Tuulivoima

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuulivoimaloita Tanskassa.
Tuulipuisto Belgian Estinnesissä.
Estinnesin tuulipuisto

Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi, yleensä tuuliturbiinien pyörivien lapojen välityksellä. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, joka on peräisin Auringon säteilystä.[1]

Maailmanlaajuisesti tuulivoiman kapasiteetti oli vuoden 2014 lopussa 369,6 GW. Vuonna 2014 tuotantokapasiteettia lisättiin 51,5 GW.[2]

Global Wind Energy Council (GWEC) ennusti (vuonna 2006) maailman tuulienergiakapasiteetiksi 280–391 GW vuonna 2015 ja 1 129–2 106 GW vuonna 2030.[3] Kansainvälinen energiajärjestö (IEA) on ennustanut asennetun tuulivoiman kasvavan hieman hillitymmin 430–538 GW:iin vuonna 2030. Tuulivoiman käyttöönotto on kuitenkin ollut monissa maissa 2010-luvulla ennusteita nopeampaa, joten jo vuoden 2015 aikana maailmanlaajuisen asennetun tuulivoimalakapasiteetin ennakoidaan ylittävän 400 GW.

Vuoden 2007 lopussa tuulivoimalla tuotettiin vain hieman yli prosentti maailman sähköntuotannosta. Vuoden 2014 lopussa Euroopan yhteisön alueelle asennettujen tuulivoimaloiden arvioitiin voivan tuottaa normaalina tuulivuonna 284 TWh sähköä, joka vastaa noin 10,2% % EU:n sähkönkulutuksesta.[4] Jo paria vuotta arvioitiin, että normaalina tuulivuonna vuoden 2012 lopun tuulivoimalakannalla voitaisiin tuottaa Tanskassa noin 27,1 %, Portugalissa 16,8 %, Espanjassa 16,3 %, Irlannissa 12,7 % ja Saksassa 10,8 % maan vuotuisesta sähköntarpeesta. Virolla vastaava osuus oli noin 6 %, Ruotsilla 5 %, Norjalla ja Suomella 1 %.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tuulivoiman historia

Tuulen hyödyntäminen rattaan pyörittämisessä vaatii huomattavasti monimutkaisempaa tekniikkaa, kuin esimerkiksi vesivoiman hyödyntäminen. Tuulen avulla on purjehdittu vuosituhansien ajan, mutta tuulimyllyjä ei arvelujen mukaan tunnettu antiikin Kreikassa tai roomalaisten tekniikassa. Ensimmäinen tunnettu kirjallinen viittaus tuulimyllyyn on vuodelta 644. [Lindell 1]

Euroopassa tuulimyllyt yleistyivät 1100-luvulta lähtien. Hollantilaiseksi tuulimyllyksi kutsuttu tuulimylly kehitettiin 1500-luvulla. Aiemmissa tuulimyllyissä koko rakennusta käännettiin tuulen suuntaan, mutta uudessa versiossa vain myllyn yläosa seurasi tuulen suuntaan. 1800 -luvulla amerikassa kehitetty Halladay-pyörä oli pienisiipinen tuuliratas, joka toimi tehokkaammin pienillä tuulen nopeuksilla. Kevyessä tuulirattaassa oli myös tuuliviiri, joka ohjasi rattaan aina tuulen suuntaan. [Lindell 2]

Tuulimyllyjä käytettiin viljan jauhatukseen, vedennostoon ja kasteluun ja pienteollisuuden voimanlähteenä ennen höyrykoneen yleistymistä. Ensimmäinen sähköä tuottavan tuulivoimalan rakensi Charles F. Brush Clevelandissa, Ohiossa vuonna 1888. [Lindell 3] Kyseessä oli myös ensimmäinen tuulivoimala, joka sisälsi vaihteiston (suhdeluku 50:1), jonka avulla generaattorin nopeus nostettiin 500 kierrokseen minuutissa. Voimalan teho oli 12 kW ja sähköä varastoitiin akkuihin.[Lindell 4][6]

Vuonna 1891 tanskalainen Poul La Cour aloitti tuulivoiman aerodynamiikan tutkimisen Tanskan valtionrahoituksen turvin. Vuonna 1897 valmistui Askovin voimalaitoksen tuulimylly. Tuulimyllyn energia käytettiin vedyn ja hapen tuottamiseen vedestä. Voimala tuotti parhaimmillaan 1000 litraa vetyä tunnissa. Tuulitunnelikokeiden perusteella la Cour päätyi suurella nopeudella pyörivään malliin, jossa on vähän lapoja. Tämä malli on ollut pohjana myös uusimpien tuulimyllyjen suunnittelussa.[Lindell 5]

Euroopassa tuulivoimaloiden kehittely jatkui toisen maailmansodan jälkeen, kun fossiilisten polttoaineiden hinnat nousivat. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa 25 kW:sten tuulivoimaloiden käyttö oli levinnyt kaikkialle Tanskaan. Tanskassa toimi jo 1960-luvulla 200 kW:n tehoinen tuulivoimala. Suomen ensimmäinen sähköverkkoon kytketty tuulivoimala otettiin käyttöön 1986.[7]

Tuuliturbiini

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuuliturbiini on turbiini, jolla tuulen eli virtaavan ilman liike-energiaa muutetaan turbiinin akselin pyörimisenergiaksi eli mekaaniseksi energiaksi. Akseli pyörittää edelleen sähköä tuottavaa generaattoria. Roottorin pyörimisliike sovitetaan vaihteiston avulla generaattorille sopivaksi. Mikäli energia käytetään suoraan esim. jauhinkivien pyöritykseen käytetään nimitystä tuulimylly. Usein tuuliturbiinista puhuttaessa tarkoitetaan koko tuulivoimalaitosta, johon turbiinin lisäksi kuuluu mm. generaattori, vaihteisto, masto ja perustukset.[8]

Yleisimmän tuuliturbiinimallin rakenne on aksiaalinen eli siinä ilma virtaa akselin suuntaisesti. Myös radiaalisia tuuliturbiineja valmistetaan, mutta ne soveltuvat lähinnä pienille tehoille, korkeintaan noin 25 kW. Kaupallisena esimerkkinä tällaisista erikoisvoimaloista on suomalainen Windside.[9].

Tuulivoimalan koko mitoitetaan alueen tuulisuuden mukaan. Suuri voimala ei tuota sähköä pienellä tuulen nopeuksilla, mutta tuulen nopeuden kaksinkertaistuessa tuulivoimalan sähköntuotto nelinkertaistuu [10]. Pientuulivoimala tuottaa sähköä jo alhaisilla tuulen nopeuksilla ja voimaloiden avulla voidaan täydentää aurinkopaneelien ja dieselgeneraattorin energiantuotantoa.

Tuulivoimateknologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimateknologia on monitieteinen kokonaisuus, jossa keskeisiä osaamisaloja ovat muun muassa sähkömekaaninen energianmuunto, turbiinitekniikka, tuulivoimaloiden konstruktiotekniikka, tuulivoiman integroiminen sähköverkkoihin sekä tuuli- ja ympäristöolosuhteiden tutkimus.

Tuulivoiman käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoiman asennettu kapasiteetti (MW)
[11][12][13][14]
Sija
2012
Maa 2006 2009
[15][16]
2012
(lopussa)
[17][5]
2013
(lopussa)

[18]

