Tuulivoima

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tuulivoimaloita Tanskassa.
Tuulipuisto Belgian Estinnesissä.
Estinnesin tuulipuisto

Tuulivoima on tuulen liike-energian muuntamista sähköksi, yleensä tuuliturbiinien pyörivien lapojen välityksellä. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, joka on peräisin Auringon säteilystä.[1]

Maailmanlaajuisesti tuulivoiman kapasiteetti oli vuoden 2015 lopussa 432,4 GW. Vuonna 2015 tuotantokapasiteettia lisättiin 63,0 GW.[2]

Vuoden 2007 lopussa tuulivoimalla tuotettiin vain hieman yli prosentti maailman sähköntuotannosta. Vuoden 2015 lopussa Euroopan yhteisön alueelle asennettujen tuulivoimaloiden arvioitiin voivan tuottaa normaalina tuulivuonna 315 TWh sähköä, joka vastaa noin 11,4 prosenttia EU:n sähkönkulutuksesta.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tuulivoiman historia

Tuulen hyödyntäminen rattaan pyörittämisessä vaatii huomattavasti monimutkaisempaa tekniikkaa, kuin esimerkiksi vesivoiman hyödyntäminen. Tuulen avulla on purjehdittu vuosituhansien ajan, mutta tuulimyllyjä ei arvelujen mukaan tunnettu antiikin Kreikassa tai roomalaisten tekniikassa. Ensimmäinen tunnettu kirjallinen viittaus tuulimyllyyn on vuodelta 644. [Lindell 1]

Euroopassa tuulimyllyt yleistyivät 1100-luvulta lähtien. Hollantilaiseksi tuulimyllyksi kutsuttu tuulimylly kehitettiin 1500-luvulla. Aiemmissa tuulimyllyissä koko rakennusta käännettiin tuulen suuntaan, mutta uudessa versiossa vain myllyn yläosa seurasi tuulen suuntaan. 1800-luvulla amerikassa kehitetty Halladay-pyörä oli pienisiipinen tuuliratas, joka toimi tehokkaammin pienillä tuulen nopeuksilla. Kevyessä tuulirattaassa oli myös tuuliviiri, joka ohjasi rattaan aina tuulen suuntaan. [Lindell 2]

Tuulimyllyjä käytettiin viljan jauhatukseen, vedennostoon ja kasteluun ja pienteollisuuden voimanlähteenä ennen höyrykoneen yleistymistä. Ensimmäinen sähköä tuottavan tuulivoimalan rakensi Charles F. Brush Clevelandissa, Ohiossa vuonna 1888. [Lindell 3] Kyseessä oli myös ensimmäinen tuulivoimala, joka sisälsi vaihteiston (suhdeluku 50:1), jonka avulla generaattorin nopeus nostettiin 500 kierrokseen minuutissa. Voimalan teho oli 12 kW ja sähköä varastoitiin akkuihin.[Lindell 4][4]

Vuonna 1891 tanskalainen Poul La Cour aloitti tuulivoiman aerodynamiikan tutkimisen Tanskan valtionrahoituksen turvin. Vuonna 1897 valmistui Askovin voimalaitoksen tuulimylly. Tuulimyllyn energia käytettiin vedyn ja hapen tuottamiseen vedestä. Voimala tuotti parhaimmillaan 1 000 litraa vetyä tunnissa. Tuulitunnelikokeiden perusteella la Cour päätyi suurella nopeudella pyörivään malliin, jossa on vähän lapoja. Tämä malli on ollut pohjana myös uusimpien tuulimyllyjen suunnittelussa.[Lindell 5]

Euroopassa tuulivoimaloiden kehittely jatkui toisen maailmansodan jälkeen, kun fossiilisten polttoaineiden hinnat nousivat. Ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa 25 kW:sten tuulivoimaloiden käyttö oli levinnyt kaikkialle Tanskaan. Tanskassa toimi jo 1960-luvulla 200 kW:n tehoinen tuulivoimala. Suomen ensimmäinen sähköverkkoon kytketty tuulivoimala otettiin käyttöön 1986.[5]

Tuuliturbiini

Tekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuuliturbiini on turbiini, jolla tuulen eli virtaavan ilman liike-energiaa muutetaan turbiinin akselin pyörimisenergiaksi eli mekaaniseksi energiaksi. Akseli pyörittää edelleen sähköä tuottavaa generaattoria. Roottorin pyörimisliike sovitetaan vaihteiston avulla generaattorille sopivaksi. Mikäli energia käytetään suoraan esim. jauhinkivien pyöritykseen käytetään nimitystä tuulimylly. Usein tuuliturbiinista puhuttaessa tarkoitetaan koko tuulivoimalaitosta, johon turbiinin lisäksi kuuluu mm. generaattori, vaihteisto, masto ja perustukset.[6]

Yleisimmän tuuliturbiinimallin rakenne on aksiaalinen eli siinä ilma virtaa akselin suuntaisesti. Myös radiaalisia tuuliturbiineja valmistetaan, mutta ne soveltuvat lähinnä pienille tehoille, korkeintaan noin 25 kW. Kaupallisena esimerkkinä tällaisista erikoisvoimaloista on suomalainen Windside.[7].

Tuulivoimalan koko mitoitetaan alueen tuulisuuden mukaan. Suuri voimala ei tuota sähköä pienellä tuulen nopeuksilla, mutta tuulen nopeuden kaksinkertaistuessa tuulivoimalan sähköntuotto nelinkertaistuu [8]. Pientuulivoimala tuottaa sähköä jo alhaisilla tuulen nopeuksilla ja voimaloiden avulla voidaan täydentää aurinkopaneelien ja dieselgeneraattorin energiantuotantoa.

Tuulivoimateknologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimateknologia on monitieteinen kokonaisuus, jossa keskeisiä osaamisaloja ovat muun muassa sähkömekaaninen energianmuunto, turbiinitekniikka, tuulivoimaloiden konstruktiotekniikka, tuulivoiman integroiminen sähköverkkoihin sekä tuuli- ja ympäristöolosuhteiden tutkimus.

Tuulivoiman käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoiman asennettu kapasiteetti (MW)
[9][10][11][12]
Sija
2015
Maa 2006 2009
[13][14]
2012
(lopussa)
[15][16]
2013
(lopussa)

[17][18]

2014
(lopussa)
[19]
2015
(lopussa)
[3][2]
1 Kiinan lippu Kiina 2 604 25 104 75 564 91 424 114 775 [20] 145 104
2 Yhdysvaltain lippu USA[21] 11 603 35 159 60 007 61 091 65 945 [20] 74 471
3 Saksan lippu Saksa[22] 20 622 25 777 31 332 33 730 39 165 44 946
4 Intian lippu Intia 6 270 10 926 18 421 20 150 22 465 [20] 25 088
5 Espanjan lippu Espanja 11 615 19 149 22 796 22 959 22 987 23 025
6 Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Britannia 1 963 4 051 8 445 10 531 12 440 13 603
7 Kanadan lippu Kanada 1 459 3 319 6 200 7 803 9 674 [23] 11 200
8 Ranskan lippu Ranska 1 567 4 492 7 196 8 254 9 285 10 358
9 Italian lippu Italia 2 123 4 850 8 144 8 551 8 663 8 958
10 Brasilian lippu Brasilia 237 606 2 508 3 456 5 928 [20] 8 715
11 Ruotsin lippu Ruotsi[24] 572 1 560 3 745 4 470 5 425 6 025
12 Puolan lippu Puola 153 725 2 497 3 390 3 834 5 100
13 Portugalin lippu Portugali 1 716 3 535 4 525 4 724 4 914 5 079
14 Tanskan lippu Tanska 3 140 3 465 4 162 4 772 4 845 5 063
15 Turkin lippu Turkki 51 801 2 312 2 956 3 763 4 694
16 Australian lippu Australia 817 1 712 2 584 3 239 3 806[23] 4 187
17 Alankomaiden lippu Alankomaat 1 560 2 225 2 391 2 693 2 805 3 431
18 Meksikon lippu Meksiko 88 202 1 370 1 992 2 514 [23] 3 073
19 Japanin lippu Japani 1 394 2 056 2 614 2 661 2 789 3 038
20 Romanian lippu Romania 14 1 905 2 599 2 954 2 976
21 Irlannin lippu Irlanti 745 1 260 1 738 2 037 2 272 2 486
22 Itävallan lippu Itävalta 965 995 1 378 1 684 2 095 2 412
23 Belgian lippu Belgia 193 563 1 375 1 651 1 959 2 229
24 Kreikan lippu Kreikka 746 1 087 1 749 1 865 1 980 2 152
25 Etelä-Afrikan lippu Etelä-Afrikka - 570 [2] 1 053
26 Suomen lippu Suomi 86 146 288 448 627 1 005[25]
27 Chilen lippu Chile 168 (205 / 2011)[26] 335 841 [20] (764)[2] 933
28 Uruguayn lippu Uruguay 20 52 59 529 [2] (464)[20] 845
29 Norjan lippu Norja 314 431 703 768 819 838
30 Korean tasavallan lippu Etelä-Korea 173 348 483 561 610[2] 835
30+ Marokon lippu. Marokko 124 253 291 291 787[2] (591 [23]) 787
30+ Bulgarian lippu Bulgaria 32 177 684 681 691 691
30+ Taiwanin lippu Taiwan 188 436 564 614 633 647
30+ Uuden-Seelannin lippu Uusi-Seelanti 171 497 623 623 623[2] 623
30+ Egyptin lippu Egypti 230 430 550 550 610[2] 610
30+ Ukrainan lippu Ukraina 86 94 276 371 498 514
30+ Liettuan lippu Liettua 55 91 225 279 279 424
30+ Kroatian lippu Kroatia 28 180 302 347 423
30+ Filippiinien lippu Filippiinit 66[27] 216[27] (283)[28] 387[28]
30+ Unkarin lippu Unkari 61 201 329 329 329 329
30+ Etiopian lippu Etiopia 52 171[27] 171[27][28] 324[28]
30+ Viron lippu Viro 32 142 269 280 303 303
30+ Tšekin lippu Tšekki 50 192 260 269 282 282
30+ Argentiinan lippu Argentiina 31 167 218 271[2] 279
30+ Panaman lippu Panama 35[2] 270
30+ Costa Rican lippu Costa Rica Costa Rica 74 123 147 148 198[2] 268
30+ Pakistanin lippu Pakistan 56 106 256[2] 256
30+ Tunisian lippu Tunisia 34 104 255[27] 255[27] (245)[28] (245)[28]
30+ Thaimaan lippu Thaimaa 223[27] 233[2] 233
30+ Nicaraguan lippu Nicaragua 40 102 146 186 [29][28] 186[28]
30+ Hondurasin lippu Honduras - (102 / 2011)[26] 102 176[2] 176
30+ Perun lippu Peru 2[27] 148[27][2] 148
30+ Kyproksen lippu Kypros 0 147 147 147 158
30+ Vietnamin lippu Vietnam - 31[28] (30 / 2011)[26] 52[28] 52[28] 135[28]
30+ Iranin lippu Iran 48 9 91 91
30+ Dominican lippu Dominican tasavalta - - 34[28] (33 / 2011)[26] 80[28] 80[28] 80[28]
30+ Sri Lankan lippu Sri Lanka 63 63 (76)[28] 76[28] 76[28]
30+ Latvian lippu Latvia 28 68 62 62 62
30+ Sveitsin lippu Sveitsi 18 50 60 60 60
30+ Luxemburgin lippu Luxemburg 35 45 58 58 58
30+ Mongolian lippu Mongolia - 50 (51)[28] 51[28] 51[28]
30+ Guatemalan lippu Guatemala - 50[2] 50
30+ Venezuelan lippu Venezuela 30
30+ Kap Verden lippu Kap Verde 12 24 24[27] 24[27]
30+ Färsaaret 2[19] 7[19] 18 18
30+ Venäjän lippu Venäjä 9 15 15 15 15
Koko maailma (MW) 74 223 157 899 282 482 318 137 369 553[23]
(369 614)[20]
432 419

