Keskustelu:Lämpöpumppu

COP

Suomessa talvella ilmankosteus on pieni jolloin talteenotettavaa energiaa on kotioloissa vähän, kertoimet vaikuttavat siksi aika suurilta.--Opa 27. toukokuuta 2011 kello 16.33 (EEST)

Ne artikkelissa mainitut kertoimet (15-33) eivät pelkästään vaikuta aika suurilta, ne ovat täyttä potaskaa. Teoreettinen maksimi Carnotin kierrossa 10°C ulkolämpötilassa on luokkaa 5-12 riippuen halutusta lämpimän pään lämpötilasta (ilman tai veden lämmitys). Käytännössä lämpöpumppujen COP on jotain välillä 1-4. Kts. englanninkielinen artikkeli. --PauliKL (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 12.06 (EET)

Mitä tulee kosteuden hyödyntämiseen, niin tosiaankin, silloin, kun lämmitystä tarvitaan, on ilman kosteus käytännössä aina liian alhainen, joten kosteutta ei ole vara muuttaa lämmöksi. Päin vaston, yleensä tarvittaisiin mieluummin ilman kostuttamista. On yksi käyttötarkoitus, joissa tiivistyvästä kosteudesta vapautuva lämpö on hyödyllistä, nimittäin pyykin kuivaus. Korkeampi lämpötila nimittäin nopeuttaa veden haihtumista pyykistä. Lämpö on myös tarpeen siksi, että veden haihtuminen jäähdyttää pyykkiä. --PauliKL (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 13.13 (EET)

Mainitsin tuon kosteuden siksi, että talteenotettava lämpöenergiaa on enemmän sellaisessa ilmassa jonka absoluuttinen kosteus on suurempi. Kuivassa, lämpimässä ilmassa talteenotettavaa energiaa ei käsittääkseni kertakaikkiaan ole (kilo kuivaa ilmaa on kuutiometreinä ja lämmönvaihtimen läpimenoaikana paljon enemmän kuin kilo kosteaa ilmaa), kosteuden muuttaminen lämmöksi on sitten vielä kaiketi eri juttu. --Opa (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 13.49 (EET)

Kun puhut lämmön talteenotosta, tarkoittanet ilmanvaihdossa olevaa lämmönvaihdinta? Mutta sillähän ei sinäänsä ole mitään tekemistä lämpöpumpun kanssa. Muuten, kyllähän kuivassa ilmassa on talteenotetaavaa lämpöä aivan yhtä paljon kuin tarvitaan saman kuivan ilmamäärän lämmittämiseen. --PauliKL (keskustelu) 5. marraskuuta 2012 kello 17.25 (EET)

Juu, jutuissani sekoittuu myös tuo lämmönvaihdin :) Parempi olisi varmaan kirjoittaa lähteiden mukaan eikä näin mutuna. Ajatukseni pätee joka tapauksssa lämmönvaihtimeenkin, pakkasilmassa vähän watteja/m2.--Opa (keskustelu) 6. marraskuuta 2012 kello 09.03 (EET)

Lämpöpumput ja ilmastopäästöjen vähentäminen

Artikkelissa on väite "Mikäli lämpöpumpulla korvataan lämmitysöljyn polttoa, vähenevät hiilidioksidin ja muiden haitallisten kaasujen päästöt". Tuollaisia väitteitä kyllä usein esiintyy lämpöpumppujen markkinoinnissa, mutta todellisuuden kanssa väitteellä on hyvin vähän tekemistä.

Maalämpöpumppu saattaa kyllä hyvissä olosuhteissa tuottaa 1 kWh:lla sähköä 3 kWh lämpöä. Mutta on muistettava, että sähkön tuotanto tapahtuu 30-40% hyötysuhteella ja lisäksi huomattava osa sähköstä katoaa siirtohäviöihin, joten sen 1 kWh tuottamiseksi on voimalassa tuotettava pyöreästi 3 kWh lämpöä. Jos se sähkö tuotetaan esim. öljyllä, kuluu öljyä suunnilleen saman verran kuin öljylämmityksessä. Tällöin myös CO₂-päästöt ovat samat. Varsinaisten haitallisten aineiden päästöt toki voivat olla hieman pienemmät, koska voimalassa polttoprosessit ovat paremmin hallinnassa. --PauliKL (keskustelu) 10. marraskuuta 2012 kello 12.25 (EET)

Lämpöpumppu vs. Lämpövoimakone

Lämpöpumppu ei ole sama kuin lämpövoimakone. Aiempi pumppaa lämpöä paikasta toiseen, jälkimmäinen muuttaa lämpöenergiaa mekaaniseksi energiaksi, esim. höyryturbiini muuttaa lämmön pyörimisvoimaksi. En tiedä miten tämän parhaiten korjata. Joko alun ”eli lämpövoimakone” voisi muuttaa muotoon ”(vrt. lämpövoimakone)”, tai se tulisi poistaa kokonaan tuosta paikasta, ja lisätä loppuun ”Katso myös” viitteisiin.

Finnari (keskustelu) 3. tammikuuta 2019 kello 17.49 (EET)

Tein jälkimmäisen. Finnari (keskustelu) 12. tammikuuta 2019 kello 17.13 (EET)

Kompressorin suojaus

Artikkelista poistettiin suojatoiminto "Kylmäpiirissä on negatiivinen takaisinkytkentä kohoavan pumppauspaineen ja lauhtumistehon välillä, johtuen kompressorin häviöiden lisääntymisestä. Paineen kohotessa pumpatun kaasun tilavuusvirta vähenee eli teho pienenee. Samanaikaisesti tulistuksen suhteellinen osuus lisääntyy. Kompressori voi vaurioitua hyvin nopeasti mikäli lauhduttimen lämmönsiirto estetään kokonaan, pääasiassa tulistuslämpötilan vaikutuksesta, mutta myös kohonneen paineen vuoksi. Tätä tilannetta varten kompressorissa on suojamekanismi, joka katkaisee virransyötön ja lämpöpumppu pysähtyy joko tietyssä paineessa tai lämpötilassa."

Mitä tässä oli vialla? Kyllä tuollainen suoja tapaa olla.--Aulis Eskola (keskustelu) 7. huhtikuuta 2023 kello 21.40 (EEST)