Lämpöpumppu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö
Refrigeration PV diagram.svg

Lämpöpumppu on laite, joka kykenee siirtämään lämpöenergiaa kylmemmästä tilasta lämpimämpään. Yleensä lämpöpumpulla tarkoitetaan sisätilojen lämmittämiseen tarkoitettuja laitteita, mutta myös monet jäähdyttävät laitteet, kuten ilmastointilaite, jääkaappi ja pakastin toimivat lämpöpumpun avulla. Raskaassa energia- ja prosessiteollisuudessa on käytetty lämpöpumppuja jo vuosikymmeniä. Suomessa on vähintään 730 000 lämpöpumppua. Valtiovalta tukee rajallisesti lämpöpumppuja, toisin kuin tuulivoimaa.[1] Elinkaaren aikana ilmavesilämpöpumpun kustannukset neliöltä on n. 180 euroa, maalämmön n. 170 euroa ja kaukolämmön 225 euroa.[2]. Poistoilmalämpöpumpulla voidaan säästää rakennuksen energiasta 0-50%.[3]

Tekniikan perusryhmittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääryhminä toteutustekniikan mukaan voidaan erotella seuraavat pumpputyypit:

  • lämpöenergialla toimivat absorptiopumput
  • mekaanisella kompressorin työllä toimivat kaasu- ja nestepumput

Jälkimmäinen ryhmä on kasvattanut merkitystään kodin lämmitysenergian tuotannossa. Pumppuja luokitellaan myös lämpöenergian ottotavan mukaan:[4][5]

Toimintaperiaate[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1. lauhdutin (lämmin puoli)
2. paisuntaventtiili
3. höyrystin (kylmä puoli)
4. kompressori
Höyry-paineistuksen lämpötila-entropia diagrammi

Lämpöpumpun toimintaperiaate on havainnollistettu piirroksessa. Järjestelmä koostuu yksinkertaisimmillaan kahdesta lämmönvaihtimesta (osat 1 ja 3), kaasukompressorista (4) sekä kuristimesta (2). Järjestelmässä kiertää ns. kylmäaine, jonka koostumus vaihtelee laitteiston suunnitellun käyttökohteen mukaan. Kylmäaineen olomuoto järjestelmässä on joko kaasu tai neste. Lämpöpumppu voidaan suunnitella täysin ilman säätyviä komponentteja. Mekaaniset tai elektroniset säätölaitteet kokoonpanossa mahdollistavat energiatehokkuuden tavoittelun.

Kompressori (4) muodostaa imupuolelle (3) riittävän matalapaineen. Kylmäaine höyrystyy kylmäaineen kiehumispisteen alittaessa lämmönvaihtimessa vallitsevan lämpötilan. Matalapainepuolen lämmönvaihdinta kutsutaan höyrystimeksi. Ilmiö on sama kuin veden kiehumispisteen aleneminen vuoristo-olosuhteissa. Mitä matalampi paine, sitä alhaisempi on kiehumispisteen lämpötila. Höyrystyminen sitoo energiaa aiheuttaen jäähtymistä.

Kuristin (2) säätelee höyrystimelle syötettävää nestetytynyttä kylmäainetta sellaiseksi, että kompressorin imuun päätyy täysin höyrystynyttä eli ns. kylläistä kylmäainekaasua.

Kompressorissa matalapaineinen kaasu puristetaan korkeapainepuolelle (1). Kylmäaine palautuu nesteeksi korkeapaineessa kylmäaineen kiehumispisteen ylittäessä lämmönvaihtimessa vallitsevan lämpötilan. Tätä korkeapainepuolen lämmönvaihdinta kutsutaan lauhduttimeksi. Ilmiö on sama, kuin painekeittimessä veden kiehumispiste on esimerkiksi 120C. Mitä korkeampi paine, sitä korkeampi lämpötila tarvitaan höyrystymispisteen saavuttamiseksi. Aineen olomuoto on neste, jos lämpötila ei ole riittävä höyrystymiseen.

Nesteytyminen vapauttaa höyrystymisessä sitoutuneen energiasisällön, aiheuttaen lauhduttimen kuumenemisen. Kaasun mekaanisessa puristustyössä syntyy lämpöenergiaa. Lauhduttimelle päätyvä kaasu sisältää tulistuneen energiasisällön. Nesteytyminen ei ala välittömästi lauhduttimella, vaan tulistuksen osuus poistuu kaasusta ensin.

Jos lämmönsiirto ei jostain syystä ole mahdollista, johtaa se paineen nousemiseen ja siten lauhtumislämpötilan kasvuun eli kuumenemiseen edelleen. Järjestelmässä ei ole varsinaisesti lauhtumispainetta säätävää komponenttia, kuten höyrystimellä on kuristin. Lauhtumispainetta säädellään ulkoisin menetelmin tehostamalla lauhduttimen lämmönsiirtoa vaikkapa puhaltimen nopeutta kasvattamalla. Kompressorin nopeutta säätämällä voidaan vaikuttaa kaasun tilavuusvirtaan, joka muuttaa lauhtumis- ja höyrystymistehoa yhtäaikaisesti.