Maailmanlaajuisesti tuulivoiman tuotantokapasiteetti on kasvanut huomattavasti vuoden 2004 jälkeen. Vuosina 2005–2009 tuotantokapasiteetti nousi ensin runsas 11 gigawattia vuodessa, sittemmin vuosina 2009–2013 tuotantokapasiteettia on lisätty maailmanlaajuisesti 35–45 GW luokkaa vuosittain. [17] Vuosina 2014 ja 2015 tuotantokapasiteetti kasvoi jo 51,5 GW[20] ja 63,0 GW[2].

Maailman tuulienergianeuvoston (GWEC) ja ympäristöjärjestö Greenpeacen vuonna 2014 julkaiseman maailman tuulienergiatuotannon näkymiä esittelevän julkaisun mukaan tuulivoimaa voitaisiin tuottaa vuonna 2030 jo 2 000 GW sähköä (yli nelinkertainen vuoden 2015 lopun lukemaan 432,4 GW[2] nähden), mikä arvion mukaan vastaisi 17–19 % maailmanlaajuisesta sähköntarpeesta. Näkemyksen mukaan tämä vähentäisi hiilidioksidipäästöjä 3 miljardia tonnia vuodessa. Vuoteen 2050 mennessä tuulivoimalla voitaisiin tuottaa 25–30 prosenttia maailmanlaajuisesta sähköntarpeesta. [30]

Tuulivoima Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 lopussa 28 EU-maassa oli tuulivoimakapasiteettia yhteensä 141,6 GW, eniten Saksassa (44,9 GW). Ylivoimainen enemmistö voimalakapasiteetista on maalla (131 GW) ja alle 10 % merellä (11 GW).[3]

Vuonna 2015 EU:ssa asennettiin 12 800 MW tuulivoimaa.[3]. Euroopaan vuonna 2015 rakennetusta uudesta tuotantokapasiteetista tuulivoiman osuus oli 44 % (12,8 GW), aurinkovoiman 29 % (8,5 GW), kivihiilipohjaista oli 16 % (4,7 GW), maakaasuun nojasi 6,4 % (1,6 GW). Kunkin muun tuotantotavan määrä oli alle 1,5 % uudesta käyttöönotetusta tuotantokapasiteetista. Käytöstä poistettiin eniten vanhoja hiilivoimaloita (−8 GW), kaasuvoimaloita (−4,3 GW), polttoöljyvoimaloita (−3,3 GW) ja ydinvoimaloita (−1,8 GW).[3]

Vuonna 2015 Euroopan unionin asennetusta energiatuotantokapasiteetista 21,1 % pohjautui maakaasuun (192,0 GW), 17,5 % kivihiileen (159,2 GW), 15,6 % tuulivoimaan (141,6 GW), 15,5 % vesivoimaan (141,1 GW), 13,2 prosenttia ydinvoimaan (120,2 GW), 10,5 % aurinkovoimaan (95,4 GW), 3,7 % polttoöljyyn (33,7 GW) ja 1,3 % biomassaan (12,1 GW). [3]

Pelkkä tuotantokapasiteetti ei kerro suoraan, kuinka paljon sähköä voimaloilla voidaan tuottaa, sillä esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimalat eivät ympäristöstään riippuvina tuotantotapoina toimi täydellä teholla kuin osan aikaa.

Tuulivoima Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tuulivoima Suomessa

Vuoden 2015 lopussa Suomen 387 tuulivoimalan kokonaiskapasiteetti oli 1 005 MW. Ne tuottivat noin 2,8 prosenttia Suomessa samana vuonna kulutetusta sähköstä.[25], kun vielä syksyllä 2011 luku oli 0,3 prosenttia.[31] Vuonna 2013 laadistussa Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa tavoitteena on, että tuulivoimalla tuotetaan yhdeksän terawattituntia vuodessa vuoteen 2025 mennessä, jolloin kapasiteetin pitää olla noin 3 000 MW.[32]

Tuulivoiman osuus tuotetusta sähköenergiasta on ollut nousussa. Esimerkiksi helmikuun loppua 2016 edeltävän 12 kuukauden aikana tuulivoiman osuus oli noussut 2,9 prosenttiin sähkönhankinnasta Suomessa (2 394 GWh; vuotta aikaisempana 12 kk jaksona osuus 1,6 %). Kuukausi-, päivä- ja tuntikohtaisesti tuulienergian tuotannossa on kuitenkin erittäin suurta vaihtelua, mikä käy ilmi esimerkiksi Energiateollisuus-yhdistyksen julkaisemista sähköntuotannon tilastoista.[33][34]

VTT:n vuonna 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoimalla voitaisiin tuottaa vuoteen 2020 mennessä jopa 10 % Suomen sähköntarpeesta.[35]

Kansallisten ja EU-strategioiden edellyttämiin tuulivoimamääriin ei päästä pelkällä maatuulivoimalla. Strategian mukaan tuulivoimalla pitäisi vuonna 2020 tuottaa 6–7 prosenttia sähkön kokonaistuotannosta. Uusiutuvan energian tuotantoa on lisättävä yli 30 TWh:lla vuoteen 2020 mennessä. Tuulivoiman osuus lisäyksestä on 6 TWh, joka tarkoittaa noin 2000 - 2500 MW:n edestä uusia tuulivoimalaitoksia.[36] Merituulivoimala tuottaa enemmän sähköä kuin sisämaahan rakennettu voimala, mutta on rakennuskustannuksiltaan kalliimpi. [37] Merituulivoimalan tuotanto on kokemusten perusteella jopa 1,6-kertainen mantereella sijaitsevaan voimalaan verrattuna. Suomeen valmistui vuonna 2010 maailman ensimmäinen raskaisiin ja dynaamisiin jääolosuhteisiin rakennettu merituulivoimala, Pori Offshore Pilot, joka on toiminut pilottina Tahkoluodon merituulipuiston rakentamiselle sekä laajemminkin merituulivoiman kehittämisele Suomessa. Suomen Hyötytuuli -yhtiön omistamassa voimalassa on mm. etsitty ja testattu erilaisia ratkaisuja voimalan huoltokäynteihin eri olosuhteissa. [38]

Tuotanto-olosuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoiman kaupallisessa käytössä paikallisten tuuliolosuhteiden tuntemus on tärkeää. Tuulioloilla tarkoitetaan mm. keskinopeutta, ajallista vaihtelua, tuulennopeuksien esiintymistodennäköisyyttä ja turbulenttisuutta. Tuulivoimatuotantoa rajoittavia tekijöitä ovat esimerkiksi laitteiden huurtuminen ja kylmyys.[39]

Tuulivoimalaitoksen tuotanto riippuu voimakkaasti sijoistuskohteensa tuulioloista, sillä tuulen energia on suoraan verrannollinen ilmavirtauksen nopeuden kolmanteen potenssiin.[40] Näin ollen 7,5 m/s tuuli tuottaa yli kolminkertaisesti energiaa verrattuna 5 m/s virtaukseen.

