Energiansäästölamppu

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Spiraalimainen energiansäästölamppu.

Energiansäästölampulla tarkoitetaan loisteputken toimintaperiaatteella toimivaa kierrekannallista lamppua, ns. pienloistelamppua[1][2][3][4]. Lamppu koostuu ohuesta ja pitkästä loisteputkesta joka on taivutettu tiiviiseen muotoon, sekä koteloidusta ohjauselektroniikasta. Toisinaan energiansäästölampulla tarkoitetaan kaikkia sellaisia lamppuja, jotka tavanomaiseen hehkulamppuun verrattuna säästävät sähköä.

Energiansäästölampulla on hehkulamppua parempi hyötysuhde ja se pystyy tuottamaan saman määrän valoa noin viidesosalla vastaavan hehkulampun energiankulutuksesta,[5] joka näkyy pienempänä hukkalämmöntuottona sekä hehkulamppua vastaavan valaistustehon tuottamisena pienemmällä energiankulutuksella. Energiansäästölamppujen polttoaika on tyypillisesti noin 10 000 h eli noin 10 kertaa hehkulamppua pidempi[6].

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että koko maailman siirtyminen energiansäästölamppuihin vähentäisi CO2-päästöjä 470 milj. tonnia 2010 – yli puolet Kioton sopimuksen vähennyksistä.[7]

Toisaalta toisin kuin hehkulamput, energiansäästölamput sisältävät ympäristölle vaarallista elohopeaa.

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elektroninen liitäntälaite ja siihen kytketty loisteputki

Ensimmäiset energiansäästölamput tulivat markkinoille vuonna 1980 (ensimmäisenä Philipsin Philips SL-malli[8]), josta lähtien niiden suosio on huomattavasti kasvanut. Merkittävin muutos kehityksessä on ollut magneettisten kuristimien vaihtuminen elektronisiin (ensimmäisenä Osramin EL vuonna 1985[9]). Tämän ansiosta lampun kokoa ja painoa on saatu pienennettyä sekä hyötysuhdetta ja kestoikää parannettua. Elektroninen kuristin nostaa sähkön taajuuden kymmeniin kilohertseihin, minkä ansiosta valo on välkkymätöntä ja miellyttävää. Korkeasta taajuudesta johtuen kuristin saattaa aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä ympäristöönsä.[10] [11]

Energiansäästölampun kestoikä voi mallista riippuen olla viisin- tai jopa kaksikymmenkertainen verrattuna tavalliseen hehkulamppuun. Sytytykset kuluttavat energiansäästölampun katodeita, joten turhaa lampun päälle- ja poiskytkemistä tulisi välttää. Pitkäikäisimmissä lampuissa on yleensä katodien esihehkutuspiiri, jolloin lampun syttyminen kestää vajaasta puolesta sekunnista kahteen sekuntiin. Näin lamppu kestää huomattavasti enemmän sytytyksiä, mutta haittana on pieni viive syttymisessä. Syttymisen jälkeen lampun kirkastuminen täyteen kirkkauteen kestää puolesta minuutista useisiin minuutteihin.[12] Hyvin kylmässä lamppu syttyy himmeämpänä ja täyden valotehon saavuttaminen kestää pidempään.

Euroopan komissio on antanut asetuksessaan laatuvaatimukset energiansäästölampuille. Ne koskevat lampun elinikää, valotehokkuutta, valovirran alenemaa, sytytyskestävyyttä, ennenaikaista vikaantumista, syttymisnopeutta, kirkastumisnopeutta, värintoistoindeksiä, UV-säteilyä ja tehokerrointa. Vaatimukset astuivat voimaan 1.9.2009 ja tiukemmat vaatimukset 1.9.2013. Asetuksessa on myös vaatimukset pakkausmerkinnöille.[13]

Valontuotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavallisen pienloistelampun valontuotto on 50–70 luumenia watille (lm/W) ja tavallisen hehkulampun 10–17 lm/W. Teoreettisen 100% hyötysuhteella toimivan lampun valontuotto olisi 680 lm/W. Pienloistelamppujen hyötysuhde on luokkaa 7–10% ja hehkulamppujen 1,5–2,5%.[14]

Valon laatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosan Suomen markkinoilla olevien energiansäästölamppujen värilämpötila on 2700 K, joka on suunniteltu vastaamaan hehkulamppujen "lämmintä", kellertävää värisävyä. Kuitenkin myös esimerkiksi 4000 K:n (neutraali valkoinen) ja 6500 K:n (viileä valkoinen) lamppuja on saatavana. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että hämärään tunnelmavalaistukseen tulisi valita matalan värilämpötilan lamppuja, kun taas kirkkaaseen yleisvalaistukseen valkeampaa valoa.