2014
(lopussa)
[4]
1 Kiinan lippu Kiina 2 604 25 104 75 564 91 424 114 775 [2]
2 Yhdysvaltain lippu USA[19] 11 603 35 159 60 007 61 091 65 945 [2]
3 Saksan lippu Saksa[20] 20 622 25 777 31 332 33 730 39 165
4 Espanjan lippu Espanja 11 615 19 149 22 796 22 959 22 987
5 Intian lippu Intia 6 270 10 926 18 421 20 150 22 465 [2]
6 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 1 963 4 051 8 445 10 531 12 440
7 Italian lippu Italia 2 123 4 850 8 144 8 551 8 663
8 Ranskan lippu Ranska 1 567 4 492 7 196 8 254 9 285
9 Kanadan lippu Kanada 1 459 3 319 6 200 7 803 9 674 [21]
10 Portugalin lippu Portugali 1 716 3 535 4 525 4 724 4 914
11 Tanskan lippu Tanska 3 140 3 465 4 162 4 772 4 845
12 Ruotsin lippu Ruotsi[22] 572 1 560 3 745 4 470 5 425
13 Japanin lippu Japani 1 394 2 056 2 614 2 661
14 Australian lippu Australia 817 1 712 2 584 3 239 3 806[21]
15 Brasilian lippu Brasilia 237 606 2 508 3 456 5 928 [2]
16 Puolan lippu Puola 153 725 2 497 3 390 3 834
17 Alankomaiden lippu Alankomaat 1 560 2 225 2 391 2 693 2 805
18 Turkin lippu Turkki 51 801 2 312 2 956 3 763
19 Romanian lippu Romania 14 1 905 2 599 2 954
20 Kreikan lippu Kreikka 746 1 087 1 749 1 865 1 980
21 Irlannin lippu Irlanti 745 1 260 1 738 2 037 2 272
22 Itävallan lippu Itävalta 965 995 1 378 1 684 2 095
23 Belgian lippu Belgia 193 563 1 375 1 651 1 959
24 Meksikon lippu Meksiko 88 202 1 370 1 992 2 514 [21]
25 Norjan lippu Norja 314 431 703 768 819
26 Bulgarian lippu Bulgaria 32 177 684 681 691
27 Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti 171 497 623 623
28 Taiwanin lippu Taiwan 188 436 564 614
29 Egyptin lippu Egypti 230 430 550 550
30 Korean tasavallan lippu Etelä-Korea 173 348 483 561
31 Unkarin lippu Unkari 61 201 329 329 329
32 Marokon lippu. Marokko 124 253 291 291 591 [21]
33 Suomen lippu Suomi 86 146 288 448 627
34 Ukrainan lippu Ukraina 86 94 276 371 498
35 Viron lippu Viro 32 142 269 280 303
35+ Tšekin lippu Tšekki 50 192 260 269 282
35+ Chilen lippu Chile 168 (205 / 2011)[23] 335 841 [2]
35+ Liettuan lippu Liettua 55 91 225 279 279
35+ Kroatian lippu Kroatia 28 180 302 347
35+ Argentiinan lippu Argentiina 31 167 218
35+ Kyproksen lippu Kypros 0 147 147 147
35+ Costa Rican lippu Costa Rica 74 123 147 148
35+ Tunisian lippu Tunisia 34 104 104
35+ Hondurasin lippu Honduras - (102 / 2011)[23] 102
35+ Nicaraguan lippu Nicaragua 40 102 146
35+ Iranin lippu Iran 48 9 91 91
35+ Latvian lippu Latvia 28 68 62 62
35+ Pakistanin lippu Pakistan 56 106
35+ Sri Lankan lippu Sri Lanka 63 63
35+ Etiopian lippu Etiopia 52
35+ Uruguayn lippu Uruguay 20 52 59 464 [2]
35+ Sveitsin lippu Sveitsi 18 50 60 60
35+ Luxemburgin lippu Luxemburg 35 45 58 58
35+ Mongolian lippu Mongolia - 50
35+ Dominican lippu Dominican tasavalta - (33 / 2011)[23]
35+ Vietnamin lippu Vietnam - (30 / 2011)[23]
35+ Venezuelan lippu Venezuela 30
35+ Kap Verden lippu Kap Verde 12 24
35+ Venäjän lippu Venäjä 9 15 15 15
35+ Etelä-Afrikan lippu Etelä-Afrikka - 560 [2]
35+ Färsaaret 2[4] 7[4] 18
Koko maailma (MW) 74 223 157 899 282 482 318 137 369 553[21]
(369 614)[2]

Maailmanlaajuisesti tuulivoiman tuotantokapasiteetti on kasvanut huomattavasti vuoden 2004 jälkeen. Vuosina 2005–2009 tuotantokapasiteetti nousi ensin runsas 11 gigawattia vuodessa, sittemmin vuosina 2009–2013 tuotantokapasiteettia on lisätty maailmanlaajuisesti 35–45 GW luokkaa vuosittain. Tuulivoiman maailmanlaajuinen tuotantokapasiteetti oli vuoden 2013 lopussa 318,1 GW.[24] Vuonna 2014 tuotantokapasiteetti kasvoi 51,5 GW.[2]

Tuulivoima Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2013 lopussa 28 EU-maassa oli tuulivoimakapasiteettia yhteensä 117,3 GW, eniten Saksassa (33,7 GW).[18]

Vuonna 2013 EU:ssa asennettiin 11 159 MW tuulivoimaa. Asennuksista enemmistö tehtiin maalle (86 %, 9 592 MW) ja vähemmistö merelle (14 %, 1 567 MW). Tuulivoimapuistojen lisäinvestointien arvoksi arviointiin 8-12 miljardia euroa. Euroopaan vuonna 2013 rakennetusta uudesta tuotantokapasiteetista tuulivoiman osuus oli 32 % (11,2 GW), aurinkovoiman 31 % (11 GW), maakaasuun nojasi 21 % (7,5 GW), kivihiilipohjaista oli 5 % (1,9 GW) ja biomassaa käytti 4 % (1,5 GW). Käytöstä poistettiin eniten vanhoja kaasuvoimaloita (-10 GW), hiilivoimaloita (-7,7 GW) ja polttoöljyvoimaloita (-2,7 GW). [18] Uuden tuulivoiman lisäksi Euroopassa rakennettiin paljon fossiilisia polttoaineista käyttäviä lämpövoimaloita maanosan energiatarpeesiin. Pitkäaikaisen tilaston (vuodet 2000...2012) mukaan hiilenkäyttö ei ole Euroopassa vähentynyt vuoteen 2012 mennessä, joskin joissain maissa - kuten Tanskassa, Belgiassa ja Espanjassa on jo havaittavissa pudotusta hiilen käytössä (lämmön- ja sähköntuotanto ovat osaksi erillisiä tuotantoaloja). [25] Vuonna 2014 tuulivoimalakapasiteettia lisättiin Euroopassa kymmenisen prosenttia (+12,82 GW). Merituulivoiman osuus lisäkapasiteetista oli 1,48 GW.[2]

Vuonna 2013 Euroopan unionin asennetusta energiatuotantokapasiteetista 22 % pohjautui maakaasuun (201,0 GW), 19 % kivihiileen (171,4 GW), 16 % vesivoimaan (117,3 GW), 14 prosenttia ydinvoimaan (122,3 GW), 13 % tuulivoimaan (117,3 GW), 9 % aurinkovoimaan (80,0 GW), 5 % polttoöljyyn (47,5 GW) ja 1 % biomassaan (11,3 GW). [18]

Pelkkä tuotantokapasiteetti ei kerro, kuinka paljon sähköä voimaloilla voidaan tuottaa, sillä esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimalat eivät ympäristöstään riippuvina tuotantotapoina toimi täydellä teholla kuin osan aikaa. EWEA arvioi, että Euroopan yhteisöön 2013 loppuun mennessä asennetuilla tuulivoimaloilla voidaan tuottaa keskimäärin 257 TWh sähköä vuodessa eli noin 7,8 prosenttia EU:n vuotuisesta sähkönkulutuksesta (3 280 TWh).[18]

Tuulivoima Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tuulivoima Suomessa

Tammikuussa 2015 Suomen 260 tuulivoimalan kokonaiskapasiteetti oli 627 MW[26]. Ne tuottavat noin 1,7 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä[27], kun vielä syksyllä 2011 luku oli 0,3 prosenttia.[28] Vuonna 2013 laadistussa Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteena on, että tuulivoimalla tuotetaan yhdeksän terawattituntia vuodessa vuoteen 2025 mennessä, jolloin kapasiteetin pitää olla noin 3 000 MW.[29]

VTT:n vuonna 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoimalla voitaisiin tuottaa vuoteen 2020 mennessä jopa 10 % Suomen sähköntarpeesta.[30]

Tuotanto-olosuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoiman kaupallisessa käytössä paikallisten tuuliolosuhteiden tuntemus on tärkeää. Tuulioloilla tarkoitetaan mm. keskinopeutta, ajallista vaihtelua, tuulennopeuksien esiintymistodennäköisyyttä ja turbulenttisuutta. Tuulivoimatuotantoa rajoittavia tekijöitä ovat esimerkiksi laitteiden huurtuminen ja kylmyys.[31]

Tuulivoimalaitoksen tuotanto riippuu voimakkaasti sijoistuskohteensa tuulioloista, sillä tuulen energia on suoraan verrannollinen ilmavirtauksen nopeuden kolmanteen potenssiin.[32] Näin ollen 7,5 m/s tuuli tuottaa yli kolminkertaisesti energiaa verrattuna 5 m/s virtaukseen.