Tuotanto-olosuhteet Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Voimalaitostekniikan professori Risto Raikon mukaan tuotanto-olosuhteet Suomessa ovat heikommat kuin Euroopan tuulivyöhykkeellä sijaitsevilla Saksalla, Alankomailla ja Tanskalla, missä tuulten keskinopeudet ovat 7−9 metriä sekunnissa. Suomessa jäädään alle 5 m/s. Siksi tuulivoima ei Raikon mukaan Suomessa pysty kilpailemaan energiamuotona samalla tavalla.[41]

Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan on kuitenkin paljon tuulivoiman tuotantoon sopivia paikkoja. Tuulen keskinopeus on Suomessa merialueilla 8–9 m/s, sisämaan aukeilla alueilla 4,5–5,5 m/s, Lapissa tuntureilla yli 10 m/s.[42]

Pinnanmuotojen ja pinnan rosoisuuden takia sisämaassa keskimääräinen tuulen nopeus lähellä maan pintaa on rannikkoa ja avomerta pienempi. Tuulen nopeuden erot avomeren, rannikon ja sisämaan välillä pienenevät tuulivoimalan napakorkeuden kasvaessa. Tuulivoimaloiden korkeuden kasvu onkin mahdollistanut tuulivoiman rakentamisen aiemmin tuulioloiltaan kannattamattomille paikoille. Suomen rannikkoalueilla maaston epähomogeenisuus tekee tuulen mallinnuksesta haastavaa.[43]

Varsinkin Suomessa tuulivoimalan suunnittelussa on otettava huomioon jään kertyminen lapoihin ja muihin rakenteisiin, mitä voidaan ehkäistä pinnoitemateriaaleilla, tai lapoihin asennetuilla lämpövastuksilla. Suunnittelussa tulee huomioida myös sijoituspaikkaan liittyvä tuulen turbulenssi. Suurin Suomessa mitattu 10 minuutin keskituulen nopeus on 31 m/s. Suurimmat maksimituulet puhaltavat rannikkoalueilla ja tuntureilla. Tuulivoiman taloudellinen kannattavuuteen liittyy oikean tekniikan ja sijoituspaikan valinta. Esimerkiksi Rautaruukki Oyj on kehittänyt tuulivoiman kustannustehokkaaseen hyödyntämiseen tähtäävää korkean maston metallitekniikkaa.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailman uusiutuvan energian investoinneista vuonna 2013 tuulivoiman osuus oli toiseksi suurin eli noin 37 %. Silloin investoitiin tuulivoimaan 80,1 miljardia dollaria[44]

Tuulisähkön hinta on laskenut tekniikan kehittyessä ja tuotantomäärien kasvaessa. Hinta on laskenut 80 % 1980-luvulta.[45] Ainakin toistaiseksi maalle rakentaminen on halvempaa kuin merelle rakentaminen, koska siitä on enemmän kokemusta. Hinnan odotetaan laskevan 25–50 % vuoteen 2020 mennessä, jolloin merituulivoimasta tulisi maatuulivoimaa halvempaa.[46]lähde tarkemmin? Kysynnän raju kasvu ja raudan hinnan nousu voivat nostaa hintaa. Brittiläisten uusiutuvan energian tuottajien etujärjestö British Wind Energy Association BWEA on arvioinut omissa laskelmissaan tuulivoiman samanhintaiseksi kuin hiilivoima ja halvemmaksi kuin ydinvoima. Vuoden 2004 arvion mukaan rannikon voimalalla tuotetun sähkön hinnaksi tulisi noin 3 £/kWh, ulkomerellä 5 £/kWh. Uudella hiilivoimalalla tuotettu energia asettuisi hinnaltaan näiden väliin, kun taas uuden ydinvoimalan tuottaman sähkön hinta olisi 4,5–7 £/kWh.[47]

Tuulivoiman kustannukset ja kustannusrakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoiman kustannukset koostuvat karkeasti investointikustannuksista ja käyttökustannuksista. Käyttökustannukset ovat tuulivoimalalle pienet verrattuna fossiilisiin energiantuotantomuotoihin, sillä polttoainekustannuksia ei ole lainkaan. Tuulivoiman kustannukset ovat merkittävimmät rakennusvaiheessa, eli toisin sanoen tuulivoima on pääomaintensiivistä. Vuotuiset käyttökustannukset ovat tyypillisesti noin 2 % investointikustannuksista.[48]

Tuulivoimayhdistyksen mukaan tuulivoiman hintaa ei voi yksiselitteisesti määritellä, sillä hinta riippuu kunkin hankkeen teknisistä ja taloudellisista reunaehdoista kuten investointien takaisinmaksuaikataulusta.[49] Kustannusrakenteeseen vaikuttavien muuttujien määrä on suuri: esimerkiksi sähköverkkoon liityntä, tiestö, maankäyttö ja perustukset saattavat aiheuttaa hyvin erilaisia kustannuksia. Koska tuulivoimaa usein rakennetaan syrjäisille paikoille verkkokustannukset voivat olla suuret.[50] Tuulivoimapuistoilla on mittakaavaetu investointivaiheessa yksittäisiin turbiineihin nähden. Euroopassa tuulivoimalan käyttöiäksi oletetaan yleensä 20 vuotta suunnitteluvaiheessa.[51] Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että tuulivoimaloiden käyttökustannukset kasvavat laitteiston tullessa 10–12 vuoden ikään.[52]

Tuulivoimalan käyttö- ja ylläpitokulujen arvioidaan tyypillisesti olevan 1,2–1,5 snt/kWh maalla. Keskimäärin tuulivoimalla tuotetun energian kustannukset ovat olleet noin 7  snt/kWh, tuotantokustannukset ovat vaihdelleet vähäntuulisilla alueilla 7–10  snt/kWh.[53] Tuulisähkön hinta riippuu tuuliolosuhteista, toiminta-ajasta ja sähköverkon kustannuksista. Tyypillisesti investointi- ja ylläpitohinta on 3,5–8,5 snt/kWh.lähde?

Kasvanut kysyntä, tuotannon riittämättömyys ja teräksen hinnan nousu ovat nostaneet turbiinien hintaa merkittävästi ja toimitusajat ovat pitkätlähde?.

Brasilialaiset energiayhtiöt ovat aiemmin luvanneet tuulivoimaa maailman halvimmilla hinnoilla, mutta valuutan heikkeneminen vuonna 2011 teki voimaloiden osista suhteellisesti kalliimpia kuin ennen.[54] Tuulivoimatuottaja Vestaksen mukaan tuulivoima on yksi halvimmista tämänhetkisistä uusiutuvista energialähteistä. Hyvällä paikalla tuulivoima voi olla halvempaa kuin hiili- tai maakaasuvoimaloiden tuotantohinta. Vestaksen tutkimuksen mukaan päästömaksut huomioiden maakaasuvoima maksaa 68 USD/MWh ja tuulivoima 64 USD/MWh.[55]

Ulkoiskustannukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan komission teettämän selvityksen mukaan tuulivoiman ulkoiskustannukset, eli yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheutetut ylimääräiset kustannukset, ovat eri energiamuodoista halvimmat, 0,05–0,25 snt/kWh.[56] [57]

Tuuliturbiinit ja varsinkin laajat tuulipuistot aiheuttavat toimintavaikeuksia tutkajärjestelmille, sotilaalliselle tutkailmavalvonnalle ja säätutkille. Siksi tutkajärjestelmiä on parannettava tuulipuistojen vaikutusalueella, mistä aiheutuu suuria kustannuksia. Aiheuttaja maksaa periaatteen vuoksi, mikä lisää tuulivoiman investointikuluja.[58][59][60] Asiaa helpotetaan tuulipuistojen ja tutka-asemien paremmalla keskinäisellä sijoittelulla, jota voidaan mallintaa tietokoneella.[61]

Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimalla yritetään vähentää hiilidioksidipäästöjä. Vuonna 2005 julkaistun saksalaisen tutkimuksen mukaan hiilidioksiditonnin vähentäminen korvaamalla fossiilisia polttoaineita tuulivoimalla maksaa 41–77 euroa.[62] Yksi MWh sähköä hiilellä tuotettuna aiheuttaa noin yhden tonnin hiilidioksidipäästöt.[63] Tuulivoimatuottajan E.onin julkaiseman tutkimuksen mukaan tuulivoima voi huonosti korvata perinteistä voimantuotantoa. Vuoden 2004 Saksan tuulivoimakapasiteetilla pystyttiin korvaamaan 8 % kapasiteetistaan. Prosenttiosuus laskee, kun kapasiteetti nousee. Vuoteen 2020 ennustettu 48 GW:n tuulivoimakapasiteetti pystyisi korvaamaan 2 GW hiili- tai ydinvoimaa (4 %).[64] Viime vuosina Euroopassa on todettu tuulivoimaa eniten lisänneiden maiden kasvattaneen myös eniten hiilidioksidipäästöjä. Tämä johtuu voimakkaasta hiilivoimaloiden lisäämisestä tuulivoiman tuotanto-ongelmien rinnalla.[65]

Käyttöikä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimalan käyttöiästä on esitetty erilaisia näkemyksiä. Tuulivoimateollisuuden vallitseva yleinen käsitys käyttöiästä on vakiintunut 20–30 vuoteen.[66][52] Kaupallista tuulivoimalainvestointia tehtäessä lähdetään yleensä siitä, että laitoksen tulee pystyä maksamaan investointi takaisin 20 vuodessa.

Tuulivoimalatoiminta on niin uutta, että vasta harvat turbiinit ovat saavuttaneet 20 vuoden iän, ja nekin ovat olleet tyypillisesti pienempiä kuin nykyisin rakennettavat laitteet.[67] Tanskassa yli 15-vuotiaita tuuliturbiineja oli vuonna 2013 1 664 kappaletta, joista 131 oli 23-vuotiaita. Tanskassa purettujen tuuliturbiinien keski-ikä on noin 17 vuotta.[68]

Tuulivoiman edistäminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoiman käyttöönottoa edistetään syöttötariffeilla, sertifikaateilla, sujuvilla lupaprosesseilla ja sähköverkkoyhteyksillä.[69] Myös vapaaehtoisia ympäristömerkkejä, kuten Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki, on perustettu tukemaan tuulivoiman ja muun uusiutuvan käyttöönottoa. Ekoenergia-merkki asettaa myös kestävyyskriteerejä hyväksymälleen tuulivoimatuotannolle. Ekoenergia-merkin mukaista sähkösopimusta suosittelevat Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace sekä WWF. Suomessa tuulivoimala voi saada tukea 105,3 euroa/MWh, mutta syöttötariffin taso ei kuitenkaan vielä riitä avomerituulipuistojen rakentamiseen.[70]

Uusiutuvana energiana tuulivoimaa yleensä tuetaan valtion taholta. Tuulivoiman edistämiseen sisältyy yleensä investointitukea, 20–30 vuoden takuuhinta tuotetusta sähköstä, valtion kustantamat verkkoyhteydet tai erilaisia verohelpotuksia. Yleisiä ovat myös erilaiset vihreät sertifikaatit. Syöttötariffilla tuetun energiantuotannon vaikutusta kuluttajien maksamaan laskuun on vaikea arvioida, koska kapasiteetin lisäys laskee sähkön hintaa markkinoilla ja tariffi kasvattaa kuluttajien maksamaa hintaa.lähde? Kreikka on EWEA:n mukaan esimerkki maasta, jossa pelkkä takuuhinta ei ole riittänyt tuulivoiman lisäämiseen.lähde? Ruotsissa vihreän sertifikaatin pidennys 20 vuodeksi on lisännyt tuulivoimainvestointejalähde?. Suomessa sähköverkkoon liitettävä voimala voi saada Kauppa- ja teollisuusministeriön investointitukea 20–35 % rakennuskustannuksista ja tuottajalle palautetaan sähkövero.lähde?

