BirdLife Suomi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
BirdLife Suomi ry
BirdLife Suomi.png
Perustettu 20. tammikuuta 1973[1]
Toimiala lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö[2]
Kotipaikka Helsinki[2]
Puheenjohtaja Johan Hassel[2]
Jäsenmäärä 14 000 [2]
Sivusto www.birdlife.fi
Jäsenlehti BirdLife-lehti[2]

BirdLife Suomi (vuoteen 1995 saakka Lintutieteellisten Yhdistysten Liitto eli LYL) on vuonna 1973 perustettu kansallinen lintuyhdistysten ja -harrastajien keskusjärjestö. Jäsenyhdistyksiä on 30 ja niissä oli jäseniä vuonna 2017 lähes 14 000. Lisäksi BirdLifellä on 7 000 vuositukijaa. Järjestön tavoitteena on linnustonsuojelun ja lintuharrastuksen kautta edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja kestävää kehitystä. BirdLife Suomi on täysivaltaisena jäsenenä osa maailmanlaajuista BirdLife Internationalia.[2]

BirdLife Suomen edeltäjä Lintutieteellisten yhdistysten liitto (LYL) perustettiin 20. tammikuuta 1973. Silloin sen perusti kuusi jäsenyhdistystä ja 1 500 jäsentä. Vuonna 1992 LYL liittyi kansainväliseen BirdLife Internationaliin ja 29. huhtikuuta 1995 se muutti nimensä muotoon BirdLife Suomi.[1]

BirdLife Suomi julkaisee aikakauslehteä Linnut[3] (vuoteen 1992 asti Lintumies), jäsenlehteään BirdLife-lehti[4] ja tieteellistä sarjajulkaisua Ornis Fennicaa.[5] Se ylläpitää Tiira-nimistä lintutietopalvelua, jossa voi selata suomalaisia lintuhavaintoja ja pitää omaa havaintopäiväkirjaa.[6]

BirdLife Suomi järjestää valtakunnallisia lintutapahtumia, joihin voi osallistua, vaikkei olisi lintuharrastaja. Tammikuun Pihabongauksessa ja heinäkuun Mökkibongauksessa tarkkaillaan lintuja omalla pihalla tai mökillä. Toukokuussa järjestettävässä Tornien taistossa kilpaillaan leikkimielisesti, mistä lintutornista nähdään eniten lintulajeja kahdeksan tunnin aikana, ja samalla kerrotaan yleisölle lintuharrastuksesta. Touko–kesäkuun vaihteessa vietettävä Lasten lintuviikko haastaa aikuiset viemään lapset luontoretkelle.

BirdLife Suomi on ollut mukana vuodesta 1995[1] alkaen BirdLife Internationalin maailmanlaajuisessa hankkeessa kansainvälisesti tärkeiden lintukohteiden tunnistamiseksi ja suojelemiseksi (Important Bird Areas – IBA).[7] Järjestö aloitti samana vuonna Suomen ympäristökeskuksen ja jäsenyhdistystensä kanssa yhteistyössä hankkeen Suomen kansallisesti tärkeistä lintualueista (Finnish Important Bird Areas – FINIBA).[8]. Vuonna 2011 aloitettiin vastaava hanke maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden (MAALI) tunnistamiseksi.

Jäsenyhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyksen toiminnasta noin 40 prosenttia katetaan jäsen- ja vuositukimaksuilla ja 10 prosenttia valtionavustuksilla. Lopun muodostavat julkaisutuotot, lahjoitukset ja muut tuotot. [9]

Valtionavustukset Vuosi Summa
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2018 40 000 €
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2017 40 000 €
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2016 40 000 €
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2015 64 000 €
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2014 64 000 €
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2013 64 000 €
Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[10] 2012 64 000 €

Vuoden nuori lintuharrastaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

BirdLife Suomi valitsee vuosittain vuoden nuoren lintuharrastajan, jonka tulee olla alle 18-vuotias:

  • 2020 Akseli Myllyneva, Lapin lintutieteellisen yhdistys [11]
  • 2019 Eetu Paljakka, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa [12]
  • 2018 Hannes Halminen, Rauman Seudun Lintuharrastajat [13]
  • 2017 Teemu Sirkkala, Porvoon Seudun Lintuyhdistys ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa[14]
  • 2016 Sebastian Andrejeff, Turun Lintutieteellinen Yhdistys[14]
  • 2015 Niklas Paulaniemi, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys[14]
  • 2014 Ossi Tahvonen, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa[14]
  • 2013 Nea Pitkäkangas, Keski-Pohjanmaan Lintutieteellinen Yhdistys[14]
  • 2012 Tuomas Meriläinen, Päijät-Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys[15]
  • 2011 Kim Kuntze, Turun Lintutieteellinen Yhdistys.[16]
  • 2010 Ariel Ahlblad, Merenkurkun Lintutieteellinen Yhdistys[15]
  • 2009 Lauri Tamminen, Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys[15]
  • 2008 Karoliina Hämäläinen, Etelä-Karjalan lintutieteellinen yhdistys, rengastus, valkoselkätikan tutkimus ja suojelu.
  • 2007 Johannes Hänninen, Etelä-Savon lintuharrastajat Oriolus ry, pesimälintujen levinneisyyttä selvittävään Lintuatlakseen havaintojen toimittaminen.[17]
  • 2006 Markus Lampinen, Turun Lintutieteellinen Yhdistys[15]
  • 2005 Mikael Rytkönen, Pohjois-Savon lintutieteellinen yhdistys Kuikka[15]
  • 2004 Niklas Haxberg, Turun Lintutieteellinen Yhdistys[15]
  • 2003 Juho Könönen, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys[15]
  • 2002 Jukka Kivilompolo, Lapin Lintutieteellinen Yhdistys[15]
  • 2001 ei valittu[15]
  • 2000 Lauri Mustalahti, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys.[15]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]