Tuotanto-olosuhteet Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitostekniikan professori Risto Raikon mukaan tuotanto-olosuhteet Suomessa ovat heikommat kuin Euroopan tuulivyöhykkeellä sijaitsevilla Saksalla, Alankomailla ja Tanskalla, missä tuulten keskinopeudet ovat 7−9 metriä sekunnissa. Suomessa jäädään alle 5 m/s. Siksi tuulivoima ei Raikon mukaan Suomessa pysty kilpailemaan energiamuotona samalla tavalla.[33]

Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan on kuitenkin paljon tuulivoiman tuotantoon sopivia paikkoja. Tuulen keskinopeus on Suomessa merialueilla 8–9 m/s, sisämaan aukeilla alueilla 4,5–5,5 m/s, Lapissa tuntureilla yli 10 m/s.[34]

Rannikolla tuulen nopeus on suurempaa kuin sisämaassa, mutta tämä ero pienenee korkeuden kasvaessa. Voimalan teho on suurempi avomerellä, mutta korkeutta lisäämällä voidaan tehoa saada kasvamaan lähelle avomeren voimalaa. Tuulen teoreettista mallinnusta sähköntuotannossa on vaikeampi mallintaa Suomen saaristoalueella, koska meren ja mantereen vaihtelu monimutkaistaa mallinnusta.[35] Tuulivoimalan suunnittelussa on otettava huomioon lapojen jäätymisen mahdollisuus koko Suomen alueella. Suunnittelussa tulee huomioida myös sijoituspaikkaan liittyvä tuulen turbulenssi. Suurin Suomessa mitattu 10 minuutin keskituulen nopeus on 31 m/s. Suurimmat maksimituulet puhaltavat rannikkoalueilla ja tuntureilla. Tuulivoiman taloudellinen kannattavuuteen liittyy oikean tekniikan ja sijoituspaikan valinta. Esimerkiksi Rautaruukki Oyj on kehittänyt tuulivoiman kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen tähtäävää korkean maston metallitekniikkaa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman uusiutuvan energian investoinneista vuonna 2013 tuulivoiman osuus oli toiseksi suurin eli noin 37 %. Silloin investoitiin tuulivoimaan 80,1 miljardia dollaria[36]

Tuulisähkön hinta on laskenut tekniikan kehittyessä ja tuotantomäärien kasvaessa. Hinta on laskenut 80 % 1980-luvulta.[37] Amerikkalaistutkimuksien (2007) mukaan tuulivoiman investointikustannukset ovat yli kolme ja puoli kertaa kalliimpi verrattuna kaasuvoimalla tuotettua  MW:a kohti.[38] Ainakin toistaiseksi maalle rakentaminen on halvempaa kuin merelle rakentaminen, koska siitä on enemmän kokemusta. Hinnan odotetaan laskevan 25–50 % vuoteen 2020 mennessä, jolloin merituulivoimasta tulisi maatuulivoimaa halvempaa.[39]lähde tarkemmin? Kysynnän raju kasvu ja raudan hinnan nousu voivat nostaa hintaa. Brittiläisten uusiutuvan energian tuottajien etujärjestö British Wind Energy Association BWEA on arvioinut omissa laskelmissaan tuulivoiman samanhintaiseksi kuin hiilivoima ja halvemmaksi kuin ydinvoima. Tämä ennustus on kohdannut paljon kritiikkiälähde?, koska tuulivoima on yksi harvoja energiantuotanto menetelmiä joka tarvitsee kaksinkertaisen tuen veronmaksajiltalähde?, että energiayhtiöt suostuvat sitä rakentamaan. Vuoden 2004 arvion mukaan rannikon voimalalla tuotetun sähkön hinnaksi tulisi noin 3 £/kWh, ulkomerellä 5 £/kWh. Uudella hiilivoimalalla tuotettu energia asettuisi hinnaltaan näiden väliin, kun taas uuden ydinvoimalan tuottaman sähkön hinta olisi 4,5–7 £/kWh.[40]

Tuulivoiman kustannukset ja kustannusrakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoiman kustannukset koostuvat karkeasti investointikustannuksista ja käyttökustannuksista. Käyttökustannukset ovat tuulivoimalalle pienet verrattuna fossiilisiin energiantuotantomuotoihin, sillä polttoainekustannuksia ei ole lainkaan. Tuulivoiman kustannukset ovat merkittävimmät rakennusvaiheessa, eli toisin sanoen tuulivoima on pääomaintensiivistä. Vuotuiset käyttökustannukset ovat tyypillisesti noin 2% investointikustannuksista.[41]

Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoiman hintaa ei voi yksiselitteisesti määritellä, sillä hinta riippuu kunkin hankkeen teknisistä ja taloudellisista reunaehdoista kuten investointien takaisinmaksuaikataulusta.[42] Kustannusrakenteeseen vaikuttavien muuttujien määrä on suuri: esimerkiksi sähköverkkoon liityntä, tiestö, maankäyttö ja perustukset saattavat aiheuttaa hyvin erilaisia kustannuksia. Koska tuulivoimaa usein rakennetaan syrjäisille paikoille verkkokustannukset voivat olla suuret.[43] Tuulivoimapuistoilla on mittakaavaetu investointivaiheessa yksittäisiin turbiineihin nähden. Euroopassa tuulivoimalan käyttöiäksi oletetaan yleensä 20 vuotta suunnitteluvaiheessa.[44] Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että tuulivoimaloiden käyttökustannukset kasvavat laitteiston tullessa 10-12 vuoden ikään.[45]

Tuulivoimalan käyttö- ja ylläpitokulujen arvioidaan tyypillisesti olevan 1,2-1,5  snt/kWh maalla. Keskimäärin tuulivoimalla tuotetun energian kustannukset ovat olleet noin 7  snt/kWh, tuotantokustannukset ovat vaihdelleet vähäntuulisilla alueilla 7-10  snt/kWh.[46] Tuulisähkön hinta riippuu tuuliolosuhteista, toiminta-ajasta ja sähköverkon kustannuksista. Tyypillisesti investointi- ja ylläpitohinta on 3,5–8,5 snt/kWh.lähde?

Kasvanut kysyntä, tuotannon riittämättömyys ja teräksen hinnan nousu ovat nostaneet turbiinien hintaa merkittävästi ja toimitusajat ovat pitkätlähde?.

Brasilialaiset energiayhtiöt ovat aiemmin luvanneet tuulivoimaa maailman halvimmilla hinnoilla, mutta valuutan heikkeneminen vuonna 2011 teki voimaloiden osista suhteellisesti kalliimpia kuin ennen.[47] Tuulivoimatuottaja Vestaksen mukaan tuulivoima on yksi halvimmista tämänhetkisistä uusiutuvista energialähteistä. Hyvällä paikalla tuulivoima voi olla halvempaa kuin hiili- tai maakaasuvoimaloiden tuotantohinta. Vestaksen tutkimuksen mukaan päästömaksut huomioiden maakaasuvoima maksaa 68 USD/MWh ja tuulivoima 64 USD/MWh.[48]

Ulkoiskustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan komission teettämän selvityksen mukaan tuulivoiman ulkoiskustannukset, eli yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheutetut ylimääräiset kustannukset, ovat eri energiamuodoista halvimmat, 0,05–0,25 snt/kWh.[49] [50]

Tuuliturbiinit ja varsinkin laajat tuulipuistot aiheuttavat toimintavaikeuksia tutkajärjestelmille, sotilaalliselle tutkailmavalvonnalle ja säätutkille. Siksi tutkajärjestelmiä on parannettava tuulipuistojen vaikutusalueella, mistä aiheutuu suuria kustannuksia. Aiheuttaja maksaa periaatteen vuoksi, mikä lisää tuulivoiman investointikuluja.[51][52][53] Asiaa helpotetaan tuulipuistojen ja tutka-asemien paremmalla keskinäisellä sijoittelulla, jota voidaan mallintaa tietokoneella.[54]

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimalla yritetään vähentää hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2005 julkaistun saksalaisen tutkimuksen mukaan hiilidioksiditonnin vähentäminen korvaamalla fossiilisia polttoaineita tuulivoimalla maksaa 41–77 euroa.[55] Yksi MWh sähköä hiilellä tuotettuna aiheuttaa noin yhden tonnin hiilidioksidipäästöt.[56] Tuulivoimatuottajan E.onin julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoima voi huonosti korvata perinteistä voimantuotantoa. Vuoden 2004 Saksan tuulivoimakapasiteetilla pystyttiin korvaamaan 8 % kapasiteetistaan. Prosenttiosuus laskee, kun kapasiteetti nousee. Vuoteen 2020 ennustettu 48 GW:n tuulivoimakapasiteetti pystyisi korvaamaan 2 GW hiili- tai ydinvoimaa (4 %).[57] Viime vuosina Euroopassa on todettu tuulivoimaa eniten lisänneiden maiden kasvattaneen myös eniten hiilidioksidipäästöjä. Tämä johtuu voimakkaasta hiilivoimaloiden lisäämisestä tuulivoiman tuotanto-ongelmien rinnalla.[58]

Käyttöikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimalan käyttöiästä on esitetty erilaisia näkemyksiä. Tuulivoimateollisuuden vallitseva yleinen käsitys käyttöiästä on vakiintunut 20-30 vuoteen.[59][45] Kaupallista tuulivoimalainvestointia tehtäessä lähdetään yleensä siitä, että laitoksen tulee pystyä maksamaan investointi takaisin 20 vuodessa.