Tuet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijoiden mukaan tuulisähkön tukeminen menee osittain hukkaan, jos tavoitteena on edistää siirtymistä puhtaampaan teknologiaan. Tätä tavoitetta olisi parempi edistää innovaatiotuilla. Sen sijaan päästöjen vähentämistä voidaan edistää mahdollisimman edullisesti toimivalla päästökaupalla: se ohjaa vähentämään päästöt kaikkein edullisimmin keinoin. Tämä on saanut myös kansainväliset pankit innostumaan hiilidioksidipäästöjen alentamisesta koska kaikki päästökaupan raha kiertää niiden kautta. Uusiutuvan energian tuet eivät lainkaan vähennä päästökauppasektorin päästöjä, koska ne eivät vähennä päästöoikeuksien kokonaismäärää vaan tekevät muille halvemmaksi ostaa päästöoikeuksia. [71]

Vuonna 2011 otettiin Suomessa käyttöön tuulivoimalla tuotetun sähkön takuuhinta, jossa tuottajalle taattiin 12 vuoden ajaksi 85 euroa/MWh ja nopealle investoijalle lisäksi enintään kolmen vuoden ajan lisäbonus, joka korotti takuuhinnan yhteensä 105,3 euroon/MWh. Tavoite oli kasvattaa Suomen tuulivoimakapasiteetti vuoteen 2020 mennessä aina 2 500 megawattiin.[72]

Syyskuussa 2015 työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti, että vaikka Suomen syöttötariffijärjestelmällä oli ollut tuulivoimahankkeiden kehittämiseen ja tuulivoimaloiden investointiin selvä kannustava ja käynnistävä vaikutus, sen hetkistä järjestelmää ei enää voitu pitää riittävän kustannustehokkaana ja markkinaehtoisena kannustinjärjestelmänä.[73] Sähkön markkinahinta megawattitunnilta oli tuolloin 2. vuosineljänneksellä ollut vain 25,83 euroa verrattuna alkuvuoden 32,10 euroon ja 2011 syksyn noin 40 euroon.[74] [75]

Työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 laskettiin että tuulivoima työllisti EU:ssa suoraan 108 600 henkeä, joista 38 000 saksalaista, 17 000 tanskalaista ja 20 500 espanjalaista.[76] Vuonna 2010 tuulivoiman työllisti EWEA:n mukaan 135 863 ihmistä, eli noin 25 % enemmän kuin vuonna 2007.[77] Yhdysvalloissa uusiutuvat energiamuodot toivat kaikkiaan 450 000 työpaikkaa vuonna 2007.[78] Tuulivoiman työllistävyys on keskiarvoltaan esimerkiksi Tanskassa 3 henkeä/MW. Vuoden 2020 EU-ennuste on 153 400 tuotantoon, 27 400 asennuksiin ja 16 100 ylläpitoon plus viennin osuus.[79] Suomessa tuulivoimalat työllistävät paikallisia ihmisiä esimerkiksi maansiirto- ja metsänraivaustyöhön. Rakennusyhtiöitä käytetään perustuksia tehtäessä. Itse tuulivoimaloiden pystyttämisestä vastaa usein ulkomainen tuulivoimalan valmistaja. Käytön aikana tuulivoima työllistää käyttöhenkilökuntaa arviolta kaksi työntekijää 10–20 voimalayksikköä kohden.[80]

Tuulivoima-alan yrityksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimaosuudet %
Yritys 2007[81][82]
lähde tarkemmin?
2013[83]
Vestas (Tanska) 22,8 13,1
Goldwind (Kiina) 4,2 11
Enercon (Saksa) 14,0 9,8
Siemens (Saksa) 7,1 7,4
GE Energy (USA) 16,6 6,6
Gamesa (Espanja) 15,4 5,5
Suzlon (Intia) 10,5 5,3
United Power (Kiina) - 4
Mingyang (Kiina) - 3,5
Nordex 3,4 3,3

Vuonna 2013 suurimmat tuulivoimageneraattorien valmistajayhtiöt olivat myytyjen voimaloiden yhteistehon (gigawattia) perusteella tanskalainen Vestas, kiinalainen Goldwind, saksalaiset Enercon ja Siemens, yhdysvaltalainen GE Energy ja espanjalainen Gamesa.[83]

Vielä vuonna 2005 myös suomalaisella Winwindillä oli merkittävä asema suurten tuulivoimaloiden (yli 3 MW) markkinoilla. Yritys oli tuolloin yli 2,5 MW turbiineissa kolmanneksi suurin valmistaja Vestaksen ja Enerconin jälkeen (2005).[84] Vuonna 2013 Winwind kuitenkin ajautui konkurssiin.[85]

Uusia tuulivoimayhtiöitä on perustettu tuulivoimalahankkeiden toteuttamiseksi ja energiatuotannon pyörittämiseksi myös Suomessa. Tuulivoimamarkkinoiden merkittävin markkina-ajuri on viime vuosina ollut syöttötariffi[86][87], joka on taannut tuottajille kannattavan sähköhinnan.[88] Uusien tuulivoimaloiden rakentamisinnon on arvioitu hiipuvan Suomessa tavoitteeksi asetetun 2 500 MW:n kapasiteetin täyttymisen lähestyessä. Sähkön takuuhintaa 83,5 EUR/MWh (syöttötariffi, enintään 12 vuoden ajalta) ei turvata suuremmalle tuulinenergian tuotantokapasiteettimäärälle.[89][90]

Tuotantokapasiteetti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimalaitosten tuotantoa voidaan tarkastella ns. huipunkäyttöajan avulla, joka lasketaan jakamalla vuosituotanto nimellisteholla. Koska tuuliolosuhteista riippuen tuulivoimala tuottaa sähköä eri tehoilla, huipunkäyttöaika kertoo kuinka monta tuntia tuulivoimalan pitäisi toimia nimellistehollaan, jotta toteutunut vuosituotanto täyttyy. Usein tuulivoimalan tuotantoa tarkastellaan myös kapasiteettikertoimen avulla. Kapasiteettikerroin on huipunkäyttöajan prosentuaalinen esitys ja saadaan jakamalla huipunkäyttöaika vuoden kaikilla tunneilla.[91][92] Euroopassa tuulivoimaloiden kapasiteettikerroin on usein 23 %lähde?, jolloin 1 MW tuulivoimaa tuottaa tuulisähköä 2 000 MWh/vuosi. Stanfordin yliopiston tutkijoiden mukaan vähintään viidesosa maailman tuulivoimapotentiaalista riittää koko maailman sähkönkulutukseen.lähde tarkemmin?

Yhdysvalloissa tuotiin tammikuussa 2015 esille se, että paremmista tuulioloista johtuen maa tuotti vuonna 2013 enemmän sähköä (167 mrd. kWh) kuin Kiina (138 mrd. kWh), vaikka Kiinassa oli asennettua tuulivoimalakapasiteettia noin 1,5 kertaisesti Yhdysvaltoihin verrattuna. Kiinan tavoitteena on rakentaa jopa 150 GW uutta tuulivoimakapasiteettiä vuoden 2017 loppuun mennessä. Yhdysvallat pyrkii rakentamaan samassa ajassa vajaa kymmenesosan tästä lisäkapasiteetista. [93] Mikäli esitetyt suunnitelmat toteutuvat ja uusien tuulivoimaloiden kapasiteettikerroin pysyy ennallaan vuoden 2013 oloihin nähden, Kiina nousee vuoden 2017 loppuun mennessä tuotantomäärissä maailman johtavaksi tuulienergian tuottajamaaksi Yhdysvaltojen ohi.

Säätövoiman tarve[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoima tarvitsee rinnalleen säätövoimaa, joka on nopeasti syttyvää ja helposti säädettävissä. Parhaiten tähän soveltuu lämpövoimaloista hiili-lähde? ja kaasuvoimalat. Tuulivoimaa kasvattaessa myös säätövoiman tarve kasvaa tuulivoiman huonon tuotantoennustettavuuden takia. Euroopassa esimerkiksi Saksa on rakentanut massiivisesti lisää hiilivoimaa tuulivoiman rinnalle.[94]Saksassa tuulivoiman rakentaminen on nostanut sähkönhintaa voimakkaasti ylöspäinlähde?. Tanskassa tuulivoiman tuotannon vaihtelut kompensoidaan Ruotsalaisella ja Norjalaisella pumppuvoimalla, joka toimii helpon säädettävyytensä ansiosta alueen energiavarastona. Tuulisella säällä Tanska myy halvalla sähkön ylijäämän naapurimaihin, joissa sillä pumpataan vettä takaisin voimaloiden altaisiin. [95] Skotlannissa tuulivoimaloille on jopa maksettu että voimalat sammutetaan yöksi jolloin sähkön kulutus on pientä.[96]


Tuulisuus vaihtelee vuorokauden, vuodenaikojen ja säärintamien mukaan. Sähköntuotanto talven kulutushuipun aikaan 21 vuoden keskiarvona (1993–2014) kertoo, että koko tuulisähkönnimellistehosta on tuona aikana ollut käytössä 20 %. Kymmenen vuoden keskiarvo (2004-2014) tuulivoiman tuotannosta kulutushuipun aikaan on 23 % nimellistehosta, eli lähes saman verran kuin keskimääräinen kapasiteettikerroin Suomessa.[97]

Energia-alan konsulttiyrityksen Energiakolmion mukaan Tanskassa ja Ruotsissa tehdyssä seurantatutkimuksessa selvisi, että alueellinen laajentaminen ei poista säätövoiman tarvetta, ”Jos ei tuule Tanskassa, ei tuule Ruotsissakaan” kertoo tutkimus [98].