Valon laatuun vaikuttaa myös lampun värintoistokyky. Energiansäästölampussa se on usein jonkin verran hehkulamppua huonompi, CRI-asteikolla hieman yli 80. Useimmat lampuista tuottavat valon kolmen tai neljän eri loisteaineen sekoituksella. Harvinaisemmissa täyden spektrin päivänvalolampuissa määrä voi olla kuusikin, jonka avulla värintoistosta saadaan vielä parempi, yleensä yli 90. Tavoiteltaessa täydellistä värintoistoa joudutaan kuitenkin valovirrasta tinkimään jonkin verran. Mikään loistelamppu ei tuota kaikista syvimpiä punaisen ja keltaisen värin aaltopituuksia yhtä hyvin kuin hehkulamppu.

Perinteisten loisteputkien tapaan lampun yleissävy voidaan ilmoittaa kolminumeroisella luvulla, kuten 827. Esimerkissä värintoistoindeksi on 8x ja värilämpötila 27xx K.

Kustannukset ja ympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sauvamainen energiansäästölamppu; yksi yleisimmistä malleista
Kaaviokuva tyypillisestä pienloistelampusta jossa on sisäänrakennettu sytytin ja ulkoinen kuristin.

Energiansäästölamppu on yleensä hankintahinnaltaan kalliimpi kuin hehkulamppu. Suhteutettuna kestoikään energiansäästölampun hinta on kuitenkin hyvin samansuuruinen kuin hehkulampun.[15] Elinkaarensa aikana energiansäästölamppu kuluttaa vain noin viidesosan vastaavan hehkulampun kuluttamasta energiasta.[16] Lämpiminä aikoina säästetään myös tilojen ilmastoinnissa, kun hehkulamppujen tuottamaa hukkalämpöä ei tarvitse siirtää pois rakennuksesta.[17] IEAn mukaan energiansäästölamput ovat myös ilmastonmuutoksen ehkäisyssä avainasemassa maailmanlaajuisesti ajatellen.

Energiankulutusvertailuissa on Suomessa otettava huomioon se, että lämmityskauden aikana osa hehkulamppujen hukkalämmöstä tulee hyötykäyttöön rakennuksen lämmityksessä. Motivan arvion mukaan vuositasolla 70 % sähkölaitteiden, kuten lamppujen hukkalämmöstä tulee hyödyksi lämmityksessä.[15] Energiansäästölamppu säästää rahaa ja energiaa myös suoralla sähkölämmityksellä, mutta muilla lämmitysmuodoilla, kuten kauko- tai maalämmöllä säästö on suurempi.[15]

Energiansäästölampun valmistaminen kuluttaa energiaa lamppua kohti viisinkertaisesti hehkulamppuun verrattuna, mutta suhteutettuna kestoikään sähköenergiaa kuluu paljon vähemmän.[16] Samalla tulee huomioida että yhden energiansäästölampun elinaikana kuluisi useita hehkulamppuja. Toisaalta kun hehkulamppu on kulutettu loppuun, jää jätteeksi enimmäkseen vain metallia ja lasia, kun taas energiansäästölamppu jättää jälkeensä lasia, metallia, muovisen kotelon ja elektroniikan komponentteja. Näin ollen energiansäästölamppu on hankalampi kierrättää.

Sisältämänsä pienen elohopeamäärän takia energiansäästölamppuja ei saa laittaa sekajätteeseen, vaan ne on toimitettava vaarallisen jätteen eli ongelmajätteiden keräyspisteisiin tai sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopisteisiin. Myös monet energiansäästölamppuja myyvät liikkeet ottavat käytettyjä energiansäästölamppuja vaihdossa vastaan[18]. Energiansäästölamput sisältävät noin 3 mg elohopeaa lamppua kohti.[19]

Energiansäästölampuille on Suomessa noin 360 vastaanottopisteen verkosto, joista huolehtivat Flip ry ja Elker Oy.[20] Jälkikäsittelyssä elohopea erotellaan ja puhdas lasi saatetaan uusiokäyttöön. Arvion mukaan kuitenkin vain alle puolet käytetyistä elohopealampuista toimitetaan oikealla tavalla jatkokäsittelyyn[21]. Vuonna 2012 voimaan tuleva jätelaki velvoittaa energiansäästölamppuja myyvät kaupat ottamaan vastaan käytetyt lamput. Varsinainen vastaanottovelvollisuus tulee voimaan toukokuussa 2013.[22]

Energiansäästölampun integroidusta rakenteesta johtuen se joudutaan yleensä heittämään pois, vaikka jompikumpi loisteputkesta tai elektroniikasta vielä toimisi. Tässä mielessä se tuottaa tavallista loisteputkivalaisinta enemmän ympäristökuormaa.

