Puupelletti

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kourallinen puupellettejä.

Puupelletti on puusta valmistettua polttoainetta, jota voidaan käyttää alue- ja kaukolämpölaitoksissa, talo- ja kiinteistöyhtiöissä sekä pien- ja vapaa-ajan talojen lämmityksessä. Pellettiä voidaan käyttää myös lämmön ja sähkön tuotantolaitoksissa. Tonni pellettejä vastaa lämpöarvoltaan noin 1,5 tonnia puuta, tai noin 500 litraa öljyä. Pelletillä voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn tai kivihiilen käyttöä.

Uusiutuvaa energiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Polttoaineena pelletti on kokonaan uusiutuvaa energiaa. Se on ilmastoystävällinen polttoaine sekä tuotannon [1] että käytön [2] osalta.

Puupelletti sopii polttoaineeksi sekä kotitalouksille että isoille voimaloille. Suomessa pellettiä käytetään mm. kaukolämmöntuotannossa. Paikallisissa lämpövoimaloissa pelletti voi korvata öljyn käyttöä. Laajamittaisessa sähkön ja lämmön tuotannossa pellettiä käytetään eri puolilla Eurooppaa, mm. Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa, Hollannissa, Belgiassa ja Englannissa. Sillä korvataan pääosin kivihiilen käyttöä. Käyttömäärät ovat kasvavia ja kokemukset myönteisiä.[3] Koska EU:n ilmastotavoitteet koskevat kaikkia jäsenmaita ja kaikkea energiantuotantoa, pelletin käyttöä on mahdollista lisätä huomattavasti. Suomessa pelletti korvaa tällä hetkellä vuosittain noin 75 miljoonaa litraa raskasta ja kevyttä polttoöljyä. [4]

Puupellettilämmitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kotitaloudet ja kiinteistöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellettienergiayhdistyksen mukaan vuonna 2010 noin 23 000 suomalaista pientaloa lämmitettiin pelletillä [5] . Pellettilämmitykseen siirrytään usein öljylämmitysremontin yhteydessä. Lämmön siirtämiseen ja varastoimiseen käytettyä vesikiertoputkistoa voidaan käyttää myös pellettijärjestelmässä, joten perusparannuksen yhteydessä voidaan selvitä pelkän kattilan vaihdolla. Pellettilämmitykseen vaihtaminen on noin 500-15 000 euron investointi. [5] Öljypolttimen vaihdon pellettipolttimeen on laskettu maksavan itsensä takaisin 2-3 vuodessa.lähde? Isompia pellettiä käyttäviä kohteita, kuten kiinteistöjä tai taloyhtiöitä, on noin tuhat.[5] Pelletti on kotitalouksille ekologinen vaihtoehto. Suomessa on vielä noin 230 000 öljylämmitteistä pientaloa. Jos talojen lämmityksessä siirryttäisiin pelletin käyttöön, putoaisivat Suomen hiilidioksidipäästöt noin 1,5 miljoonalla tonnilla, kun öljyn vuosittaisen kulutuksen lasketaan olevan noin 3 000 litraa. [6]

Pellettijärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellettilämmityksessä pellettejä syötetään ruuvikuljettimen avulla lämmityskattilan polttimeen. Syöttöä ohjataan termostaatilla, eli syöttö ja poltin käynnistyvät veden lämpötilan laskiessa; järjestelmä on periaatteessa automaattinen. Polttimessa pelletit palavat ja kattilan pesän muotoilun avulla saadaan aikaan toisiopalo, jossa palokaasut syttyvät. Toisiopalo, jossa lämpötila nousee tavanomaista puun polttoa korkeammaksi, aikaan saa huomattavasti pienemmät päästöt ja paremman hyötysuhteen. Pellettilämmityksessä lämmönjakojärjestelmä on yleensä vesikeskuslämmitys, jossa on myös lämpövaraaja. Markkinoilla on saatavissa myös yhdistettyjä kombikattiloita, joita poltinta vaihtamalla voidaan käyttää pellettien tai öljyn polttoon.