Alle 20 %:n energiantuotanto-osuudella tuulivoima ei merkittävästi lisää säätövoiman tarvetta.[99] Useiden eri maiden kokemusten ja mallilaskelmien perusteella tuulivoiman vaatima säätötarve on 15 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista, kun tuulivoimalla tuotetaan 5−10 % sähköstä.[100] Vaihtelua tasoitetaan tavallisesti vesivoimalla tai lauhdetuotannolla. Jos tuulivoiman osuus nousee 20 %:sta vielä merkittävästi, niin tuulivoimatuotantoa täytyy tasoittaa lisätoimenpiteillä. Näitä ovat esimerkiksi sähköverkkoyhteyksien lisääminen naapurimaihin, kulutuksen jousto tai säätökapasiteetin käyttö.[101]lähde tarkemmin?

Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoitti syksyllä 2008 varautuvansa liittämään 2 000 MW tuulivoimakapasiteetin kantaverkkoon. Fingridin mukaan käyttövarmuuden näkökulmasta yhden tunnin sisällä tapahtuva tuulivaihtelu aiheuttaa tehonmuutoksen, joka on arviolta neljänneksen tuulivoiman kokonaistehosta. Näin ollen 2 000 MW tuulivoimaa edellyttää varautumista 500 MW tehomuutoksiin.[102]

Tanskan länsiosassa tuulivoiman normaalivaihtelu energiantuotannossa on ollut 1 600–200 MW, mutta äärimmillään on havaittu tuulivoiman vaihdelleen 2 200–100 MW kymmenen tunnin sisällä. Tuulivoimakapasiteetin jatkuva ennalta ennustamattomuus asettaa haasteita säätövoiman riittävyydelle, suurimmillaan 600 MW vaihtelu tuulivoimakapasiteetissa yhdessä tunnissa.[103]

Suurimmissa tuulivoimankäyttäjämaissa, Espanjassa, Saksassa ja Tanskassa, tuulivoiman hetkellinen tuotanto on ollut yli 30–40 % kyseisen maan sähkönkulutuksesta useita kertoja vuodessa. Sähköverkko on kuitenkin kestänyt tämän ennustusmenetelmien sekä verkkojen hyvän rakenteen että tehon tuotannon ja kulutuksen ohjauksen kautta.[104] Pohjoismaiden sähkömarkkinoilla tuulivoima lisää säätötarvetta noin 2 % kapasiteetista, kun tuulivoiman osuus kulutuksesta on 10 %.[105]

Tuulivoimaloihin on myös saatavilla akusto tasoittamaan sähköntuotannon vaihteluita tuulen voimakkuuden muuttuessa. [106] Mutta akustot ovat niin pieniä, että vain yhden tunnin sopimuksen mukainen tuotanto voidaan varmistaa.

Hajautettu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hajautetuilla energiajärjestelmillä tarkoitetaan paikallisia pienten kokoluokkien sähkön-, lämmön- ja kylmäntuotannon laitoksia ja niihin liittyviä palveluita. Yhteisiä tekijöitä hajautetulle tuotannolle on pieni kokoluokka ja sijainti kulutuspisteen yhteydessä.[107]

Tuulivoima soveltuu hajautettuun energiantuotantoon. Sähköä voidaan tuottaa myös pientuulivoimaloilla itse kulutuspaikoilla: maatiloilla, taloyhtiöissä, omakotitaloissa ja kesämökeillä. Sähköä voi tuottaa omavaraisesti mutta ei sähköverkkoon, koska Suomen laki kieltää yksityisiä myymästä sähköä sähköverkkoon, minkä vuoksi pienemmät, omakotitaloihin soveltuvat tuulimyllyt, tarvitsevat myös akun ja taloautomaation, mikä lisää hintaa.[108] Tuulivoimaa käytetään pienimuotoisesti esimerkiksi merkkivaloihin, havaintoasemiin ja viestiasemien radioiden akkujen lataamiseen ja aurinkovoiman täydennyksenä.

Hajautettuun energiantuotantoon liittyy myös haasteita. Tuulivoimalaitoksen kytkeminen valtakunnalliseen sähköverkkoon edellyttää teknisiä ratkaisuja, joilla voidaan estää tuulivoimalan epätasaisen tuotannon mahdollisesti aiheuttamat häiriöt. Järjestelmävaikutusten arviointia tekee VTT TEKESin rahoittamassa DENSY -hankkeessa.[109]

Ympäristövaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoima lasketaan uusiutuviin luonnonvaroihin. Tuulisähkön tuotannossa ei synny hiilidioksidi- eikä muitakaan päästöjä, kuten rikkiä, typpeä tai pienhiukkasia. Ympäristövaikutusten arviointiin sisältyy ääni-, eliöstö-, maankäyttö- tai maisemavaikutukset. Lapojen pyöriminen voi aiheuttaa välkkymistä ja heijastukset ja varjot voivat näkyä kauas. Materiaaleista teräs on helposti kierrätettävää. Lasikuitu- ja komposiittiosien kierrätystä ei toistaiseksi ole järjestetty.

Melu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimalaitosten käyntiääni koostuu pääosin laajakaistaisesta (noin 60–4 000 Hz) lapojen aerodynaamisesta melusta sekä hieman kapeakaistaisemmista sähköntuotantokoneiston yksittäisten osien meluista (mm. vaihteisto, generaattori sekä jäähdytysjärjestelmät). Aerodynaaminen melu on hallitsevin lapojen koon ja jaksollisen äänen vuoksi.[110]

Tutkimusten mukaan noin 10 % väestöstä kokee tuulivoimalan aiheuttaman melun häiritseväksi sisätiloissa, kun sen A-painotettu äänentaso ylittää 40 dB(A) asunnon ulkopuolella.[111] Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan nukkumiseen käytetyissä asuintiloissa melu ei saa yöllä ylittää 30 dB(A) (klo 22–7).[112] Tanskassa on voimassa ympäristöministeriön asettama vain matalataajuista melua asuntojen sisätiloissa koskeva 20 dB(A):n raja-arvo.[113] Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen Timo Lanki on todennut, että tuulivoimaloista johtuva asuntojen sisämelutaso ei ylitä asumisterveysohjeen tasoja, mikäli ulkomelutaso ei nouse yli 40 dB:n.[114] Tuulivoimahankkeiden suunnittelun yhteydessä tehdään huolelliset melumallinnukset, joilla varmistetaan ettei äänentaso nouse liian korkeaksi asuntojen ulkopuolella.

Haminan Mäkelänkankaalla mitattu kahden tuulivoimalan ääni on ylittänyt säännöllisesti 2 MW:n laitoksilla yli 45 dB(A) 500 metrin etäisyydellä ja olevan voimakkaasti amplitudimoduloitunut (5–7 dB). Ajoittain 40 dB(A):n raja oli 1 800 metrin etäisyydellä voimalasta.[115] Kyseisessä esimerkkivoimalassa on ollut tekninen vika vaihteistossa, josta tavanomaista käyntiääntä kovempi ääni on johtunut. Paikoin tuulivoiman matala äänentaajuus on kulkeutunut asuntojen seinien läpi. [116]

Melun vaikutuksia on esitelty laajasti esim. Dr. Christopher Hanningin tutkimuksessa [117], jossa on kerrottu eri maista ja eri etäisyydellä tuulivoimaloista asuvien ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia.

Melun vaimennusmahdollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Generaattorikoneiston ja vaihteiston vaimennus perustuu pitkälti laitteiden kotelointiin sekä käyntivärähtelyn vaimentamiseen erottamalla laitteen kiinnityspinta mastorungosta. Vaihteiston vaimennuksessa voidaan lisäksi suunnitteluvaiheessa optimoida hammasvälit vaihteistotaajuuden muuttamiseksi. Jäähdytysilman vaimennus voidaan hoitaa perinteisillä ilmakanavavaimentimilla tai valitsemalla jäädytysmoottori, jossa ilman virtausnopeutta on pienennetty. Tuulivoimaloita voidaan ajaa tarvittaessa myös niin sanotusti hiljennettynä, jolloin voimaloiden tehoa alennetaan.

Vaadittava suojaetäisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Uudenkaupungin kaupunginhallitus päätti 13.4.2015 tuulivoimaloiden ja asutuksen väliseksi etäisyydeksi kaksi kilometriä.[118]
  • Sosiaali- ja terveysministeriö 17.9.2013 esittää että suojaetäisyyden tulisi olla 2 km [119][120]
  • Pöytyän valtuusto päätti 27.4.2015 tuulivoimaloiden minimietäisyys asutukseen on kymmenen kertaa tuulivoimalan maksimikorkeus siiven kärjestä mitattuna. Vaatimusta ei sovelleta tuulivoimaloihin joiden napakorkeus on enintään 80 metriä ja enimmäisteho enintään yksi megawatti. Minimietäisyyksistä voi poiketa näiden rajojen sisäpuolella olevien asuin- tai vapaa-ajan rakennusten omistajien kirjallisella suostumuksella.[121]
  • Porin kaupunginvaltuusto teki 31.8.2015 päätöksen, että tuulivoimaloita ei saa jatkossa rakentaa kahta kilometriä lähemmäs asutusta. Suojaetäisyys koskee sekä vakituista asutusta että loma-asutusta. [122]

Lintu- ja lepakkokuolemat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AWEA:n mukaan USA:ssa lintuja kuolee 3–5 turbiinia kohti vuodessa.[123] Suomessa vastaava luku on noin 1–1,5.[124] Lintukuolemat riippuvat alueen linnustosta ja niihin on mahdollista vaikuttaa tuulivoiman sijoittelulla. Esimerkiksi Tanskan Nystedin tuulipuistossa (165 MW) kuolee vuosittain 40–50 haahkaa.[125] Toisaalta Kaliforniassa Altamontin tuulipuistossa kuolee vuosittain 1 870–4 310 lintua, joukossa myös satoja haukkoja ja pöllöjä sekä muita suuria petolintuja.[126] Tuulipuisto sijaitsee kriittisellä muuttoreitillä, joten sillä voi olla varsin suurta merkitystä lintukannalle. Ympäristöjärjestö CBD vei 2004 tuulipuiston omistavan yhtiön oikeuteen tilanteen johdosta.[127]