Tuulivoimalatoiminta on niin uutta, että vasta harvat turbiinit ovat saavuttaneet 20 vuoden iän, ja nekin ovat olleet tyypillisesti pienempiä kuin nykyisin rakennettavat laitteet.[60] Tanskassa yli 15-vuotiaita tuuliturbiineja oli vuonna 2013 1664 kappaletta, joista 131 oli 23-vuotiaita. Tanskassa purettujen tuuliturbiinien keski-ikä on noin 17-vuotta.[61]

Tuulivoiman edistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoiman käyttöönottoa edistetään syöttötariffeilla, sertifikaateilla, sujuvilla lupaprosesseilla ja sähköverkkoyhteyksillä.[62] Myös vapaaehtoisia ympäristömerkkejä, kuten Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki, on perustettu tukemaan tuulivoiman ja muun uusiutuvan käyttöönottoa. Ekoenergia-merkki asettaa myös kestävyyskriteerejä hyväksymälleen tuulivoimatuotannolle. Ekoenergia-merkin mukaista sähkösopimusta suosittelevat Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace sekä WWF. Suomessa tuulivoimala voi saada tukea 105,3 euroa/MWh, mutta syöttötariffin taso ei kuitenkaan vielä riitä avomerituulipuistojen rakentamiseen.[63]

Uusiutuvana energiana tuulivoimaa yleensä tuetaan valtion taholta. Tuulivoiman edistämiseen sisältyy yleensä investointitukea, 20–30 vuoden takuuhinta tuotetusta sähköstä, valtion kustantamat verkkoyhteydet tai erilaisia verohelpotuksia. Yleisiä ovat myös erilaiset vihreät sertifikaatit. Syöttötariffilla tuetun energiantuotannon vaikutusta kuluttajien maksamaan laskuun on vaikea arvioida, koska kapasiteetin lisäys laskee sähkön hintaa markkinoilla ja tariffi kasvattaa kuluttajien maksamaa hintaa.lähde? Kreikka on EWEAn mukaan esimerkki maasta, jossa pelkkä takuuhinta ei ole riittänyt tuulivoiman lisäämiseen.lähde? Ruotsissa vihreän sertifikaatin pidennys 20 vuodeksi on lisännyt tuulivoimainvestointejalähde?. Suomessa sähköverkkoon liitettävä voimala voi saada Kauppa- ja teollisuusministeriön investointitukea 20–35 % rakennuskustannuksista ja tuottajalle palautetaan sähkövero.lähde?

Tuet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijoiden mukaan tuulisähkön tukeminen menee osittain hukkaan, jos tavoitteena on edistää siirtymistä puhtaampaan teknologiaan. Tätä tavoitetta olisi parempi edistää innovaatiotuilla. Sen sijaan päästöjen vähentämistä voidaan edistää mahdollisimman edullisesti toimivalla päästökaupalla: se ohjaa vähentämään päästöt kaikkein edullisimmin keinoin. Tämä on saanut myös kansainväliset pankit innostumaan hiilidioksidipäästöjen alentamisesta koska kaikki päästökaupan raha kiertää niiden kautta. Uusiutuvan energian tuet eivät lainkaan vähennä päästökauppasektorin päästöjä, koska ne eivät vähennä päästöoikeuksien kokonaismäärää vaan tekevät muille halvemmaksi ostaa päästöoikeuksia. [64]

Työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 laskettiin että tuulivoima työllisti EU:ssa suoraan 108 600 henkeä, joista 38 000 saksalaista, 17 000 tanskalaista ja 20 500 espanjalaista.[65] Vuonna 2010 tuulivoiman työllisti EWEA:n mukaan 135 863 ihmistä, eli noin 25% enemmän kuin vuonna 2007.[66] Yhdysvalloissa uusiutuvat energiamuodot toivat kaikkiaan 450 000 työpaikkaa vuonna 2007.[67] Tuulivoiman työllistävyys on keskiarvoltaan esimerkiksi Tanskassa 3 henkeä/MW. Vuoden 2020 EU-ennuste on 153 400 tuotantoon, 27 400 asennuksiin ja 16 100 ylläpitoon plus viennin osuus.[68] Suomessa tuulivoimalat työllistävät paikallisia ihmisiä esimerkiksi maansiirto- ja metsänraivaustyöhön. Rakennusyhtiöitä käytetään perustuksia tehtäessä. Itse tuulivoimaloiden pystyttämisestä vastaa usein ulkomainen tuulivoimalan valmistaja. Käytön aikana tuulivoima työllistää käyttöhenkilökuntaa arviolta kaksi työntekijää 10-20 voimalayksikköä kohden.[69]

Tuulivoima-alan yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimaosuudet %[70][71]lähde tarkemmin?
Yritys 2007 2006 2005
Vestas 22,8 27,4 27,9
GE Wind 16,6 15,3 17,7
Gamesa 15,4 15,5 12,9
Enercon 14,0 14,5 14,2
Suzlon 10,5 7,5 6,1
Siemens 7,1 7,1 5,5
Sinovel 3,4
Nordex 3,4 3,3 2,6
REpower - 3,2 3,2
Goldwind 4,2 2,9 1,2
Ecotecnia 1,6 2,1
Mitsubishi 1,0 2,0
Fuhrländer 0,4 0,6

Vuonna 2007 kymmenellä suurimmalla tuuliturbiineja myyvällä yrityksellä oli noin 90 % markkinoista. BTM Consultin mukaan vuonna 2007 suurimmat tuulivoimayhtiöt markkinoiden liikevaihdon mukaan olivat tanskalainen Vestas, Yhdysvaltalaisen GE Wind ja espanjalainen Gamesa. Kolmen suurimman aasialaisen tuulivoimayritysten osuus oli 18 % (2007), joihin sisältyivät kiinalaiset Goldwind ja Sinovel ja intialainen Suzlon.[71] Suurimmat tuulivoimayritykset 2006 olivat Vestas, Gamesa, GE Wind, Enercon ja Suzlon (2006).[70]lähde tarkemmin? Intialainen Suzlon osti saksalaisen REpowerin toukokuussa 2007.

Suurimpia tuuliturbiinien valmistajia olivat saksalaiset Enercon (6 MW), Multibrid (5 MW) ja REpower (5 MW). Suurten tuulivoimaloiden (yli 3 MW) markkinoilla myös suomalaisella Winwindillä oli merkittävä asema, sillä yritys oli vuonna 2005 yli 2,5 MW turbiineissa kolmanneksi suurin valmistaja Vestaksen ja Enerconin jälkeen (2005).[72] Vuonna 2013 Winwind kuitenkin ajautui konkurssiin.[73]

Tuulivoimamarkkinoiden merkittävin markkina-ajuri on viime vuosina ollut syöttötariffi[74][75], joka on taannut tuottajille kannattavan sähköhinnan.[76]

Tuotantokapasiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimalaitosten tuotantoa voidaan tarkastella ns. huipunkäyttöajan avulla, joka lasketaan jakamalla vuosituotanto nimellisteholla. Koska tuuliolosuhteista riippuen tuulivoimala tuottaa sähköä eri tehoilla, huipunkäyttöaika kertoo kuinka monta tuntia tuulivoimalan pitäisi toimia nimellistehollaan, jotta toteutunut vuosituotanto täyttyy. Usein tuulivoimalan tuotantoa tarkastellaan myös kapasiteettikertoimen avulla. Kapasiteettikerroin on huipunkäyttöajan prosentuaalinen esitys ja saadaan jakamalla huipunkäyttöaika vuoden kaikilla tunneilla.[77][78] Euroopassa tuulivoimaloiden kapasiteettikerroin on usein 23 %lähde?, jolloin 1 MW tuulivoimaa tuottaa tuulisähköä 2000 MWh/vuosi. Stanfordin yliopiston tutkijoiden mukaan vähintään viidesosa maailman tuulivoimapotentiaalista riittää koko maailman sähkönkulutukseen.lähde tarkemmin?

Yhdysvalloissa tuotiin tammikuussa 2015 esille se, että paremmista tuulioloista johtuen maa tuotti vuonna 2013 enemmän sähköä (167 mrd kWh) kuin Kiina (138 mrd kWh), vaikka Kiinassa oli asennettua tuulivoimalakapasiteettia noin 1,5 kertaisesti Yhdysvaltoihin verrattuna. Kiinan tavoitteena on rakentaa jopa 150 GW uutta tuulivoimakapasiteettiä vuoden 2017 loppuun mennessä. Yhdysvallat pyrkii rakentamaan samassa ajassa vajaa kymmenesosan tästä lisäkapasiteetista. [79] Mikäli esitetyt suunnitelmat toteutuvat ja uusien tuulivoimaloiden kapasiteettikerroin pysyy ennallaan vuoden 2013 oloihin nähden, Kiina nousee vuoden 2017 loppuun mennessä tuotantomäärissä maailman johtavaksi tuulienergian tuottajamaaksi Yhdysvaltojen ohi.