Korvaaminen LED-lampuilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmissa käyttökohteissa perinteisen energiansäästölampun eli pienloistelampun tilalla voidaan käyttää myös LED-tekniikalla toimivaa lamppua. LED syttyy lähes välittömästi täyteen valotehoon ja myös kestää pienloistelamppua paremmin käyttöä kohteissa, joissa lamppua sytytetään ja sammutetaan usein. Yleisvalaistukseen sopivien LED-lamppujen saatavuus kaupoista on parantunut ja hinta laskenut kilpailukykyiseksi pienloistelamppujen kanssa, ja myös energiatehokkuudessa ja värintoistossa LED-lamput ovat kilpailukykyisiä loistelamppujen kanssa. LED-lamput ovat jonkin verran loistelamppuja ympäristöystävällisempiä, koska ne eivät sisällä elohopeaa [23]. Valontuotto valkoista valoa tuottavissa LED-lampuissa on luokkaa 50–100 lm/W. [24]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hehkulampun muotoinen energiansäästölamppu ja hehkulamppu.

Lisääntyneen tarjonnan ansiosta energiansäästölamppuja on saatavilla kaikenkokoisia ja -muotoisia, jopa akkukäyttöön. Valikoima sisältää myös tavallisen hehkulampun kokoisia energiansäästölamppuja, joilla voidaan korvata hehkulamput ahtaissakin paikoissa. Joihinkin malleihin on lisätty pyöreä hehkulamppua muistuttava kupu. Loisteputken muotoilu myös vaihtelee.

Tavallisia energiansäästölamppuja ei voi himmentää normaalilla himmentimellä. Himmenninkäyttöön pitää olla siihen tarkoitukseen suunniteltu energiansäästölamppu.

Energiansäästölampun otollisimpia käyttökohteita:

  • Valaisimet, jotka ovat pitkän aikaa päällä (yleisvalaistus, aulat, lukulamput yms.; käytössä kesäaikoinakin)
  • Paikat, joissa ei saa syntyä suurta lämpöä
  • Sijainnit, joissa lampun vaihto on vaikeaa ja tarvitaan pitkäikäisiä lamppuja
  • Kosteuseristetyt ulkovalaisimet

Käyttökohteita, joihin energiansäästölamppuja ei suositella:

  • Yli 50 °C:n käyttölämpötilat (kuten sauna tai uuni) Saunassa voi sen sijaan käyttää halogeenilamppua
  • Erittäin kylmät, alle -30 °C:n käyttölämpötilat
  • Liiketunnistinkäyttö pakkasessa

Lampunvalmistajat ovat kehittäneet ulkokäyttöön jopa 30 °C:n pakkasessa toimivia energiansäästölamppuja.[25]

Rikkoontunut energiansäästölamppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elohopeahöyry on terveydelle haitallista hengitettynä. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto neuvoo tyhjentämään huoneen, jossa energiansäästölamppu on rikkoutunut. Huone neuvotaan tyhjentämään siten, ettei kukaan kulje alueella, jolla lamppu on mennyt rikki. Seuraavaksi neuvotaan avaamaan ikkuna ja tuulettamaan huonetta vähintään 5-10 minuutin ajan. Ilmanvaihtolaitteet on sammutettava. Nämä ovat kuitenkin vain varotoimenpiteitä ja virasto muistuttaa, ettei energiansäästölampussa ole kuin sadasosa elohopealämpömittarin sisältämästä elohopeasta.[26]

Uudenaikaiset energiansäästölamput sisältävät kuitenkin elohopeaa amalgaamin muodossa, jolloin elohopea ei höyrysty huoneenlämmössä, eikä lamppu rikkoutuessaan vaadi erityisiä toimenpiteitä.[27]

Hehkulamppujen kielto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Hehkulamppujen kielto

Useissa maissa on päätetty nopeuttaa siirtymistä energiansäästölamppuihin kieltämällä hehkulamput. Esimerkiksi Irlannissa hehkulamppujen myynti loppui vuoden 2009 alusta. Vaihdon on määrä vähentää hiilidioksidipäästöjä 700 000 tonnilla ja säästää 185 miljoonaa euroa kotitalouksien sähkölaskussa joka vuosi.[28]

EU-direktiivi poistaa perinteiset hehkulamput kaupoista EU:n alueella vaiheittain vuodesta 2009 alkaen.