Tuulivoima tappaa myös suuria määriä lepakoita Euroopan unionin ja Pohjois-Amerikan alueella. Toisin kuin linnut, lepakot osaavat väistää turbiinien siivekkeet, mutta tuulivoimaloiden aiheuttama ilmanpaineen muutos johtaa lepakoiden keuhkojen laajenemiseen, mikä puolestaan aiheuttaa lepakoille kuolettavan sisäisen verenvuodon.[128] Appalakkien vuoristossa Yhdysvaltojen itärannikolla suoritettujen tutkimusten mukaan tuulipuistot ovat suurempi uhka alueen paikallisille ja pienempinä ryhminä viihtyville lajeille.[129] Laajemmilla alueilla elävät lajit saavat helpommin lisäyksiä riveihinsä tuulipuistovapailta alueilta.[129]

Ympäristöjärjestöjen kanta tuulivoiman haittoihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen luonnonsuojeluliiton Ekoenergia-merkki on asettanut tuulivoiman sijoittamiselle kriteerejä. Niiden mukaan tuulivoima ei saa sijoittua tärkeille maisema-, linnusto-, kulttuuriperintö-, tai luonnonsuojelualueille. Tällaisiksi alueiksi järjestö laskee Luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvat kohteet, Natura 2000 -alueet, erämaa-alueet, kaavojen suojelualuevaraukset, Luonnonsuojelulain mukaiset maisema-alueet, Kansallismaisema-teoksessa mainitut maisema-alueet, Unescon maailmanperintökohteet, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt sekä FINIBA-linnustoalueet.[130]

Lintujärjestö BirdLife Suomen mukaan tuulivoimaloiden karttamista ruokailussa tai yöpymispaikkojen valinnassa ovat osoittaneet erityisesti vesi- ja kosteikkolinnut mm. Suomessa runsaat sinisorsa, tukka- ja punasotka, telkkä, kapustarinta, kuovi, nokikana, töyhtöhyyppä ja harmaalokki. Järjestö pitää tärkeänä, että tuulivoimaloiden sijaintia valitessa huomioidaan seuraavia tekijöitä: suurien pesimäyhdyskuntien tai tärkeiden ruokailu- tai levähdyspaikkojen läheisyys, lintujen muuttoreittein sijainti suhteessa voimaloihin, lintujen esiintymisen vuodenaikaisvaihtelu ja meri- tai maakotkien yleisyys alueella.[131]

Energeettinen takaisinmaksuaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimalavalmistaja Vestaksen mukaan voimalan valmistuksen energiamäärä saatiin tuulivoimalla takaisin 8 kuukaudessa 1990-luvulla.[132]selvennä 2000-luvun alussa tuotantoaika oli 3 kuukautta.lähde?

Merituulivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Merituulivoima
Kelluva 2 MW tuulivoimala portugalin edustalla noin 5 km merellä Póvoa de Varzim, Portugal

Euroopan yhteisö on maailman merkittävin merituulivoiman tuotantoalue (2013). Suurimmat merituulivoiman tuottajamaat olivat Yhdistynyt kuningaskunta (3 680,9 MW), Tanska (1 270,6 MW), Belgia (571,5 MW), Saksa (520,3 MW), Kiina (428,8 MW), Alankomaat (246,8 MW) ja Ruotsi (211,7 MW). [133]

Tuulivoima-alan etujärjestö Euroopan tuulienergiayhdistys (EWEA) raportoi, että Euroopan yhteisön 73 merituulipuistossa oli heinäkuussa 2014 yhteensä 2 304 merituulivoimalaa. Nämä edustivat 7,3 gigawatin asennettua, sähköverkkoon kytkettyä tuulivoimakapasiteettia. Asennettuja voimaloita oli jonkin verran tätä enemmän, mutta useilta voimaloilta uupui vielä sähkönsiirtoyhteys.[134]

Euroopan tuulienergiayhdistys totesi heinäkuussa 2014 Euroopassa rakennettavan aiempia ennusteita runsaammin tuulivoimaloita maa-alueille. Euroopan komission todettiin puolestaan alentaneen arviotaan yhteisön vuoden 2020 energiatarpeesta 11 prosenttia aiempaa alemmaksi. EWEA:n uudessa, heinäkuussa 2014 julkaistussa arviossa merituulipuistojen ennakoitiin rakennettavan merkittävästi aiempia EWEA:n (2009) ja Euroopan yhteisön (2013) ennusteita vähemmän. Uudempi arvio esitti kolme erilaista vaihtoehtoista näkemystä Euroopan yhteisön maalle ja merille rakennetavan tuulivoimakapasiteetin määräksi vuodelle 2020. Merituulivoiman (ja kaiken tuulivoiman) osuuden Euroopan yhteisön energiantuotannosta arvioitiin kohoavan vuonna 2020 skenaariosta riippuen noin 2,4–3,5 prosenttiin (12,8–16,9 %) yhteisön energiantarpeesta. Rakennettujen merituulipuistojen asennettu kapasiteetti olisi tällöin EU-alueella välillä 19,5–27,8 GW ja vuotuinen energiantuotanto 71,9–102,2 TWh. [135][136]

Suomessa Suomen Hyötytuuli suunnittelee Tahkoluodon merituulipuiston rakentamista Porin Tahkoluodon satama- ja teollisuusalueen edustan merialueelle. Merituulipuisto muodostuu 11 tuulivoimalasta, joiden tuulivoimalakohtainen teho on 5 MW. Tuulivoiman tuotannon uskotaan suuntautuvan tulevaisuudessa yhä enemmän merelle, koska tuuliolosuhteet ovat merellä paremmat ja offshore-ratkaisu mahdollistaa suuren mittakaavan tuulipuistojen rakentamisen.[137] Tahkoluodon alueelle valmistui vuonna 2010 maailman ensimmäinen raskaisiin ja dynaamisiin jääolosuhteisiin rakennettu merituulivoimala, Pori Offshore Pilot. Siellä on pilotoitu merituulivoiman tuotanto-olosuhteita. [138]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalaisen National Wind Watch -yhdistyksen mukaan suuren mittakaavan tuulivoimatuotannon etuja liioitellaan ja haittoja vähätellään. Yhdistyksen mukaan tuulivoiman merkittäviin haittapuoliin paikallisille yhteisölle lukeutuvat tuulivoimaloiden suuri koko, väistämätön melu, valoilmiöt sekä näistä johtuvat elämänlaadun ja jopa terveyden vaarantuminen. Yhdistys listaa tuulivoimasta aiheutuviksi oireiksi mm. unettomuuden, päänsäryn, tinnituksen, korvien paineen, huimauksen, näön hämärtymisen, sydänongelmat, paniikkikohtaukset ja keskittymisongelmat. Ongelmien todetaan olevan merkityksellisiä alle 2 km:n etäisyydellä suurista tuulivoimaloista. Yhdistys on myös huolestunut tuulivoimaloiden ja niiden infastruktuurin linnuille, lepakoille, hyönteisille ja muille villieläimille aiheuttamista haitoista.[139]

Näitä tuulivoimasta aiheutuvia oireita on tituleerattu tuuliturbiinisyndroomaksi (Wind Turbine Syndrome) pääosin epätieteellisissä ja kyseenalaisissa tutkimuksissa, joita ei ole julkaistu vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä. Oireyhtymää ei tunneta missään lääketieteen tautiluokituksissa.[140]

Tanskan, Saksan ja Espanjan vuosien kokemuksenkaan perusteella ei yhdistyksen mukaan ole pystytty osoittamaan, että tuulivoima vähentäisi fossiilisten polttoaineiden ja ydinvoiman käyttöä.[139]lähde tarkemmin? Saksassa uusiutuvien tuuli- ja aurinkoenergian tuki oli vuonna 2013 19,4 miljardia euroa, jonka seurauksena sähkön hinta nousi pilviin.[141]

Tanskalaisen liberalistisen, valtion tukia vastustavan CEPOS -think-thankin mukaan Tanskassa on Euroopan kallein sähkön hinta ja bruttokansantuote on tuulivoimalle maksettavista tuista johtuen 270 miljoonaa dollaria alhaisempi kuin se olisi, jos tuulivoimateollisuuden työvoima työskentelisi muilla aloilla.[142]

Onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuulivoimakriittinen yhdistys Wind Watch on kerännyt eri lähteistä tietoja yli tuhannesta tuulivoimaloita koskevasta onnettomuudesta. Listattuja tapauksia ovat muun muassa rakennusaikaiset onnettomuudet (sortumat, työtapaturmat ja liikenneonnettomuudet), roottorien tai konehuoneen hajoamiset, tulipalot ja roottoreista putoava jään aiheuttamat vauriot. Näistä rakennusaikaiset onnettomuudet ja työtapaturmat ovat vakavimmat. Roottorien tai konehuoneiden hajoamiset ovat aiheuttaneet yhdistyksen mukaan vakavaa vaaraa tai loukkaantumisia kymmenissä tapauksissa, ja johtaneet kuolemaan yli kolmessakymmenessä tapauksessa vuodesta 1975 lähtien. Sivullisia on loukkaantunut putoavasta jäästä. Voimaloissa esiintyneet tulipalot ovat tuhonneet muutaman voimalan käytännössä kokonaan.[143] Tuulivoimaloiden korkeuden vuoksi paloja on vaikea sammuttaa, ja joissakin tapauksissa tulipalot ovat aiheuttaneet myös maastopaloja.[144]

Onnettomuuksien syinä ovat yhdistyksen mukaan olleet useimmiten puutteellinen tai huolimaton toiminta, rakennusvirheet tai voimalaan iskenyt salama. Talvella roottoreista putoava jää voi aiheuttaa vaaraa lähialueelle. Vakavammissa onnettomuuksissa, joissa voimalan koneisto vaurioituu on vaarana hydrauliikka- ja voiteluoöljyjen leviäminen ympäristöön.[143]