Säätövoiman tarve[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoima tarvitsee rinnalleen säätövoimaa, joka on nopeasti syttyvää ja helposti säädettävissä. Parhaiten tähän soveltuu lämpövoimaloista hiili-lähde? ja kaasuvoimalat. Tuulivoimaa kasvattaessa myös säätövoiman tarve kasvaa tuulivoiman huonon tuotantoennustettavuuden takia. Euroopassa esimerkiksi Saksa on rakentanut massiivisesti lisää hiilivoimaa tuulivoiman rinnalle.[80]Saksassa tuulivoiman rakentaminen on nostanut sähkönhintaa voimakkaasti ylöspäinlähde?. Tanskassa tuulivoiman tuotannon vaihtelut kompensoidaan Ruotsalaisella ja Norjalaisella pumppuvoimalla, joka toimii helpon säädettävyytensä ansiosta alueen energiavarastona. Tuulisella säällä Tanska myy halvalla sähkön ylijäämän naapurimaihin, joissa sillä pumpataan vettä takaisin voimaloiden altaisiin. [81]

Tuulisuus vaihtelee vuorokauden, vuodenaikojen ja säärintamien mukaan. Sähköntuotanto talven kulutushuipun aikaan 21 vuoden keskiarvona (1993–2014) kertoo, että koko tuulisähkönnimellistehosta on tuona aikana ollut käytössä 20 %. Kymmen vuoden keskiarvo (2004-2014) tuulivoiman tuotannosta kulutushuipun aikaan on 23 % nimellistehosta, eli lähes saman verran kuin keskimääräinen kapasiteettikerroin Suomessa.[82]

Energia-alan konsulttiyrityksen Energiakolmion mukaan Tanskassa ja Ruotsissa tehdyssä seurantatutkimuksessa selvisi, että alueellinen laajentaminen ei poista säätövoiman tarvetta, "Jos ei tuule Tanskassa, ei tuule Ruotsissakaan" kertoo tutkimus [83].

Alle 20 %:n energiantuotanto-osuudella tuulivoima ei merkittävästi lisää säätövoiman tarvetta.[84] Useiden eri maiden kokemusten ja mallilaskelmien perusteella tuulivoiman vaatima säätötarve on 15 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista, kun tuulivoimalla tuotetaan 5−10 % sähköstä.[85] Vaihtelua tasoitetaan tavallisesti vesivoimalla tai lauhdetuotannolla. Jos tuulivoiman osuus nousee 20 %:sta vielä merkittävästi, niin tuulivoimatuotantoa täytyy tasoittaa lisätoimenpiteillä. Näitä ovat esimerkiksi sähköverkkoyhteyksien lisääminen naapurimaihin, kulutuksen jousto tai säätökapasiteetin käyttö.[86]lähde tarkemmin?

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoitti syksyllä 2008 varautuvansa liittämään 2 000 MW tuulivoimakapasiteetin kantaverkkoon. Fingridin mukaan käyttövarmuuden näkökulmasta yhden tunnin sisällä tapahtuva tuulivaihtelu aiheuttaa tehonmuutoksen, joka on arviolta neljänneksen tuulivoiman kokonaistehosta. Näin ollen 2000 MW tuulivoimaa edellyttää varautumista 500 MW tehomuutoksiin.[87]

Tanskan länsiosassa tuulivoiman normaalivaihtelu energiantuotannossa on ollut 1600-200 MW, mutta äärimmillään on havaittu tuulivoiman vaihdelleen 2200-100 MW kymmenen tunnin sisällä. Tuulivoimakapasiteetin jatkuva ennalta ennustamattomuus asettaa haasteita säätövoiman riittävyydelle, suurimmillaan 600 MW vaihtelu tuulivoimakapasiteetissa yhdessä tunnissa.[88]

Suurimmissa tuulivoimankäyttäjämaissa, Espanjassa, Saksassa ja Tanskassa, tuulivoiman hetkellinen tuotanto on ollut yli 30−40 % kyseisen maan sähkönkulutuksesta useita kertoja vuodessa. Sähköverkko on kuitenkin kestänyt tämän ennustusmenetelmien sekä verkkojen hyvän rakenteen että tehon tuotannon ja kulutuksen ohjauksen kautta.[89] Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla tuulivoima lisää säätötarvetta noin 2 % kapasiteetista, kun tuulivoiman osuus kulutuksesta on 10 %.[90]

Hajautettu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hajautetuilla energiajärjestelmillä tarkoitetaan paikallisia pienten kokoluokkien sähkön-, lämmön- ja kylmäntuotannon laitoksia ja niihin liittyviä palveluita. Yhteisiä tekijöitä hajautetulle tuotannolle on pieni kokoluokka ja sijainti kulutuspisteen yhteydessä.[91]

Tuulivoima soveltuu hajautettuun energiantuotantoon. Sähköä voidaan tuottaa myös pientuulivoimaloilla itse kulutuspaikoilla: maatiloilla, taloyhtiöissä, omakotitaloissa ja kesämökeillä. Sähköä voi tuottaa omavaraisesti mutta ei sähköverkkoon, koska Suomen laki kieltää yksityisiä myymästä sähköä sähköverkkoon, minkä vuoksi pienemmät, omakotitaloihin soveltuvat tuulimyllyt, tarvitsevat myös akun ja taloautomaation, mikä lisää hintaa.[92] Tuulivoimaa käytetään pienimuotoisesti esimerkiksi merkkivaloihin, havaintoasemiin ja viestiasemien radioiden akkujen lataamiseen ja aurinkovoiman täydennyksenä.

Hajautettuun energiantuotantoon liittyy myös haasteita. Tuulivoimalaitoksen kytkeminen valtakunnalliseen sähköverkkoon edellyttää teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan estää tuulivoimalan epätasaisen tuotannon mahdollisesti aiheuttamat häiriöt. Järjestelmävaikutusten arviointia tekee VTT TEKESin rahoittamassa DENSY -hankkeessa.[93]

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoima lasketaan uusiutuviin luonnonvaroihin. Tuulisähkön tuotannossa ei synny hiilidioksidi- eikä muitakaan päästöjä, kuten rikkiä, typpeä tai pienhiukkasia. Ympäristövaikutusten arviointiin sisältyy ääni-, eliöstö-, maankäyttö- tai maisemavaikutukset. Lapojen pyöriminen voi aiheuttaa välkkymistä ja heijastukset ja varjot voivat näkyä kauas. Materiaaleista teräs on helposti kierrätettävää. Lasikuitu- ja komposiittiosien kierrätystä ei toistaiseksi ole järjestetty.

Melu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimalaitosten käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta (noin 60–4 000 Hz) lapojen aerodynaamisesta melusta sekä hieman kapeakaistaisemmista sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien meluista (mm. vaihteisto, generaattori sekä jäähdytysjärjestelmät). Aerodynaaminen melu on hallitsevin lapojen koon ja jaksollisen äänen vuoksi, joka voi olla jopa 6 dB:n luokkaa.selvennä[94]

Tutkimusten mukaan noin 10% väestöstä kokee tuulivoimalan aiheuttaman melun häiritseväksi sisätiloissa, kun sen A-painotettu äänentaso ylittää 40 dB(A) asunnon ulkopuolella.[95] Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan nukkumiseen käytetyissä asuintiloissa melu ei saa yöllä ylittää 30 dB(A) (klo 22-07).[96] Tanskassa on voimassa ympäristöministeriön asettama vain matalataajuista melua asuntojen sisätiloissa koskeva 20 dB(A):n raja-arvo.[97] Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen Timo Lanki on todennut, että tuulivoimaloista johtuva asuntojen sisämelutaso ei ylitä asumisterveysohjeen tasoja, mikäli ulkomelutaso ei nouse yli 40 dB:n.[98] Tuulivoimahankkeiden suunnittelun yhteydessä tehdään huolelliset melumallinnukset, joilla varmistetaan ettei äänentaso nouse liian korkeaksi asuntojen ulkopuolella.

Haminan Mäkelänkankaalla mitattu kahden tuulivoimalan ääni on ylittänyt säännöllisesti 2 MW:n laitoksilla yli 45 dB(A) 500 metrin etäisyydellä ja olevan voimakkaasti amplitudimoduloitunut(5-7 dB). Ajoittain 40 dB(A):n raja oli 1800 metrin etäisyydellä voimalasta.[99] Kyseisessä esimerkkivoimalassa on ollut tekninen vika vaihteistossa, josta tavanomaista käyntiääntä kovempi ääni on johtunut. Paikoin tuulivoiman matala äänentaajuus on kulkeutunut asuntojen seinien läpi. [100]

Melun vaikutuksia on esitelty laajasti esim. Dr. Christopher Hanningin tutkimuksessa [101], jossa on kerrottu eri maista ja eri etäisyydellä tuulivoimaloista asuvien ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia.

Melun vaimennusmahdollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Generaattorikoneiston ja vaihteiston vaimennus perustuu pitkälti laitteiden kotelointiin sekä käyntivärähtelyn vaimentamiseen erottamalla laitteen kiinnityspinta mastorungosta. Vaihteiston vaimennuksessa voidaan lisäksi suunnitteluvaiheessa optimoida hammasvälit vaihteistotaajuuden muuttamiseksi. Jäähdytysilman vaimennus voidaan hoitaa perinteisillä ilmakanavavaimentimilla tai valitsemalla jäädytysmoottori, jossa ilman virtausnopeutta on pienennetty. Tuulivoimaloita voidaan ajaa tarvittaessa myös niin sanotulla hiljennettynä, jolloin voimaloiden tehoa alennetaan.

Lintukuolemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AWEA:n mukaan USA:ssa lintuja kuolee 3–5 turbiinia kohti vuodessa.[102] Suomessa vastaava luku on noin 1–1,5.[103] Lintukuolemat riippuvat alueen linnustosta ja niihin on mahdollista vaikuttaa tuulivoiman sijoittelulla. Esimerkiksi Tanskan Nystedin tuulipuistossa (165 MW) kuolee vuosittain 40–50 haahkaa.[104] Toisaalta Kaliforniassa Altamontin tuulipuistossa kuolee vuosittain 1870–4310 lintua, joukossa myös satoja haukkoja ja pöllöjä sekä muita suuria petolintuja.[105] Tuulipuisto sijaitsee kriittisellä muuttoreitillä, joten sillä voi olla varsin suurta merkitystä lintukannalle. Ympäristöjärjestö CBD vei 2004 tuulipuiston omistavan yhtiön oikeuteen tilanteen johdosta.[106]

Tuulivoima tappaa myös suuria määriä lepakoita Euroopan unionin ja Pohjois-Amerikan alueella. Toisin kuin linnut, lepakot osaavat väistää turbiinien siivekkeet, mutta tuulivoimaloiden aiheuttama ilmanpaineen muutos johtaa lepakoiden keuhkojen laajenemiseen, mikä puolestaan aiheuttaa lepakoille kuolettavan sisäisen verenvuodon.[107]

Energeettinen takaisinmaksuaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimalavalmistaja Vestaksen mukaan voimalan valmistuksen energiamäärä saatiin tuulivoimalla takaisin 8 kuukaudessa 1990-luvulla.[108] 2000-luvun alussa tuotantoaika oli 3 kuukautta.lähde?

Ympäristöjärjestöjen kanta tuulivoiman haittoihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki on asettanut tuulivoiman sijoittamiselle kriteerejä. Niiden mukaan tuulivoima ei saa sijoittua tärkeille maisema-, linnusto-, kulttuuriperintö-, tai luonnonsuojelualueille. Tällaisiksi alueiksi järjestö laskee Luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat kohteet, Natura 2000 -alueet, erämaa-alueet, kaavojen suojelualuevaraukset, Luonnonsuojelulain mukaiset maisema-alueet, Kansallismaisema-teoksessa mainitut maisema-alueet, UNESCO:n maailmanperintökohteet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt sekä FINIBA-linnustoalueet.[109]

Lintujärjestö BirdLife Suomen mukaan tuulivoimaloiden karttamista ruokailussa tai yöpymispaikkojen valinnassa ovat osoittaneet erityisesti vesi- ja kosteikkolinnut mm. Suomessa runsaat sinisorsa, tukka- ja punasotka, telkkä, kapustarinta, kuovi, nokikana, töyhtöhyyppä ja harmaalokki. Järjestö pitää tärkeänä, että tuulivoimaloiden sijaintia valitessa huomioidaan seuraavia tekijöitä: suurien pesimäyhdyskuntien tai tärkeiden ruokailu- tai levähdyspaikkojen läheisyys, lintujen muuttoreittein sijainti suhteessa voimaloihin, lintujen esiintymisen vuodenaikaisvaihtelu ja meri- tai maakotkien yleisyys alueella.[110]

Merituulivoimalat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Merituulivoima

Euroopan yhteisö on maailman merkittävin merituulivoiman tuotantoalue (2013). Suurimmat merituulivoiman tuottajamaat olivat Yhdistynyt kuningaskunta (3 680,9 MW), Tanska (1 270,6 MW), Belgia (571,5 MW), Saksa (520,3 MW), Kiina (428,8 MW), Hollanti (246,8 MW) ja Ruotsi (211,7 MW). [111]

Tuulivoima-alan etujärjestö Euroopan tuulienergiayhdistys (EWEA) raportoi, että Euroopan yhteisön 73 merituulipuistossa oli heinäkuussa 2014 yhteensä 2 304 merituulivoimalaa. Nämä edustivat 7,3 gigawatin asennettua, sähköverkkoon kytkettyä tuulivoimakapasiteettia. Asennettuja voimaloita oli jonkin verran tätä enemmän, mutta useilta voimaloilta uupui vielä sähkönsiirtoyhteys.[112]

Euroopan tuulienergiayhdistys totesi heinäkuussa 2014 Euroopassa rakennettavan aiempia ennusteita runsaammin tuulivoimaloita maa-alueille. Euroopan komission todettiin puolestaan alentaneen arviotaan yhteisön vuoden 2020 energiatarpeesta 11 prosenttia aiempaa alemmaksi. EWEA:n uudessa, heinäkuussa 2014 julkaistussa arviossa merituulipuistojen ennakoitiin rakennettavan merkittävästi aiempia EWEA:n (2009) ja Euroopan yhteisön (2013) ennusteita vähemmän. Uudempi arvio esitti kolme erilaista vaihtoehtoista näkemystä Euroopan yhteisön maalle ja merille rakennetavan tuulivoimakapasiteetin määräksi vuodelle 2020. Merituulivoiman (ja kaiken tuulivoiman) osuuden Euroopan yhteisön energiantuotannosta arvioitiin kohoavan vuonna 2020 skenaariosta riippuen noin 2,4–3,5 prosenttiin (12,8 %–16,9 %) yhteisön energiantarpeesta. Rakennettujen merituulipuistojen asennettu kapasiteetti olisi tällöin EU-alueella välillä 19,5–27,8 GW ja vuotuinen energiantuotanto 71,9–102,2 TWh. [113][114]

Tuulivoimasta esitettyä kritiikkiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalaisen National Wind Watch -yhdistyksen mukaan suuren mittakaavan tuulivoimatuotannon etuja liioitellaan ja haittoja vähätellään. Yhdistyksen mukaan tuulivoiman merkittäviin haittapuoliin paikallisille yhteisölle lukeutuvat tuulivoimaloiden suuri koko, väistämätön melu, valoilmiöt sekä näistä johtuvat elämänlaadun ja jopa terveyden vaarantuminen. Yhdistys listaa tuulivoimasta aiheutuviksi oireiksi mm. unettomuuden, päänsäryn, tinnituksen, korvien paineen, huimauksen, näön hämärtymisen, sydänongelmat, paniikkikohtaukset ja keskittymisongelmat. Ongelmien todetaan olevan merkityksellisiä alle 2 km:n etäisyydellä suurista tuulivoimaloista. Yhdistys on myös huolestunut tuulivoimaloiden ja niiden infastruktuurin linnuille, lepakoille, hyönteisille ja muille villieläimille aiheuttamista haitoista.[115]

Näitä tuulivoimasta aiheutuvia oireita on tituleerattu tuuliturbiinisyndroomaksi (Wind Turbine Syndrome) pääosin epätieteellisissä ja kyseenalaisissa tutkimuksissa, joita ei ole julkaistu vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä. Oireyhtymää ei tunneta missään lääketieteen tautiluokituksissa.[116]

Tanskan, Saksan ja Espanjan vuosien kokemuksenkaan perusteella ei yhdistyksen mukaan ole pystytty osoittamaan, että tuulivoima vähentäisi fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman käyttöä.[115]lähde tarkemmin? Saksassa uusituvien tuuli ja aurinkoenergian tuki oli vuonna 2013 19,4 miljardia euroa, jonka seurauksena sähkön hinta nousi pilviin.[117]

Tanskalaisen liberalistisen, valtion tukia vastustavan CEPOS -think-thankin mukaan Tanskassa on Euroopan kallein sähkön hinta ja bruttokansantuote on tuulivoimalle maksettavista tuista johtuen 270 miljoonaa dollaria alhaisempi kuin se olisi, jos tuulivoimateollisuuden työvoima työskentelisi muilla aloilla.[118]

Onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimakriittinen yhdistys Wind Watch on kerännyt eri lähteistä tietoja yli tuhannesta tuulivoimaloita koskevasta onnettomuudesta. Listattuja tapauksia ovat muun muassa rakennusaikaiset onnettomuudet (sortumat, työtapaturmat ja liikenneonnettomuudet), roottorien tai konehuoneen hajoamiset, tulipalot ja roottoreista putoava jään aiheuttamat vauriot. Näistä rakennusaikaiset onnettomuudet ja työtapaturmat ovat vakavimmat. Roottorien tai konehuoneiden hajoamiset ovat aiheuttaneet yhdistyksen mukaan vakavaa vaaraa tai loukkaantumisia kymmenissä tapauksissa, ja johtaneet kuolemaan yli kolmessakymmenessä tapauksessa vuodesta 1975 lähtien. Sivullisia on loukkaantunut putoavasta jäästä. Voimaloissa esiintyneet tulipalot ovat tuhonneet muutaman voimalan käytännössä kokonaan.[119] Tuulivoimaloiden korkeuden vuoksi paloja on vaikea sammuttaa, ja joissakin tapauksissa tulipalot ovat aiheuttaneet myös maastopaloja.[120]