Hehkulamput kieltävä laki on säädetty myös Australiassa[29], Britanniassa (2011), Kaliforniassa (2012) ja Ontariossa Kanadassa[30] (2012).

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Halogeeni, energiansäästö vai LED - lampunvalintakone vinkkaa sen oikean, Kiinteistöposti
  2. Energiansäästölamppu toimii yleisvalaistuksessa, Yhteishyvä 26.10.2010
  3. Voiko saunaan laittaa energiansäästölampun?, Aamulehti 3.6.2012
  4. Kodin lamppuopas, Helsingin Energia
  5. Välimäki, Pauli: Eko-ostajan opas Kuluttajavirasto. Viitattu 28.9.2009.
  6. Valonlähteiden vertailua, STEK
  7. Climate change and the cryosphere Our Planet magazine, UNEP 5/2007
  8. Raymond Kane, Heinz Sell Revolution in lamps: a chronicle of 50 years of progress (2nd ed.), The Fairmont Press, Inc. 2001 ISBN 0881733784 s. 189-190.
  9. Raymond Kane, Heinz Sell Revolution in lamps: a chronicle of 50 years of progress (2nd ed.), The Fairmont Press, Inc. 2001 ISBN 0881733784 s. 189-190.
  10. Tv-kuvan uusi uhka: Energiansäästölamput Uusi Suomi. Viitattu 7.10.2009.
  11. Energiansäästölamput uhkaavat sähkölaskua Savon Sanomat. Viitattu 9.9.2010.
  12. GE Lighting Frequently Asked Questions - Compact Fluorescent (CFL): 4. Can I use a CFL in applications where I will be turning the lights on/off frequently? Viitattu 9.3.2009.
  13. EU:n virallinen lehti (KOMISSION ASETUS (EY) N:o 244/2009) Euroopan yhteisöjen komissio. Viitattu 29.5.2009.
  14. The Nature of Light Community College of Rhode Island.
  15. a b c Energiansäästölamppu 24. heinäkuuta 2009. Motiva. Viitattu 25.11.2009.
  16. a b Maailma hehkulamppujen jälkeen (Kuluuko energiansäästölampun valmistukseen enemmän energiaa kuin hehkulampun?) Suomen sähkötukkuliikkeiden liitto. Viitattu 27.1.2009.
  17. Dave Donovan: How to Stay Cool With Less Air Conditioning eHow.com. Viitattu 24.11.2009. (englanniksi)
  18. Sippola, Anna-Riitta: Energiansäästölamppujen kierrätys on kirjavaa. Helsingin Sanomat 12.9.2011, s. A 9.
  19. Lampputieto. UKK. [1]
  20. Elektroniikkaromun käsittely 2007. Elker Oy. Viitattu 29. lokakuuta 2007.
  21. Sippola, Anna-Riitta: Energiansäästölamppujen kierrätys on kirjavaa. Helsingin Sanomat 12.9.2011, s. A 9.
  22. Energiansäästölampuista eroon pääseminen vaatii salapoliisityötä 25.8.2011. Yleisradio. Viitattu 12.9.2011.
  23. Motiva Oy: Lampputieto, LED-lamput Motiva Oy. Viitattu 17.11.2013.
  24. Innolux Oy: Valo ja valonlähteet Innolux Oy. Viitattu 17.11.2013.
  25. Lehdistötiedote: Megaman-energiansäästölamput, tuoteuutuudet osastolla 6k29 (PDF) 3. lokakuuta 2007. Oy Airam Electric Ab. Viitattu 23.11.2008.
  26. http://www.epa.gov/cfl/cflcleanup.html
  27. http://www.megaman.cc/eup-clean-up-procedures
  28. Ireland goes green with light bulb rules and car tax Reuters 6.12.2007
  29. http://www.environment.gov.au/settlements/energyefficiency/lighting.html
  30. http://www.treehugger.com/files/2007/04/ontario_governm.php