E85 (polttoaine)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo polttoaineseoksesta. E85 on myös eurooppatie.
E85-polttoaineseosta käyttäviä ajoneuvoja.

E85 on alkoholipolttoainesekoitus, jossa on enintään 85 prosenttia etanolia (etyylialkoholia, esimerkiksi vilja-alkoholia) ja vähintään 15 prosenttia bensiiniä. Etanolipitoisuus voi vaihdella raaka-aineiden saatavuuden mukaan. E85-polttoainetta voidaan käyttää korvaamaan tavallista bensiiniä sellaisissa ajoneuvoissa, joissa tällainen polttoaine on ajoneuvon valmistajan puolesta hyväksyttävää tai moottori on säädetty käyttämään tätä. Eräs nimitys tämänkaltaiselle on FlexiFuel-moottori.

Saatavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polttoaine on laajasti käytetty Ruotsissa, ja se yleistyy koko ajan Yhdysvalloissa, pääasiassa keskilännessä, jossa maissi on pääasiallinen etanolinlähde. Minnesota johtaa E85-pumppujen määrällä. Siellä tätä polttoainetta tarjoaa lähes 150 yli 400:sta pumpusta. Heinäkuussa 2005 Illinoisissa on toiseksi suurin määrä E85-pumppuja (noin 60); useimmissa muissa osavaltioissa on vähemmän kuin muutama kymmenen pumppua. Jopa Minnesotassa etanolipumput edustavat pientä vähemmistöä huoltoasemista; osavaltiossa on noin 4 000 huoltoasemaa, jossa jokaisessa on useita erillisiä pumppuja (kuitenkin kaikkien asemien täytyy myydä E10-polttoainetta, jossa on 10 prosenttia etanolia ja loput bensiiniä). Huoli bensiinin hinnannoususta ja riippuvuus epävakaasta Lähi-idästä on kuitenkin johtanut uuteen kiinnostukseen E85-polttoaineeseen; esimerkiksi Nebraska ohjeisti käyttämään osavaltion kulkuneuvoissa E85-polttoainetta aina kun mahdollista.

Suomessa E85-polttoainetta on ollut myynnissä 1. huhtikuuta 2009 alkaen Helsingissä St1-yhtiön kolmella asemalla.[1] Marraskuussa 2010 kerrottiin, että St1 aikoo laajentaa RE85-bensiinin myynnin koko maahan. Vuonna 2011 St1 teki, kuten lupasi ja tällä hetkellä asemia on jo 43 ympäri maata[2].Yritys uskoo RE85-polttoainetta käyttämään kykenevien flexi fuel -moottoreiden yleistyvän nopeasti.[3] Vuonna 2012 Suomessa myytiin E85-polttoainetta 6 274 000 litraa.lähde?

Hinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2005 puolivälissä E85:n hinta oli 0–35 prosenttia alhaisempaa kuin bensiinin.lähde? Suuri osa tästä alennuksesta voidaan johtaa lukuisiin valtion tukiaisiin, ja ainakin Yhdysvalloissa valtion polttoaineveron poistoon E85:ltä. Hurrikaani Katrinan jälkeen E85:n hinta on noussut lähes samaa tahtia 87-oktaanisen bensiinin kanssa, ja se oli usein ainoa saatavilla oleva polttoaine bensiinin loputtua.

Koska etanoli sisältää noin 35 % bensiiniä vähemmän energiaa litraa kohti, niin polttoaineen kulutuskin kasvaa ja tarvitaan suurempia polttoainesäiliöitä, jotta ajomatka olisi yhtä pitkä. Etanolin paremman palamisen vuoksi kulutus kasvaa normaalisti useimpien kaasutinmoottorilla varustettujen autojen kohdalla noin 30 prosenttia ajettaessa E85:llä. Tämä ero polttoainetaloudessa kompensoituu useimmiten osittain tai kokonaan E85:n halvemmalla hinnalla, jota Yhdysvalloissa ja Ruotsissa tuetaan.

Sveitsin liittohallitus on päättänyt 1. heinäkuuta 2008 alkaen vapauttaa E85 biopolttoaineen kokonaan polttoaineverosta, jolloin sen hinta putoaa noin 40 prosenttia. Saatavuutta lisätään nykyisestä 40 huoltoasemasta kesän ja syksyn 2008 aikana.

Ympäristövaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

E85:n etanolikomponentti on uusiutuva luonnonvara. Etanolia voidaan valmistaa mistä tahansa käymiskelpoisesta hiilihydraatista käymisprosessilla biokemiallisesti tai vaihtoehtoisesti Fischer-Tropsch -prosessilla liittämällä eteeniin katalyyttisesti vettä. Eteeniä puolestaan voidaan valmistaa biokaasusta tai kivihiiltä koksaamalla. Etanolin valmistukseen viljeltäville kasveille ei siksi tarvitse myöskään asettaa yhtä korkeita laatu- tai puhtausvaatimuksia kuin ravintokasveille, ja koko kasvien sisältämä biomassa voidaan hyödyntää prosessissa.

Tällä hetkellä moottoribensiinin valmistuksen ja jakelun energiatase on noin 85 prosenttia, eli jokaisen 20 litran bensiinierän valmistukseen ja jakeluun käytetään 3 litran edestä energiaa. Sen energiatalous on siis -15 prosenttia eli negatiivinen. Ruotsalainen bioetanolin valmistaja Agroetanol AB ilmoittaa kotisivullaan Agroetanol nettoenergian tuotannoksi 40%. Etanolin energiatalous on siis 40 prosenttia voitollinen; Brasiliassa on raportoitu noin 90 prosenttia voitollisesta energiataseesta. Brasilian tuotannon tehokkuus perustuu vähäiseen koneiden ja lannoitteiden käyttöön sekä manuaaliseen korjuutyöhön. Sokeriruo'on puristusjäte käytetään polttoaineena. Pelloille jääneet lehdet poltetaan kulottamalla. Ilmaa pilaavasta kulottamisesta halutaan luopua, mutta silloin tarvitaan monesti lisää lannoitteita. Koneellistuminen lisääntyy myös sokeriruo'on keruussa palkkojen noustessa, mikä pienentää tuotannon hyötysuhdetta.[4].

Mikäli fermentaatioprosessista yli jäävä biomassa käytetään prosessin energialähteenä, päästään jopa 90–110 prosenttia voitolliseen energiatalouteen laskettuna biomassan nettoenergiasisällöstä painoyksikköä kohti. Jos puolestaan biomassan korjuussa käytettyjä maatalouskoneita ajetaan biodieselillä ja lannoitteiden valmistamiseen käytetään vesivoimaa fossiilisten polttoaineiden sijaan, energiatase nousee jopa 150–170 prosenttia voitolliseksilähde?. Käytettäessä hiilihydraattilähteenä lännenhirssiä (Panicum virgatum) on mahdollista päästä jopa 540 prosenttia voitolliseen energiataseeseen [5][6].

Etanolimolekyyli on pieni, ja sisältää yhden happiatomin jo sellaisenaan. Yhden etanolimoolin palamiseen tarvitaan siis kolme happimoolia. Etanoli palaa puhtaasti, ja korkean oktaanilukunsa takia ei tarvitse nakutuksenestoainetta. Etanolimoottorin päästöt jäävät siksi bensiinimoottoria alhaisemmiksi. Toisaalta etanolistakin jää osa palamatta ja pakokaasuista löytyy sellaisia yhdisteitä, joita ei aikaisemmin ole tutkittu. Näihin saattaa sisältyä ympäristön kannalta vielä tuntemattomia riskejä.[7]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]



Liikenne ja kestävä kehitys:
Biopolttoaine: bioetanoli | E85 | biodiesel | biokaasu
Uusiutuva energia: aurinkovoima | aurinkokenno | tuulivoima | vesivoima | biomassa
Kemiallinen: polttokenno | vetytalous
energiansäästö | energiatehokkuus | vihreä sähkö | hajautettu energiantuotanto | sähköntuotanto | kuljetus | sähköauto | hybridiauto | joukkoliikenne | metro | kimppakyyti
liikennepolitiikka | energialähteiden edut ja haitat
Kerroin: Wh = wattitunti, GWh = 3,6 TJ, toe = 11,63 MWh, MW = 1000 kW, GW = 1000 MW, TW = 1000 GW
Teemasivut: Kestävä kehitysYmpäristönsuojeluEnergia