Onnettomuuksien syinä ovat yhdistyksen mukaan olleet useimmiten puutteellinen tai huolimaton toiminta, rakennusvirheet tai voimalaan iskenyt salama. Talvella roottoreista putoava jää voi aiheuttaa vaaraa lähialueelle. Vakavammissa onnettomuuksissa, joissa voimalan koneisto vaurioituu on vaarana hydrauliikka- ja voiteluoöljyjen leviäminen ympäristöön.[119]

Tuulivoimaonnettomuudet ovat vuoteen 2006 mennessä aiheuttaneet 32 kuolemantapausta. Tuotettuun energiaan suhteutettuna tuulivoima aiheutti vuoteen 2000 mennessä noin 0,15 kuolemantapausta TWh:ta kohti.[121] Vastaava luku hiilivoimalle on noin 0,18, vesivoimalle 0,11 ja ydinvoimalle 0,02.[122]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lindell, Ismo: Sähkön Pitkä Historia. Otatieto-sarja. Tampere: Gaudeamus, 2009.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lindell 2009, s. 329.
  2. Lindell 2009, s. 330.
  3. Lindell 2009, s. 331.
  4. Lindell 2009, s. 331.
  5. Lindell 2009, s. 331-332.
  1. Tietoa tuulivoimasta, Suomen Tuulivoimayhdistys
  2. a b c d e f g h i j k Wind energy is the alternative; but China driving the growth, selite= Artikkelissa kerrotaan GWEC:n vuosiraportin 2014 mukainen kapasiteettilisäys edellisvuoteen, newsforindia.com, 23.2.2015, viitattu 24.2.2015(englanniksi)
  3. GWEC Position Paper on the IEA World Energy Outlook 2006 (englanniksi)
  4. a b c d Wind in power. 2014 European statistics (pdf) helmikuu 2015. The European Winds Energy Association, ewea.org. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)
  5. a b Wind in power. 2012 European statistics (pdf) 02/2013. The European Winds Energy Association, ewea.org. Viitattu 1.9.2013. (englanniksi)
  6. Historical Development of Windmill Shepherd, G. Dennis. NASA, 1990, s.33. Verkkoviite 15. elokuuta 2011. (englanniksi)
  7. Tuulisähkö ja tuulienergia 2012. Fortum. Viitattu 4.9.2012.
  8. Miten nykyaikainen tuulivoimalturbiini toimii Vattenfall Oyj.
  9. Faktaa tuulivoimasta -esite, Tuulivoimayhdistys, helmikuu 2005
  10. Tuulivoimatieto
  11. USA and China in race to the top of global wind industry GWEC 2.2.2009 (englanniksi)
  12. Global Wind Energy Council (GWEC) statistics (englanniksi)
  13. European Wind Energy Association (EWEA) statistics (englanniksi)
  14. Global installed wind power capacity (MW) Global wind Energy Council 6.2.2008 (englanniksi)
  15. Wind in power, 2009 European statistics February 2010 (englanniksi)
  16. GWEC - Table and Statistics 2009 GWEC 2/2010 (englanniksi)
  17. Global Wind Statistics 2012 (pdf) 11.2.2013. Global Wind Energy Council, gwec.net. Viitattu 1.9.2013. (englanniksi)
  18. a b c d e Wind in power. 2013 European statistics (pdf) 02/2014. The European Winds Energy Association, ewea.org. Viitattu 4.4.2014. (englanniksi)
  19. Wind energy grows by record 8,300 mw in 2008, Smart policies, stimulus bill needed to maintain momentum in 2009 AWEA 27.1.2009 (englanniksi)
  20. Status der Windenergienutzung in Deutschland 31.12.2008 DEWI (saksaksi)
  21. a b c d e Nigeria: World Wind Energy Generation Capacity Hits 369,553 Megawatts, selite= Guardianiin viittaavassa artikkelissa kerrotaan GWEC:n vuosiraportin 2014 mukainen kapasiteettilisäys edellisvuoteen, allafrica.com, 18.2.2015, viitattu 24.2.2015(englanniksi)
  22. Ännu en milstolpe – 2 TWh i medvind Svensk Energi och Svensk Vindenergi 17.12. 2008 (ruotsiksi)
  23. a b c d https://archive.is/20130921193300/dev6.semaforce.be/fileadmin/images/newsletter/Full_country_table.jpg Global installed wind power capacity, GWEC Global Wind Report 2011 (englanniksi)
  24. Global Wind Statistics 2013 (pdf) 5.2.2014. Global Wind Energy Council, gwec.net. Viitattu 4.4.2014. (englanniksi)
  25. International Energy Statistics: Total Coal Consumption (Thousand Short Tons) US Department of Energy, eia.gov, (englanniksi)
  26. Lehsdistötiedote 21.1.2015 Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Viitattu 26.1.2015.
  27. Energiavuosi 2014 (PDF) Energiateollisuus. Viitattu 26.1.2015.
  28. Iihin pystytetään Suomen korkeimmat tuulivoimalat 19.10.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.7.2014.
  29. Tuulivoima Motiva. Viitattu 13.10.2012.
  30. Hannele Holttinen: Suomen tuulivoimakapasiteetti nyt yli 100 MW 28. syyskuuta 2007. VTT. Viitattu 7.12.2007.
  31. Ilmatieteenlaitos: Paikallisten tuuliolojen arvioiminen Viitattu 8.1.2009.
  32. Ilmatieteenlaitos: Tuulienergia Viitattu 18.10.2008.
  33. Annette Falck: Saksa tuulivoiman edelläkävijänä 18.2.2008. YLE Uutiset. Viitattu 23.2.2008.
  34. Missä tuulee Suomen tuulivoimayhdistys. Viitattu 13.10.2012.
  35. http://www.tuuliatlas.fi/tuulisuus/tuulisuus_7.html Tuuliatlas, tuulisuus Suomessa, verkkoviite 12.elokuuta 2011
  36. Renewables 2014 Global Status Report (PDF) REN21. Viitattu 1.1.2015. (englanniksi)
  37. Investing in Wind Power AWEA 2005 (englanniksi)
  38. International Energy Outlook 2006 U.S. Energy Information Administration (englanniksi)
  39. Renewable supply GAP analysis, Summary Report Department of Trade and Industry, s. 35, kuva 4.4, UK 1/2004 (englanniksi)
  40. The economics of wind energy 2004. Renewable UK. Viitattu 13.10.2012.
  41. Hakkarainen, Elina: Tuulivoiman kustannukset ja kilpailukyky Kaakkois-Suomessa (PDF) Kandidaatintyö. 19.1.2014. Viitattu 4.1.2014.
  42. Taloudellisuus Tuulivoimayhdistys. Viitattu 13.10.2012.
  43. Renewable energy The Norwegian Water Resources and Energy Directorate (NVE), Enova, The Norwegian Research Council and Innovation, Norja 22.3.2007, 46–57. (englanniksi)
  44. Manwell, James & McGowan, Jon & Rogers, Anthony: Wind Energy Explained - Theory, Design and Application, s. 507. John Wiley & Sons, 2009. ISBN 978-0-470-01500-1. (englanniksi)
  45. a b Tuulivoiman kustannukset Vaasa Energy Institute. Viitattu 30.12.2014.
  46. The Economics of Wind Energy tuulivoimasektorin etujärjestö Euroopan tuulienergiayhdistys (EWEA), maaliskuu 2009 (englanniksi)
  47. Heikko Brasilian valuutta uhkaa maailman halvinta tuulienergiaa Tekniikka ja Talous. 10.10.2011. Viitattu 13.10.2012.
  48. Vestas study claims cheaper wind Earth Times 10.1.2007 (englanniksi)
  49. Energy Subsidies and External Costs (Nuclear energy averages under 0.4 euro cents/kWh (0.2-0.7), less than hydro, coal is over 4.0 cents (2-10 cent averages in different countries), gas ranges 1-4 cents and only wind shows up better than nuclear, at 0.05-0.25 cents/kWh average.) Marraskuu 2014. World Nuclear Association. Viitattu 2.1.2015. (englanniksi)
  50. Potentials of wind energy pdf, Enercon (s.4/8) (englanniksi)
  51. Satojen miljoonien tuulivoimainvestoinnit jumissa - haittaavat Puolustusvoimien tutkia Kaleva.fi. 23. maaliskuuta 2013. Kaleva. Viitattu 23.3.2013. (suomeksi)
  52. New Wind Farm Causing Problems for Doppler Radar 13. huhtikuuta 2009. Meteorology News. Viitattu 23.3.2013. (englanniksi)
  53. Windmills Affect Doppler Radar Data MyRainReport.com. 19. heinäkuuta 2011. Viitattu 23.3.2013. (englanniksi)
  54. Yngve Steinheim: DARWIA - Data Assisted Radar-Windmill Interference Analysis 4. syyskuuta 2006. Sintef. Viitattu 23.3.2013. (englanniksi)
  55. Report doubts future of wind power 26.2.2005, The Guradian, theguardian.com, (englanniksi)
  56. Electricity Consumption and Carbon Dioxide University of Strathclyde, esru.strath.ac.uk, (englanniksi)