Pellettilämmitysjärjestelmä vaatii kattilan lisäksi tilaa pellettien varastoinnille. Tilan tulee olla riittävän lähellä, jotta polttoaineen syöttö saadaan hoidettua.

Pellettejä on mahdollista polttaa myös tavanomaisissa takoissa, kamiinoissa tai leivinuuneissa. Markkinoille on tullut tulisijoihin sopivia, teräspellistä valmistettuja pellettiarinoita. Niiden käyttö tapahtuu siten, että pellettejä asetetaan valmistajan suosittama määrä arinalle ja ne sytytetään esimerkiksi sytytyspalan tai -nesteen avulla. Lämpöä saadaan yhtä paljon kuin samasta määrästä painossa mitattuna kuivaa puuta.[7]

Raaka-aine teollisuuden sivutuotteista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelletin valmistukseen käytetään pääasiallisesti puunjalostuksessa syntyviä sivutuotteita, kuten puupurua. Suomessa pellettiin käytettävän puun alkuperä tunnetaan. Pelletin valmistukseen käytetään vain käsittelemätöntä, puhdasta puuta. Sivutuotteeksi luokiteltavan puuaineksen tuottaminen pelleteiksi parantaa materiaalitehokkuutta ja pienentää puutuoteteollisuuden jätekustannuksia.[8] Pellettiä voidaan valmistaa myös karkeammista puunjalostusteollisuuden sivutuotteista. Suomessa on runsaasti metsää ja erilaista puunjalostusteollisuutta, joten pelletin raaka-aineen saatavuus on hyvä. Koska raaka-aineen saatavuus on myös kansainvälisesti hyvä, on pelletin tuotantoa mahdollista laajentaa myös ulkomaille.

Pelletin valmistuksessa raaka-aine tulee kuivata. Kuivaamisessa hyödynnetään mm. lämpövoimaloissa syntyvää lämpöä, joka muuten jäisi käyttämättä. Tämä tarkoittaa, että voimaloiden ns. hukkalämpö saadaan hyödynnettyä pelletin tuotannossa.[9]

Puhdasta palamista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pellettikattilat ovat ns. jälkipolttokattiloita, jolloin pelletistä palaessa syntyneitä savukaasut palavat edelleen varsinaisen palotilan jälkeen eli kattila pystyy hyödyntämään energian tuotannossa paremmin palokaasujen energiaa. Tehokkaan jälkipolton ja puhdistetun polttoaineen ansiosta pienhiukkaspäästöt ovat merkittävästi pienempiä kuin tavanomaisissa puuta polttavissa lämpökattiloissa. [10]

Pellettikattiloiden valmistajien mukaan pelletistä saatava palamishyötysuhde on usein yli 90 prosenttia, uudenlaisilla kondensoivilla kattiloilla jopa yli 100 prosenttia eli savukaasusta otetaan talteen lämpöä enemmän kuin pelletin lämpöarvo on. Tällöin savun lämpötila laskee jopa 30-40 Celsius asteeseen. [11] Korkeaan hyötysuhteeseen vaikuttavat pelletin tekniset ominaisuudet, kuten matala kosteusprosentti ja tuotteen tasalaatuisuus. Tehokkaan palamisen ansiosta pienhiukkaspäästöjen ja syntyvän tuhkan määrä jää hyvin alhaiseksi. Sekä yksityiskäytössä että laitoksissa syntynyt tuhka voidaan käyttää lannoitteena. [12]

Pelletti työllistää syrjäseuduilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansantaloudellisesti pelletin tuotanto on edullista: kotimainen energiantuotanto vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Samalla se luo työpaikkoja tyypillisesti heikosti työllistäville syrjä-alueille. Tällä hetkellä pelletti työllistää muutaman sadan henkilötyövuoden verran. Pellettienergiayhdistys arvioi työllistävyyden voivan nousta jopa 2000 henkilötyövuoteen vuoteen 2020 mennessä. Pellettiä tehdään Suomessa 27 tehtaalla. Pellettiä valmistaa 19 eri yritystä. Vapo on yksi suurimmista suomalaisista pelletin valmistajista. Sillä on kahdeksan pellettitehdasta eri puolilla Suomea.[5]