Tuulivoimaonnettomuudet ovat vuoteen 2006 mennessä aiheuttaneet 32 kuolemantapausta. Tuotettuun energiaan suhteutettuna tuulivoima aiheutti vuoteen 2000 mennessä noin 0,15 kuolemantapausta TWh:ta kohti.[145] Vastaava luku hiilivoimalle on noin 0,18, vesivoimalle 0,11 ja ydinvoimalle 0,02.[146]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lindell, Ismo: Sähkön Pitkä Historia. Otatieto-sarja. Tampere: Gaudeamus, 2009.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lindell 2009, s. 329.
  2. Lindell 2009, s. 330.
  3. Lindell 2009, s. 331.
  4. Lindell 2009, s. 331.
  5. Lindell 2009, s. 331-332.
  1. Tietoa tuulivoimasta, Suomen Tuulivoimayhdistys
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s Global Wind Statistics 2015 (pdf) 10.2.2016. Global Wind Energy Council, gwec.net. Viitattu 17.2.2014. (englanniksi)
  3. a b c d e f Wind in power. 2015 European statistics (pdf) helmikuu 2016. The European Winds Energy Association, ewea.org. Viitattu 17.2.2014. (englanniksi)
  4. Historical Development of Windmill Shepherd, G. Dennis. NASA, 1990, s.33. Verkkoviite 15. elokuuta 2011. (englanniksi)
  5. Tuulisähkö ja tuulienergia 2012. Fortum. Viitattu 4.9.2012.
  6. Miten nykyaikainen tuulivoimalturbiini toimii Vattenfall Oyj.
  7. Faktaa tuulivoimasta -esite, Tuulivoimayhdistys, helmikuu 2005
  8. Tuulivoimatieto
  9. USA and China in race to the top of global wind industry GWEC 2.2.2009 (englanniksi)
  10. Global Wind Energy Council (GWEC) statistics (englanniksi)
  11. European Wind Energy Association (EWEA) statistics (englanniksi)
  12. Global installed wind power capacity (MW) Global wind Energy Council 6.2.2008 (englanniksi)
  13. Wind in power, 2009 European statistics February 2010 (englanniksi)
  14. GWEC - Table and Statistics 2009 GWEC 2/2010 (englanniksi)
  15. Global Wind Statistics 2012 (pdf) 11.2.2013. Global Wind Energy Council, gwec.net. Viitattu 1.9.2013. (englanniksi)
  16. Wind in power. 2012 European statistics (pdf) 02/2013. The European Winds Energy Association, ewea.org. Viitattu 1.9.2013. (englanniksi)
  17. a b Global Wind Statistics 2013 (pdf) 5.2.2014. Global Wind Energy Council, gwec.net. Viitattu 4.4.2014. (englanniksi)
  18. Wind in power. 2013 European statistics (pdf) 02/2014. The European Winds Energy Association, ewea.org. Viitattu 4.4.2014. (englanniksi)
  19. a b c Wind in power. 2014 European statistics (pdf) helmikuu 2015. The European Winds Energy Association, ewea.org. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)
  20. a b c d e f g h Wind energy is the alternative; but China driving the growth, selite= Artikkelissa kerrotaan GWEC:n vuosiraportin 2014 mukainen kapasiteettilisäys edellisvuoteen, newsforindia.com, 23.2.2015, viitattu 24.2.2015(englanniksi)
  21. Wind energy grows by record 8,300 mw in 2008, Smart policies, stimulus bill needed to maintain momentum in 2009 AWEA 27.1.2009 (englanniksi)
  22. Status der Windenergienutzung in Deutschland 31.12.2008 DEWI (saksaksi)
  23. a b c d e Nigeria: World Wind Energy Generation Capacity Hits 369,553 Megawatts, selite= Guardianiin viittaavassa artikkelissa kerrotaan GWEC:n vuosiraportin 2014 mukainen kapasiteettilisäys edellisvuoteen, allafrica.com, 18.2.2015, viitattu 24.2.2015(englanniksi)
  24. Ännu en milstolpe – 2 TWh i medvind Svensk Energi och Svensk Vindenergi 17.12. 2008 (ruotsiksi)
  25. a b Ennätyksellinen tuulivoimavuosi 2015 - tuplattu tuotanto ja jätti-investoinnit. Selite= Lehdistötiedote 20.01.2015. Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Viitattu 17.2.2016.
  26. a b c d https://archive.is/20130921193300/dev6.semaforce.be/fileadmin/images/newsletter/Full_country_table.jpg Global installed wind power capacity, GWEC Global Wind Report 2011 (englanniksi)
  27. a b c d e f g h i j k Global Wind Statistics 2014 (pdf) 10.2.2015. Global Wind Energy Council, gwec.net. Viitattu 17.2.2014. (englanniksi)
  28. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä IRENA-2016 ei löytynyt
  29. Global Wind Report. Annual Market Update 2014 (pdf) maaliskuu 2015. Global Wind Energy Council, gwec.net. Viitattu 17.2.2014. (englanniksi)
  30. Global Wind Energy Outlook: 2000 gigawatts by 2030 2004. Global Wind Energy Council, gwec.net. Viitattu 17.2.2014. (englanniksi)
  31. Iihin pystytetään Suomen korkeimmat tuulivoimalat 19.10.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 17.7.2014.
  32. Tuulivoima Motiva. Viitattu 13.10.2012.
  33. Kuukausitilasto. Sähkön hankinta ja kulutus, helmikuu 2016 (pdf) 15.3.2016. Energiateollisuus ry, energia.fi. Viitattu 10.4.2016.
  34. Sähkötilastot (Katso tarkemmin esimerkiksi Sähkön kuukausitilasto ja Sähkön tuntidata) Energiateollisuus ry, energia.fi. Viitattu 10.4.2016.
  35. Hannele Holttinen: Suomen tuulivoimakapasiteetti nyt yli 100 MW 28. syyskuuta 2007. VTT. Viitattu 7.12.2007.
  36. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
  37. Tuulivoimayhdistys. Tuulivoimatuotannon vaihtelevuus
  38. Suomen Hyötytuuli. Merituulivoima.
  39. Ilmatieteenlaitos: Paikallisten tuuliolojen arvioiminen Viitattu 8.1.2009.
  40. Ilmatieteenlaitos: Tuulienergia Viitattu 18.10.2008.
  41. Annette Falck: Saksa tuulivoiman edelläkävijänä 18.2.2008. YLE Uutiset. Viitattu 23.2.2008.
  42. Missä tuulee Suomen tuulivoimayhdistys. Viitattu 13.10.2012.
  43. http://www.tuuliatlas.fi/tuulisuus/tuulisuus_7.html Tuuliatlas, tuulisuus Suomessa, verkkoviite 12.elokuuta 2011
  44. Renewables 2014 Global Status Report (PDF) REN21. Viitattu 1.1.2015. (englanniksi)
  45. Investing in Wind Power AWEA 2005 (englanniksi)
  46. Renewable supply GAP analysis, Summary Report Department of Trade and Industry, s. 35, kuva 4.4, UK 1/2004 (englanniksi)
  47. The economics of wind energy 2004. Renewable UK. Viitattu 13.10.2012.
  48. Hakkarainen, Elina: Tuulivoiman kustannukset ja kilpailukyky Kaakkois-Suomessa (PDF) Kandidaatintyö. 19.1.2014. Viitattu 4.1.2014.
  49. Taloudellisuus Tuulivoimayhdistys. Viitattu 13.10.2012.
  50. Renewable energy The Norwegian Water Resources and Energy Directorate (NVE), Enova, The Norwegian Research Council and Innovation, Norja 22.3.2007, 46–57. (englanniksi)
  51. Manwell, James & McGowan, Jon & Rogers, Anthony: Wind Energy Explained - Theory, Design and Application, s. 507. John Wiley & Sons, 2009. ISBN 978-0-470-01500-1. (englanniksi)
  52. a b Tuulivoiman kustannukset Vaasa Energy Institute. Viitattu 30.12.2014.
  53. The Economics of Wind Energy tuulivoimasektorin etujärjestö Euroopan tuulienergiayhdistys (EWEA), maaliskuu 2009 (englanniksi)
  54. Heikko Brasilian valuutta uhkaa maailman halvinta tuulienergiaa Tekniikka ja Talous. 10.10.2011. Viitattu 13.10.2012.
  55. Vestas study claims cheaper wind Earth Times 10.1.2007 (englanniksi)
  56. Energy Subsidies and External Costs (Nuclear energy averages under 0.4 euro cents/kWh (0.2-0.7), less than hydro, coal is over 4.0 cents (2-10 cent averages in different countries), gas ranges 1-4 cents and only wind shows up better than nuclear, at 0.05-0.25 cents/kWh average.) Marraskuu 2014. World Nuclear Association. Viitattu 2.1.2015. (englanniksi)
  57. Potentials of wind energy pdf, Enercon (s.4/8) (englanniksi)
  58. Satojen miljoonien tuulivoimainvestoinnit jumissa - haittaavat Puolustusvoimien tutkia Kaleva.fi. 23. maaliskuuta 2013. Kaleva. Viitattu 23.3.2013. (suomeksi)
  59. New Wind Farm Causing Problems for Doppler Radar 13. huhtikuuta 2009. Meteorology News. Viitattu 23.3.2013. (englanniksi)
  60. Windmills Affect Doppler Radar Data MyRainReport.com. 19. heinäkuuta 2011. Viitattu 23.3.2013. (englanniksi)
  61. Yngve Steinheim: DARWIA - Data Assisted Radar-Windmill Interference Analysis 4. syyskuuta 2006. Sintef. Viitattu 23.3.2013. (englanniksi)
  62. Report doubts future of wind power 26.2.2005, The Guradian, theguardian.com, (englanniksi)
  63. Electricity Consumption and Carbon Dioxide University of Strathclyde, esru.strath.ac.uk, (englanniksi)
  64. Wind Report 2005 pdf, s.9, e.on-Netz, eon-netz.com, (englanniksi)
  65. Maailman päästöt kasvussa 19.11.2013, mtv.fitarvitaan parempi lähde
  66. Wind Turbine Facts (pdf) National Wind. Viitattu 13.10.2012. (englanniksi)
  67. Operation and mantenance costs EWEA. Viitattu 13.10.2012. (englanniksi)