  57. Wind Report 2005 pdf, s.9, e.on-Netz, eon-netz.com, (englanniksi)
  58. Maailman päästöt kasvussa 19.11.2013, mtv.fitarvitaan parempi lähde
  59. Wind Turbine Facts (pdf) National Wind. Viitattu 13.10.2012. (englanniksi)
  60. Operation and mantenance costs EWEA. Viitattu 13.10.2012. (englanniksi)
  61. No big drop in performance as turbines get older Windpower Monthly. 4.3.2013. Windpower Mothly. Viitattu 1.1.2015.
  62. Support Schemes for Renewable Energy, A Comparative Analysis of Payment Mechanisms in the EU (PDF) (Sivut 22 - 41) 2005. European Wind Energy Association EWEA. Viitattu 7. 12.2007. (englanniksi)
  63. Syöttötariffit vihdoin käyttöön Lumituuli Oy 24.03.2011
  64. EU:n ilmastopolitiikan hintaan voidaan vaikuttaa, Piia Aatola ja Kimmo Ollikka. Kirjoittajat ovat tutkijoita Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Helsingin Sanomat Vieraskynä, 21.2.2014.
  65. Wind at work - wind energy and job creation in the EU (PDF) (s.7) EWEA. Viitattu 13.10.2012. (englanniksi)
  66. Green Growth (PDF) Maaliskuu 2012. EWEA. Viitattu 2.1.2015. (englanniksi)
  67. Jobs from Renewable Energy and Energy Efficiency (PDF) EESI. Viitattu 13.10.2012. (englanniksi)
  68. Wind Energy The Facts EWEA 2004 s. 127–136, (englanniksi)
  69. Projecting Wind Power Youtube-video, 2013, Mervento and Saba Tuulivoima
  70. a b World Wind Energy Association WWEA
  71. a b International Wind Energy Development World Market Update 2007, Forecast 2008-2012 BTM Consult Press Release 23.3.2008 (englanniksi)
  72. Wind energy barometer 2007 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 177, s. 71–90, 2/2007
  73. Tuulivoimayhtiö Winwind konkurssiin 3.10.2013, yle.fi
  74. Uusiutuvan energian syöttötariffi 2010. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.10.2012.
  75. Syöttötariffit vihdoin käyttöön 24.3.2011. Lumituuli Oy. Viitattu 13.10.2012.
  76. http://www.talouselama.fi/uutiset/tuulivoima+saa+valtion+tukea+yli+kaksi+kertaa+sahkon+markkinahinnan+verran/a2135573
  77. Korpela, Aki: SMG-4500 Tuulivoima - luento 6 16.4.2012. Viitattu 31.12.2014.
  78. Tuulivoimasanastoa Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Viitattu 31.12.2014.
  79. Joshua Gillin: 'America is No. 1 in wind power,' Obama says Tampa Bay Times, PolitiFact. 21.1.2015. politifact.com. Viitattu 26.1.2015.
  80. Hiilivoima tekee paluuta Saksassa – uusissa voimaloissa joustavuus on valttia 3.9.2012. Tekniikka & Talous.
  81. Sharman, Hugh (May 2005). "Why Wind Power Works in Denmark" (PDF). Proceedings of ICE, Civil Engineering: 66–72. Thomas Telford, Ltd.. Viitattu 2015-02-21. 
  82. Suomen tuulivoimatilastot (PDF) Wind energy statistics in Finland 2013. VTT. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  83. Talouselämä, Matti Kankare, 8.9.2011, Taas murtui yksi tuuleen rakennettu tuulivoimauskomus
  84. The Impact of Large Scale Wind Power Production on the Nordic Electricity System
  85. [1] VTT: Tuulivoiman säätö- ja varavoimatarpeesta Suomessa
  86. VTT: Tuulivoiman vaikutukset sähköjärjestelmään
  87. http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/uutiset/lehdistotiedotteet/?bid=491 FIngrid, lehdistötiedote 9.9.2008
  88. IMPACT OF INCREASED AMOUNTS OF RENEWABLE ENERGY ON NORDIC POWER SYSTEM OPERATION Entsoe 31.08.2010
  89. Hannele Holttinen: Tuulivoiman vaikutukset sähköjärjestelmään (pdf) 24.3.2006. VTT. Viitattu 1.9.2008.
  90. Hannele Holttinen: Tuulivoiman vaikutukset sähköjärjestelmään (PDF) (sivu 25) 24.3.2006. VTT. Viitattu 1.9.2008.
  91. http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/DENSY/fi/etusivu.html
  92. Taistelu tuulimyllyjen puolesta pohjalainen.fi -sivulla (suomeksi)
  93. http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/DENSY/fi/system/projekti.html?id=9024347&nav=Projekti
  94. Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen 2007 Ympäristöministeriö
  95. Hongisto, Valtteri: Tuulivoimamelun terveysvaikutukset, s. 3. Työterveyslaitos. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.1.2015 ).
  96. Asumisterveysohje (PDF) 1.5.2003. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 1.1.2015.
  97. Jakobsen, Jorgen: Danish Regulation of Low Frequency Noise from Wind Turbines Journal of Low Frequency Noise, Vibration and Active Control. 2012. Viitattu 1.1.2015. (englanniksi)
  98. Timo Lanki: Tuulivoimatuotannon terveys- ja ympäristöhaitat, Ympäristö ja Terveys lehti, 10/2012
  99. https://archive.is/20130430003937/www.reimari.fi/reimari/content/lehti/271/RE_0407_03.gif
  100. Tuulivoimaloiden melu kiusaa Haminan Neuvottomassa YLE uutiset. 20.6.2012tarvitaan parempi lähde
  101. http://www.epaw.org/documents/Wind_Turbine_Noise_Sleep_Health.pdf
  102. Wind-Wildlife Frequently Asked Questions AWEA
  103. Jarmo Koistinen: Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset 2004. Ympäristöministeriö. Viitattu 1.4.2008.
  104. Danish offshore wind, Key environmental issues Dong Energy, Vattenfall, Danish Energy Authority ja Danish Forest and Nature Agency, s. 109 11/2006
  105. K.S. Smallwood & C.G. Thelander: [Bird Mortality at the Altamont Pass Wind Resource Area]. National Renewable Energy Laboratory, Ojai, California.
  106. Environment News Service 12.1.2004: Altamont Wind Operators Sued Over Bird Deaths.
  107. Tuulivoimalat vaarallisia lepakoille Yleisradio 27.8.2008
  108. The energy balance of modern wind turbines 1997 The energy balance of modern wind turbine 1997
  109. http://www.ekoenergia.fi/energiantuottajille/kriteerit/tuulivoima
  110. http://birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml
  111. http://www.gwec.net/wp-content/uploads/2014/04/11_Global-Offshore-2013.jpg Global cumulative installed offshore capacity in 2013 (MW)], jpg-kuva, 4/2014, Global Wind Energy Council, gwec.net, viitattu 1.9.2014 (englanniksi)
  112. The European offshore wind industry - key trends and statistics 1st half 2014 pdf, heinäkuu 2014, ewea.org, viitattu 1.9.2014, (englanniksi)
  113. Wind energy scenarios for 2020 pdf, heinäkuu 2014, ewea.org, viitattu 1.9.2014, (englanniksi)
  114. 4.9 GW of new offshore wind capacity under construction in Europe 14.7.2014, ewea.org, viitattu 1.9.2014, (englanniksi)
  115. a b National Wind Watch Viitattu 7.12.2007. (englanniksi)
  116. Hongisto, Valtteri: Tuulivoimamelun terveysvaikutukset, s. 39. Työterveyslaitos, 2014. ISBN 978-952-261-488-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.12.2014).
  117. Uusiutuvien energiamuotojen tuki nosti sähkön hinnan pilviin Saksassa Viitattu 2014-01-24.
  118. Wind Energy:The Case of Denmark Viitattu 2010-08-17.
  119. a b http://web.archive.org/web/20081203110153/http://www.wind-watch.org/documents/wp-content/uploads/accidents-1nov2006.xls
  120. Experts try to determine wind farm blaze cause ABC News Online. 23.1.2006. Australian Broadcasting Corporation. Viitattu 3.12.2007. (englanniksi)
  121. Gipe, Paul: Contemporary Mortality Rates in Wind Energy. Wind-Works, 2006.
  122. Hirschberg, S. & Strupczewski, A: Comparison of Accident Risks in Different Energy Systems, IAEA bulletin Vol 41, 1999

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuulivoima.

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muualla maailmassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimakriittisiä sivustoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]