Suomalaista osaamista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa tehdään kehitystyötä pelletin käytön lisäämiseksi. Uudet hybridi-kattilat, joissa voidaan käyttää useita eri polttoaineita, on kehitetty Suomessa. Pellettikattiloita myyvät ja valmistavat useat kotimaiset yritykset, kuten saarijärveläinen Ariterm Oy, keuruulainen HT Enerco sekä hangossa valmistettavat Termax pellettikattilat.

Vientipolttoaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelletti on suomalainen biopolttoaine, jota myös viedään ulkomaille. Pellettiä viedään pääasiassa Euroopan maihin, kuten Ruotsiin, Tanskaan, Saksaan ja Englantiin. Noin puolet Suomessa tuotettavasta pelletistä menee tällä hetkellä vientiin. Vuonna 2009 pellettiä vietiin ulkomaille 140 000 tonnia [13], mikä tarkoittaa noin 20 miljoonan euron vientituloja Suomelle. [14]

Puusta jalostettu pelletti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelletin lämpöarvo on puuhun verrattuna puolitoistakertainen. Pelletti on jalostettu puupolttoaine, eli sen valmistamiseen kuluu mm. energiaa. Jalostetun pelletin hinta on puuta korkeampi. Pelletin hinta on kuitenkin öljy- ja sähkölämmitystä halvempi. Energiamarkkinaviraston, Öljy- ja kaasualan keskusliiton ja Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan pellettilämmitys on 15.09.2010 yli puolet edullisempaa kuin sähkölämmitys.[5]

Puupellettien ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puupellettien lämpöarvo on 3 000–3300 kWh/m3, joka vastaa 300–330 l polttoöljyä. Painon mukaan laskettuna lämpöarvo on 4,7–5,0 kWh/kg, jolloin 1 000 kg vastaa 450–500 l polttoöljyä. Polttoaineen varastotilan tarve on 1,5 m3/1 000 kg. Pellettien kosteusprosentti on 6–12 % ja tuhkapitoisuus 0,5 %.[15][16]

Edut ja haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelletit ovat uusiutuvaa energiaa, pellettipoltto ei lisää ilman hiilidioksidipäästöjä mikäli ei huomioida pellettien ja raaka-aineen kuljetuksia tai tuotannossa käytettävää energiaa. Pienpartikkeleiden päästöt vähenevät yli 90 % pelleteillä puuhun verrattuna.[17] Kansantaloudelle tuotanto on edullista: se vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja luo esimerkiksi työpaikkoja tyypillisesti heikosti työllistäville syrjä-alueille. Pelletit tuotetaan yleensä puujätteestä, joten niiden käyttö vähentää jätekustannuksia. Pellettilämmityksessä puun polttoon verrattuna polttoaineen syöttö on automaattista ja tuhkamäärä vähenee.

Haittana on pelletin valmistukseen kuluva energia ja siitä johtuva puuta korkeampi hinta. Hinta on kuitenkin öljy- ja sähkölämmitystä halvempi. Lämmittimen ylläpitoon tarvitaan jonkin verran tarkkailua ja säännöllinen tuhkan poisto. Kaukolämpö-, öljy- ja sähkölämmitykseen verrattuna pellettilämmitysjärjestelmä vaatii enemmän tilaa.[17]

Ilmastoystävällinen polttoaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

CO2-päästöjä vertailtaessa pelletti on kokonaisuudessaan ilmastoystävällinen ratkaisu. Sen hiilidioksidipäästöt ovat Suomen ympäristökeskus SYKEn [18] sekä Swedish Environmental Research Institute IVL:n tutkimuksen [1] mukaan yli 13 kertaa sähkölämmitystä pienempi.

