aleneminen oli talletuksia nopeampaa, 47 prosentista 43 prosentiin. Osa asiakkaista kieltäytyi hyväksymästä fuusiota ja vaihtoi pankkia. Meritan tase pieneni aluksi. Konsernin tulos oli kuitenkin voitollinen jo fuusiovuonna 1995. Seuraavina vuosina se parani. Osinkoa pystyttiin maksamaan ensi kertaa vuonna 1996. Tuloksen paranemiseen vaikutti saneerauksen lisäksi luottotappioiden ja järjestämättömien luottojen jyrkkä väheneminen.[3]

Solo-palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merita Pankin elektronisten pankkipalveluiden tuotenimi oli Solo. Solo-nimi oli peräisin SYP:stä, joka oli ottanut nimen käyttöön vuonna 1991.[4]

Meritan Solo-merkin alla toimivat vuonna 1995 Solo-maksuautomaatit, Solo-puhelinpankki ja Solo-mikropalvelu. Elektronisessa Solo-pankissa asiakas sai tilitiedot, voi hoitaa maksut ja käydä arvopaperikauppaa. Palveluun sai yhteyden myös Internetin kautta. Vuonna 1996, jo ennen varsinaisen verkkopankin lanseerausta, Merita Pankki toi markkinoille Solo-maksun, jonka avulla asiakas saattoi maksaa ostoksensa Internetissä.[1][4][5]

Internetissä toimivan Solo-verkkopankin Merita lanseerasi vuonna 1997. Asiakkaat saattoivat nyt hoitaa pankkiasiansa verkossa ja tehdä myös aikatalletuksia, ostaa rahasto-osuuksia ja obligaatioita. Solo-palveluiden käyttämiseen tarvittavia sopimuksia oli vuoden 1997 loppuun mennessä tehty 330 000.[6][4]

Vuonna 2000 Solo-palvelut lanseerattiin Ruotsiin Nordbankenin, myöhemmin myös Tanskaan Unidanmarkin asiakkaiden käyttöön.[2]

MeritaNordbanken ja Nordea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1997 Merita yhdistyi ruotsalaisen Nordbankenin kanssa, jolloin muodostui MeritaNordbanken. MeritaNordbanken aloitti toimintansa vuoden 1998 alusta. Konsernin emoyhtiöksi tuli suomalainen MeritaNordbanken Oyj.[7] Emoyhtiön omistajat olivat pörssinoteeratut holdingyhtiöt Merita Oyj ja Nordbanken Holding AB (publ) omistusosuuksin 40 % ja 60 %.[8] Äänivalta jaettiin 50–50 %. Pankin Suomen toiminnot jäivät konsernin tytäryhtiöön Merita Pankki Oyj.

Omistusyhtiöt Merita Oyj ja Nordbanken Holding AB (publ) yhdistettiin Nordic Baltic Holdingiksi (NBH) alkuvuodesta 2000.[9] Konserniin yhdistettiin jo samana vuonna tanskalainen Unibank ja norjalainen Christiania Bank og Kreditkasse. Vuoden 2000 marraskuussa konserni otti käyttöön nimen Nordea.[9] Uuden nimen käyttöönotto eteni siten, että Nordea-nimi korvasi paikalliset brändit Merita, Nordbanken, Unibank ja K-Bank joulukuussa 2001.[10]

Suomen Merita Pankin liiketoiminta siirtyi monimutkaisessa yhtiöjärjestelyssä vuoden 2002 alusta yhtiölle, jonka nimeksi tuli Nordea Pankki Suomi Oyj.[11]

Merita-konsernin rakenne 1996[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meritan konsernirakenne vuoden 1996 alussa oli seuraava:[1]

Pörssihistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merita Oy:n (myöh. Merita Oyj) osakkeet olivat listattuna Helsingin Pörssissä 2.1.1996 alkaen.[2] Yhtiöllä oli vuonna 1995 noin 350 000 osakkeenomistajaa.[1]

Meritan A-osake eli kantaosake oli listattu 24.3.2000 asti. Meritan B-osake eli etuosake oli listattu 4.11.1998 asti.[11] A- ja B-osakkeet yhdistettiin 5.11.1998.[12]

Meritan ja Nordbankenin osakkeet yhdistettiin vuoden 2000 alussa. Yhdistäminen toteutettiin operaatiolla, jossa Nordbanken Holdingin nimi muuttui tilapäisesti Nordic Baltic Holdingiksi (NBH). NBH osti kaikki Merita Oyj:n osakkeet yleisöltä. Yhdellä Meritan osakkeella sai 1,02 NBH:n osaketta. Suurin osa Meritan osakkeista vaihdettiin näin. Loput osakkeet lunastettiin 5,77 € euron hintaan.[11] Operaation jälkeen myös Unibank yhdistettiin NBH-yhtiöön maaliskuussa 2000.[9] NBH:n nimeksi vaihdettiin Nordea AB (publ) vuoden 2000 lopussa.[11] Yhdistynyt Nordea, joka kattoi vuoden 2000 lopussa Meritan, Nordbankenin ja Unibankin, oli listattu Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan pörsseissä.[9]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pankin kivestä ja puusta koostuvan, etäisesti reikäleipää muistuttavan logon suunnitteli muotoilustrategisti Raymond Turner. Se herätti aikoinaan runsaasti keskustelua hintansa vuoksi.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Merita-konsernin vuosikertomus 1995 Merita.
  2. a b c d e f g Vihola, Teppo: Rahan ohjaaja. Yhdyspankki ja Merita 1950–2000, s. 201–203, 322–334. Merita Pankki Oyj, 2000. ISBN 951-889-103-6.
  3. a b c d Vihola, Teppo: Rahan ohjaaja. Yhdyspankki ja Merita 1950–2000, s. 336–342. Merita Pankki Oyj, 2000. ISBN 951-889-103-6.
  4. a b c Ahokas, Jussi: Nordean henkilöasiakkaiden verkkopankin kehitys Suomessa vuosina 1982-1997 monitasoisen analyysimallin näkökulmasta
  5. Merita-konsernin vuosikertomus 1996
  6. Merita-konsernin vuosikertomus 1997
  7. Merita-konsernin vuosikertomus 1997
  8. MeritaNordbanken: Vuosikertomus 1998
  9. a b c d Nordea vuosikertomus 2000
  10. Nordea: Annual Report 2001
  11. a b c d Merita Oyj — Osakehistoria www.porssitieto.fi. Viitattu 7.9.2017.
  12. Nordea Bank | Osake | Kauppalehti.fi www.kauppalehti.fi. Viitattu 7.9.2017.
  13. Tekes, Muoto2005: Voiko design pelastaa yrityksesi?[1] [vanhentunut linkki]