Nosebo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nosebo (lat. nocebo, ’aiheutan haittaa’) eli lumehaitta on vaikutus, jossa kielteiset ennakkokäsitykset ja odotukset lisäävät henkilön kokemien haittojen ja oireiden määrää.[1] Nosebovaikutus voi ilmetä oireiden pahenemisena, uusina oireina tai hoidon tehon vähenemisenä.[2]

Esiintymisyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nosebovaikutuksia havaitaan usein potilastyössä sekä lääketutkimusten plaseboryhmissä.[2] Nosebovaikutuksia on havaittu myös muun muassa sähkömagneettisen säteilyn ja sähkölaitteiden aiheuttamien oireiden yhteydessä sekä sisäilman aiheuttamien oireiden yhteydessä.[2] Tuuliturbiinien aiheuttamien fyysisten oireiden on arveltu johtuvan nosebovaikutuksesta.[3]

Historiasta tunnetaan epidemioita, joita on arveltu nosebovaikutuksen aiheuttamiksi. Niistä tunnetuimpia oli vuoden 1518 Strasbourgin tanssimania.[3]

Myös voodoon ja muun noitumisen aiheuttamat pahat vaikutukset voidaan lukea nosebovaikutuksiksi.[4]

Juurisyyt ja aiheuttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nosebovaikutuksen taustalla on ihmisen lajityypillinen ja eloonjäämistä hyödyttävä taipumus havaita uhkia ja kielteisiä asioita ympäristöstä nopeammin ja helpommin kuin myönteisiä asioita. Nämä kielteiset ja uhkaavat kokemukset herättävät ihmisessä vahvoja tunnereaktiota ja jäävät paremmin muistiin kuin myönteiset ja neutraalit asiat. Ihminen on myös herkkä erilaisille sosiaalisille ärsykkeille ja ryhmän tarjoamille vihjeille ja tulkinnoille, etenkin monimerkityksisten ja epämääräisten havaintojen kohdalla.[2]

Nykyajan nopea uutisointi ja sosiaalisen median kanavat saattavat luoda tai vahvistaa kielteisiä merkityksiä, jotka johtavat nosebovaikutuksiin.[2]

Nosebovaikutuksille on monia mekanismeja. Nosebovaikutus on havaittu tiettyjen aivojen osien aktiivisuuden muuttumisena. Nosebovaikutukseen liittyvät kielteiset odotukset voivat olla osittain tiedostamattomia. Kielteisten odotusten lisäksi vaikutusta voi aiheuttaa ärsyke, kuten lääke tai ympäristötekijä. Muita mahdollisia tekijöitä ovat kokemus omien voimavarojen riittämättömyydestä sekä kokemus oireiden vähättelystä. Nämä keskeiset tekijät aiheuttavat stressiä, joka johtaa oireisiin.[2]

Nosebon myönteinen kääntöpuoli on plasebovaikutus, jossa myönteiset odotukset toimivat parantavasti.[2]

Yksilölliset erot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisten välillä on eroja nosebovaikutusten suhteen. Joihinkin nosebovaikutusten mekanismeihin liittyy geneettisiä eroja. Kaikki ihmiset ovat kuitenkin niille alttiita, eikä niille herkkää ihmistyyppiä ole olemassa.[2]

Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nosebovaikutus on tunnettu lääketieteessä hyvin kauan. Ensimmäisen kerran lääketieteellisessä kirjallisuudessa sana esiintyi vuonna 1961 Walter Kennedyn artikkelissa The Nocebo Reaction.[2] Nosebovaikutusten tutkimus alkoi 1960-luvulla. Tutkimuksissa on havaittu, kuinka lumelääke aiheuttaa kielteisiä noseboreaktioita esimerkiksi allergikoissa ja astmaatikoissa. Kipu on koettu intensiivisemmäksi silloin, kun sen taustalla oleva syy on tulkittu vaaralliseksi.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kielteiset odotukset ohjaavat ympäristöön liittyviä aistimuksia ja niiden tulkintaa – nosebo selittää yksilöllisiä eroja 27.5.2020. Työterveyslaitos. Viitattu 7.9.2020.
  2. a b c d e f g h i j Pekka Louhiala, Juha Pekkanen, Marko Elovainio ja Markku Sainio: Nosebon monet kasvot Aikakauskirja Duodecim. 2020. Viitattu 7.9.2020.
  3. a b David Robson: The contagious thought that could kill you 11.2.2015. BBC Future. Viitattu 7.9.2020.
  4. Nosebo – pahan odotusta Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 1998. Viitattu 7.9.2020.