Käyttö Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi on johtava pellettien käyttäjä. Ruotsissa 60 % pellettipolttoaineesta käytetään kotitalouksien sijaan lämpövoimaloissa. Toisin kuin Ruotsissa Saksassa pellettilämmitintä käytetään pääasiassa yksityistalouksissa: yhteensä 70 000 pientalossa on puupellettilämmitysjärjestelmä. Lisäksi esimerkiksi saksalaisissa hotelleissa on kysyntää pellettilämmitykselle. Italiassa järjestelmien myynnin kasvu on ollut suhteellisesti laskien nopeinta.[19]

Puupelletin tuotanto ja kulutus (tn) 2009 [20][13]
Maa Kulutus 2009 Tuotanto 2009
Ruotsi 1 918 000 1 576 000
Kanada 100 000 1 500 000
Italia 1 000 000 700 000
Saksa 1 100 000 1600 000
Itävalta 590 000 694 500
Tanska 1 090 000 180 000
Suomi* 151 000 300 000
Puupelletit Ruotsissa (GWh)[21]
1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009
Pientalot 187 278 389 384 720 1128 1 426 2126 2832 2893 3016 3230 3301
Muut 2183 2296 2638 2909 3630 3203 3992 3900 4238 5082 5130 5558 5809
Tuonti 269 334 434 659 596 652 1247 1394 893 1663 1702 1721 2044
Yhteensä 2370 2574 3027 3293 4350 4331 5418 6026 7070 9638 9848 10509 11154

Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puupellettien käyttö Suomessa[13]
Vuosi GWh tn
2001 71 15 000
2002 114 24 000
2003 183 39 000
2004 221 47 000
2005 257 55 000
2006 413 87 000
2007 556 117 000
2008 717 151 000
2009 741 156 000

Pellettilämmitykselle tukea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa pelletillä tuotetun energian osuus on nykyisin 0,7 terawattituntia (TWh). Pellettialan toimijoiden tavoitteena on, että pelletillä tuotetun energian määrä olisi 7 TWh vuoteen 2020 mennessä. Hallituksen tuoreessa uusiutuvan energian paketissa pelletin energiantuotantotavoitteeksi on asetettu 2 TWh. Suomen hallitus on käynnistänyt toimet uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi. Vuoden 2011 talousarviossa on varattu 44 miljoonaa euroa uusiutuvan energian tuotannon tukemiseen. Lisäksi keskustelussa on myös muita investointitukia. Joulukuussa 2010 ympäristöministeriö esitteli uuden energia-avustuksen, jolla tuetaan siirtymistä öljy- tai sähkölämmityksestä uusiutuvaan energiaan. Tukea myönnetään pientalojen ja taloyhtiöiden pellettilämmitysjärjestelmille. Tuki on enintään 20 prosenttia järjestelmäuudistuksen kustannuksista. Työn osuudesta on mahdollisuus saada pientaloissa kotitalousvähennys. Tämä tarkoittaa, että hallitus tukee taloyhtiöiden ja omakotiasukkaiden uusiutuvaa energiaa käyttävien lämmitysjärjestelmien laiteuudistuksia 20 prosentilla. Uusiutuvan energian lämmitysjärjestelmäuudistuksiin on varattu 30 miljoonaa euroa.Tämä tarkoittaa, että noin 10 000 kotitaloutta voi sen turvin vaihtaa lämmitysjärjestelmänsä.[22]

Yritykset voivat saada Ely-keskukselta laitteiston investointikustannuksista 20–30 prosenttia kattavaa tukea.[23]

Käytön kannustimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useissa maissa investointeja ohjataan hallitusten taloudellisilla kannustimilla. Kansalliset ohjelmat kuten “Wood Fuel programme” Ranskassa ja “Energy Saving Ordinance” Saksassa ovat edistäneet biomateriaalien käyttöä rakennusten lämmityksessä. Irlannissa maan hallitus on tukenut taloudellisesti puupellettilämmittimien hankintaa. Ruotsi puolestaan verottaa fossiilisia polttoaineita raskaasti, jotta energiansäästö ja uusiutuvan energian käyttöönotto lisääntyisivät ja yritykset motivoituisivat ympäristövaikutusten vähentämiseen. Uusiutuvista energialähteistä ei Ruotsissa tarvitse maksaa myöskään hiilidioksidiveroa.[17] Suomessa puupellettijärjestelmien rakentamiseen voi hakea energiainvestointitukea. Vuonna 2007 tuen saajia oli noin tuhat keskimääräisen tuen ollessa 1 108 euroa.[24]