Kylmäpiirissä on negatiivinen takaisinkytkentä kohoavan pumppauspaineen ja lauhtumistehon välillä, johtuen kompressorin häviöiden lisääntymisestä. Paineen kohotessa pumpatun kaasun tilavuusvirta vähenee eli teho pienenee. Samanaikaisesti tulistuksen suhteellinen osuus lisääntyy. Kompressori voi vaurioitua hyvin nopeasti mikäli lauhduttimen lämmönsiirto estetään kokonaan, pääasiassa tulistuslämpötilan vaikutuksesta, mutta myös kohonneen paineen vuoksi. Tätä tilannetta varten kompressorissa on suojamekanismi, joka katkaisee virransyötön ja lämpöpumppu pysähtyy joko tietyssä paineessa tai lämpötilassa.

Lämpökerroin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lämmityskäytössä laitteiston tärkein vaatimus on, että prosessi tuottaa enemmän lämpöä kilowatteina kuin mitä kompressori kuluttaa sähköä kilowatteina. Tällöin puhutaan lämpökertoimesta (engl. COP=coefficient of performance). Esimerkiksi kun kompressori käyttää 2 kWh sähköä ja lämpöpumppu tuottaa 4 kWh lämpöä, saadaan lämpökertoimeksi 2. Tällöin 2 kWh lämpöä on onnistuttu siirtämään sisätiloihin ulkoilmasta ja toiset 2 kWh lämpöä on tullut siirtotyöhön käytetystä sähköstä.

Lämpökerroin kertoo suoraan, kuinka moninkertaisesti lämpöä laite tuottaa verrattuna suoraan sähkölämmitykseen. Sekä energiatehokkuus että lämmitysteho ovat ilmalämpöpumpun tärkeimpiä ominaisuuksia. Vaatimuksena on hyvä suoritus kummassakin samanaikaisesti. Ilmalämpöpumppu ei täytä tehtäväänsä, jos sen lämmitysteho riittää mutta COP jää pieneksi.

Lämpökertoimen suuruus riippuu voimakkaasti lämpöpumpputyypistä. Maalämpöpumpuille on ominaista lämpökertoimen pysyminen korkeana ja vakiona kovilla pakkasilla. Ilma-ilma- ja ilma-vesilämpöpumpuilla lämpökerroin selvästi pienenee kovilla pakkasilla. Ennen järjestelmän hankintaa kuluttajan kannattaa selvittää lämpöpumpun lämpökertoimet oman paikkakuntansa talven keskilämpötiloissa [6].

Valmistajien keskuudessa vallitsevan kansainvälisen standardin mukaan lämpökerroin (COP) yleensä mitataan ja ilmoitetaan mainoskuvastoissa lämpötilassa +7 °C. Tämä on Suomen lämmitystarpeen pohjalta harhaanjohtava mittaustapa erityisesti ilmalämpöpumpuille, koska suurin lämmöntarve on talvella. Kuluttajien auttamiseksi Ruotsissa tätä ongelmaa ratkotaan siten, että markkinoista riippumattomat tahot (mm. Råd & Rön ja energiavirasto) testaavat ja mittaavat laitteiden lämpökertoimia myös talvella. Viime vuosina myös Suomessa on VTT testannut joitakin maahantuojien laitteita.

Lämpöpumppujen COP on paras silloin kun ulko- ja sisälämpötilat ovat samat, mutta silloin jäähdytyksen ja lämmityksen tarve on alhaisimmillaan.

Lämpöpumput ja ilmastopäästöjen vähentäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli lämpöpumpulla korvataan lämmitysöljyn polttoa, vähenevät hiilidioksidin ja muiden haitallisten kaasujen päästötlähde?. Esimerkiksi Japani on julkistanut laajan investointiohjelman lämpöpumpputekniikkaan päästäkseen Kioton ilmastosopimuksen päästörajoihin.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [1] Ekopumppuihin Suomessa taas 350 miljoonaa euroa
  2. [2] VTT:n ja Aalto-yliopiston elinkaari vertailu yllätti: Kaukolämpö ei pärjää lämpöpumpuille
  3. [3] Viime vuonna Suomessa asennettiin 60 000 lämpöpumppua – Lisäsivät uusiutuvan energian käyttöä lähes 1 TWh:lla
  4. Lämpöpumppujen myynti uuteen ennätykseen SULPU ry
  5. EHPA Heat Pump Statistics 2005 - EvaluationEuropean Heat Pump Association (EHPA)
  6. Ilmastotilastot kertovat Ilmatieteen laitos

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lämpöpumppu.