  68. No big drop in performance as turbines get older Windpower Monthly. 4.3.2013. Windpower Mothly. Viitattu 1.1.2015.
  69. Support Schemes for Renewable Energy, A Comparative Analysis of Payment Mechanisms in the EU (PDF) (Sivut 22 - 41) 2005. European Wind Energy Association EWEA. Viitattu 7. 12.2007. (englanniksi)
  70. Syöttötariffit vihdoin käyttöön Lumituuli Oy 24.03.2011
  71. EU:n ilmastopolitiikan hintaan voidaan vaikuttaa, Piia Aatola ja Kimmo Ollikka. Kirjoittajat ovat tutkijoita Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa. Helsingin Sanomat Vieraskynä, 21.2.2014.
  72. Uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön tukijärjestelmä käyttöön TEM 24.3.2011
  73. Syöttötariffijärjestelmä sulkeutumassa tuulivoimaloiden osalta TEM 3.9.2015
  74. https://tuotantotuki.emvi.fi/MarketPrice Viitattu 4.9.2015
  75. Sipilän hallitus myönsi: Tuulivoimaloiden tukeminen liian kallista Suomen Kuvalehti 3.9.2015
  76. Wind at work - wind energy and job creation in the EU (PDF) (s.7) EWEA. Viitattu 13.10.2012. (englanniksi)
  77. Green Growth (PDF) Maaliskuu 2012. EWEA. Viitattu 2.1.2015. (englanniksi)
  78. Jobs from Renewable Energy and Energy Efficiency (PDF) EESI. Viitattu 13.10.2012. (englanniksi)
  79. Wind Energy The Facts EWEA 2004 s. 127–136, (englanniksi)
  80. Projecting Wind Power Youtube-video, 2013, Mervento and Saba Tuulivoima
  81. World Wind Energy Association WWEA
  82. International Wind Energy Development World Market Update 2007, Forecast 2008-2012 BTM Consult Press Release 23.3.2008 (englanniksi)
  83. a b Global market share of the world's leading wind turbine manufacturers in 2013, based on sales in gigawatts viitettu 24.3.2015 (englanniksi)
  84. Wind energy barometer 2007 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 177, s. 71–90, 2/2007
  85. Tuulivoimayhtiö Winwind konkurssiin 3.10.2013, yle.fi
  86. Uusiutuvan energian syöttötariffi 2010. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 13.10.2012.
  87. Syöttötariffit vihdoin käyttöön 24.3.2011. Lumituuli Oy. Viitattu 13.10.2012.
  88. http://www.talouselama.fi/uutiset/tuulivoima+saa+valtion+tukea+yli+kaksi+kertaa+sahkon+markkinahinnan+verran/a2135573
  89. Tuuli puhaltaa kallista sähköä 14.4.2013, Pohjolan Sanomat, pohjolansanomat.fi, viitattu 24.3.2015
  90. Tutkimus hehkuttaa tuulivoiman edullisuutta - Heitetään siis syöttötariffi romukoppaan! 15.2.2015, talouselama.fi, viitattu 24.3.2015
  91. Korpela, Aki: SMG-4500 Tuulivoima - luento 6 16.4.2012. Viitattu 31.12.2014.
  92. Tuulivoimasanastoa Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Viitattu 31.12.2014.
  93. Joshua Gillin: 'America is No. 1 in wind power,' Obama says Tampa Bay Times, PolitiFact. 21.1.2015. politifact.com. Viitattu 26.1.2015.
  94. Hiilivoima tekee paluuta Saksassa – uusissa voimaloissa joustavuus on valttia 3.9.2012. Tekniikka & Talous.
  95. Sharman, Hugh (May 2005). "Why Wind Power Works in Denmark" (PDF). Proceedings of ICE, Civil Engineering: 66–72. Thomas Telford, Ltd.. Viitattu 2015-02-21. 
  96. Grid pays £6m to turn off wind farm turbines 15.5.2013. Herald Scotland. Viitattu 11.11.2013.
  97. Suomen tuulivoimatilastot (PDF) Wind energy statistics in Finland 2013. VTT. Viitattu 14.2.2015. (englanniksi)
  98. Talouselämä, Matti Kankare, 8.9.2011, Taas murtui yksi tuuleen rakennettu tuulivoimauskomus
  99. The Impact of Large Scale Wind Power Production on the Nordic Electricity System
  100. [1] VTT: Tuulivoiman säätö- ja varavoimatarpeesta Suomessa
  101. VTT: Tuulivoiman vaikutukset sähköjärjestelmään
  102. http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/uutiset/lehdistotiedotteet/?bid=491 FIngrid, lehdistötiedote 9.9.2008
  103. IMPACT OF INCREASED AMOUNTS OF RENEWABLE ENERGY ON NORDIC POWER SYSTEM OPERATION Entsoe 31.08.2010
  104. Hannele Holttinen: Tuulivoiman vaikutukset sähköjärjestelmään (pdf) 24.3.2006. VTT. Viitattu 1.9.2008.
  105. Hannele Holttinen: Tuulivoiman vaikutukset sähköjärjestelmään (PDF) (sivu 25) 24.3.2006. VTT. Viitattu 1.9.2008.
  106. Bullis, Kevin. "Wind Turbines, Battery Included, Can Keep Power Supplies Stable" Technology Review, 7 Toukokuu 2013. Haettu: 29 Kesäkuu 2013.
  107. http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/DENSY/fi/etusivu.html
  108. Taistelu tuulimyllyjen puolesta pohjalainen.fi -sivulla (suomeksi)
  109. http://akseli.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/ohjelmat/DENSY/fi/system/projekti.html?id=9024347&nav=Projekti
  110. Tuulivoimaloiden melun syntytavat ja leviäminen 2007 Ympäristöministeriö
  111. Hongisto, Valtteri: Tuulivoimamelun terveysvaikutukset, s. 3. Työterveyslaitos. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 1.1.2015).
  112. Asumisterveysohje (PDF) 1.5.2003. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 1.1.2015.
  113. Jakobsen, Jorgen: Danish Regulation of Low Frequency Noise from Wind Turbines Journal of Low Frequency Noise, Vibration and Active Control. 2012. Viitattu 1.1.2015. (englanniksi)
  114. Timo Lanki: Tuulivoimatuotannon terveys- ja ympäristöhaitat, Ympäristö ja Terveys lehti, 10/2012
  115. https://archive.is/20130430003937/www.reimari.fi/reimari/content/lehti/271/RE_0407_03.gif
  116. Tuulivoimaloiden melu kiusaa Haminan Neuvottomassa YLE uutiset. 20.6.2012tarvitaan parempi lähde
  117. http://www.epaw.org/documents/Wind_Turbine_Noise_Sleep_Health.pdf
  118. Tuulivoima tyrmättiin Uudessakaupungissa 14.4.2015
  119. tuulivoimaloiden-vaikutukset
  120. Lausunto_Varsinais-Suomen_tuulivoimavaihemaakuntakaavasta
  121. Tuulivoima pääsee Pöytyälle neuvotellen 28.4.2015
  122. Pori rajoittaa voimakkaasti_tuulivoiman rakentamista 31.8.2015
  123. Wind-Wildlife Frequently Asked Questions AWEA
  124. Jarmo Koistinen: Tuulivoimaloiden linnustovaikutukset 2004. Ympäristöministeriö. Viitattu 1.4.2008.
  125. Danish offshore wind, Key environmental issues Dong Energy, Vattenfall, Danish Energy Authority ja Danish Forest and Nature Agency, s. 109 11/2006
  126. K.S. Smallwood & C.G. Thelander: [Bird Mortality at the Altamont Pass Wind Resource Area]. National Renewable Energy Laboratory, Ojai, California.
  127. Environment News Service 12.1.2004: Altamont Wind Operators Sued Over Bird Deaths.
  128. Tuulivoimalat vaarallisia lepakoille Yleisradio 27.8.2008
  129. a b Tuulivoima on joillekin lepakkolajeille vaarallisempaa kuin toisille – Tutkijat selvittivät miksi T&T. Viitattu 20.3.2016.
  130. http://www.ekoenergia.fi/energiantuottajille/kriteerit/tuulivoima
  131. http://birdlife.fi/suojelu/paikat/tuulivoima.shtml
  132. The energy balance of modern wind turbines 1997 The energy balance of modern wind turbine 1997
  133. http://www.gwec.net/wp-content/uploads/2014/04/11_Global-Offshore-2013.jpg Global cumulative installed offshore capacity in 2013 (MW)], jpg-kuva, 4/2014, Global Wind Energy Council, gwec.net, viitattu 1.9.2014 (englanniksi)
  134. The European offshore wind industry - key trends and statistics 1st half 2014 pdf, heinäkuu 2014, ewea.org, viitattu 1.9.2014, (englanniksi)
  135. Wind energy scenarios for 2020 pdf, heinäkuu 2014, ewea.org, viitattu 1.9.2014, (englanniksi)
  136. 4.9 GW of new offshore wind capacity under construction in Europe 14.7.2014, ewea.org, viitattu 1.9.2014, (englanniksi)
  137. Suomen Hyötytuuli. Lisää merituulivoimaa
  138. Suomen Hyötytuuli. Merituulivoima.
  139. a b National Wind Watch Viitattu 7.12.2007. (englanniksi)
  140. Hongisto, Valtteri: Tuulivoimamelun terveysvaikutukset, s. 39. Työterveyslaitos, 2014. ISBN 978-952-261-488-9. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 24.12.2014).
  141. Uusiutuvien energiamuotojen tuki nosti sähkön hinnan pilviin Saksassa Viitattu 24.1.2014.
  142. Wind Energy:The Case of Denmark Viitattu 17.8.2010.
  143. a b http://web.archive.org/web/20081203110153/http://www.wind-watch.org/documents/wp-content/uploads/accidents-1nov2006.xls
  144. Experts try to determine wind farm blaze cause ABC News Online. 23.1.2006. Australian Broadcasting Corporation. Viitattu 3.12.2007. (englanniksi)
  145. Gipe, Paul: Contemporary Mortality Rates in Wind Energy. Wind-Works, 2006.
  146. Hirschberg, S. & Strupczewski, A: Comparison of Accident Risks in Different Energy Systems, IAEA bulletin Vol 41, 1999

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tuulivoima.