Pelletin hinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2010 pelletin hinta Suomessa pienkiinteistöissä oli noin 5,3 c/KWh [25], kun öljyn hinta oli 9,3 c/KWh [26] ja sähkölämmityksen 11,0 c/KWh.[27] Tonnihinta suomalaiselle pelletille on vaihdellut paikkakunnasta riippuen jonkin verran ollen noin 245-255e/tonni pihaan tuotuna. Venäläistä pellettia on saanut huomattavasti edullisemmin tonnihinnan jäädessä noin 190 euroon. Keskikokoisessa omakotitalossa kulutuksen ollessa esimerkiksi 6 tonnia vuodessa hintaeroa tulee useita satoja euroja.

Kuuluisia pellettilämmittäjiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on yksi kuuluisimmista pellettilämmittäjistä. Suomessa tunnettuja pellettilämmittäjiä ovat mm. tamperelaiset Syrjän muusikkoveljekset. Myös Valamon luostari ja Sukevan vankila lämpiävät puupelletillä. [28] [29]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b LCA calculations on Swedish wood pellet production chains - according to the Renewable Energy Directive Swedish Environment Institute. 2009
  2. Lämpöä puusta puhtaasti ja uusiutuvasti - pellettilämmitys Motiva, 2009
  3. Pellet Roadmap European Biomass Association, 2009
  4. Tiedote 4.11.2010 Itä-Suomen yliopisto
  5. a b c d e Ilmankos-hankkeen tilaisuuden esitysHannes Tuohiniitty, esitys 2010
  6. Pellettienergia.fi - ympäristö 5.1.2011
  7. Pellettiarinan myyntipakkaus
  8. Pellettienergia.fi - pelletin raaka-aine
  9. Vilppulan pellettitehtaan ympäristölupapäätös Pirkanmaan ympäristökeskus, 2008
  10. Olli Sippulan esitys 2010 Olli Sippula - seminaariesitys, 2010
  11. Oekofen Pellematic-plus Oekofen, 5.1.2011
  12. Pellettienergia.fi - Pellettituhka 5.1.2011
  13. a b c , Ylitalo, Esa. Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastotiedote 10/2010. 2010
  14. EU:n tullitilastot, 2010
  15. Puupelletit – nykyaikainen lämmitystapa Motiva, 8 s. 4/2003
  16. Energiatilasto, Vuosikirja 2006, Tilastokeskus ja VTT, Helsinki 2006
  17. a b c Pellets for small-scale domestic heating systems 5/2007, European Biomass Association Aebiom (Resmac project)
  18. Pelletin elinkaaritase Lähtinen, Katja. Suomen Ympäristökeskus, seminaariesitys. 2010
  19. Bioenergie: Großes Potenzial für Pellets-Märkte in Europa und weltweit 9.7.2007 Solarserver.de
  20. Pellet@tlas Pellet Market Data 5.1.2011
  21. Leveranstatistik Svenska Pelletsindustrin 5.1.2011
  22. Tiedote Ympäristöministeriö 21.12.2010
  23. Martinmäki, Lauri: Pelletti karkaa ulos. Keskisuomalainen, 8.11.2009, s. 9.
  24. "Pelleteistä lämpö 10 000 taloon", Kaleva 13.1.2007 s. 9
  25. Tuottajahintaindeksi Tilastokeskus 15.12.2010
  26. Oil-Gas kuluttajahintaseuranta Öljy- ja kaasualan keskusliitto
  27. Sähkönhinta Sähkömarkkinavirasto
  28. Kaarle Kustaa lämmittää pelletillä Pellettienergia.fi 2010
  29. Eput saivat pellettikärpäsen Pellettienergia.fi 2010

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]