Ilmansulku

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Ilmansulku tarkoittaa rakennusosan ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitallinen ilmavirtaus rakenteen läpi puolelta toiselle. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan C3 mukaan rakennuksen vaipan tulee olla riittävän ilmanpitävä. Mikäli rakenne ei tätä muuten ole, on siihen lisättävä erillinen ilmansulkukerros.[1] Ilmansulkua käytetään usein hengittävissä rakenteissa, jotka eivät välttämättä tarvitse höyrynsulkua.

Ilmansulkumateriaaleja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • rakennuskartonki
  • liimalaminoitu rakennuskartonki
  • verkkovahvistettu liimalaminoitu rakennuskartonki
  • bitumiraitalaminoitu rakennuskartonki
  • bitumikäsitelty rakennuspaperi
  • ilmansulkukalvo

Ilmansulun toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmansulku estää hallitsemattoman ilmavirtauksen rakennuksen vaipan läpi. Hallitsemattomat ilmavirtaukset aiheuttavat rakenteellisen riskin ja vähentävät viihtyisyyttä vedon tunteena. Hallittu ilmavirtausten ja ilmanpaineen säätely on myös edellytys toimivan ilmanvaihdon aikaan saamiseksi.

Ilmansulun toimivuuden kannalta sen eheys on oleellinen seikka. Rikkoutunut ilmansulku aiheuttaa paikallisen ilmavuodon, jonka yhteydessä rakenteeseen voi kohdistua myös huomattava paikallinen kosteusrasite virtaavan ilman sisältämän kosteuden myötä. Rikko aikaansaa myös lämpövuotoa sekä vetoa sisätiloissa.

Ilmanvuotoluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmansulun toimivuutta rakenteessa, rakenteen tiiviyttä, voidaan koejärjestelyin mitata, jolloin tulokseksi saadaan ilmanvuotoluku. ilmanvuotoluku kuvaa sitä ilmamäärää, joka vuotaa vaipan rakenteiden läpi yhden tunnin aikana sisä- ja ulkotilojen paine-eron ollessa 50 Pascalia. Yleensä tiiviys mitataan aiheuttamalla rakennuksen sisälle alipaine.[1][2]

Asennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmansulku asennetaan materiaalin vaatimusten mukaan. Kartonkipohjaiset ilmansulut tyypillisesti limitetään noin 20 cm ja mieluiten puristetaan yhteen rakenteiden väliin. Jos puristusta ei voida käyttää limitykseen pursotetaan jatkuva PVAC-liimapalko. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää sauman teippausta, mutta tällöin on huomioitava teipin kestoikä; useimpien teippien liima-aineet haihtuvat 10–20 vuoden aikana.

Erityisesti tulee huomioida liittymät viereisiin rakenteisiin, joihin ilmansulku liitetään tiiviisti mieluiten rimalla puristamalla. Läpivienneissä käytetään mieluiten erityisiä tehdasvalmisteisia läpivientikappaleita, joihin ilmansulkukerroksen kiinnittäminen onnistuu tiiviisti. Ilmansulkukerroksesta on saatava kauttaaltaan tiivis.

Yksi tapa ilmasulun tiiviyden ja ehjyyden varmistamiseksi on käyttää rakennetta, jossa ilmansulku sijaitsee sisällä rakenteessa sisäpinnan sijaan. Tällöin on huomioitava rakenteen kosteustekninen toiminta; ilmansulku aiheuttaa aina jonkin verran höyrynosapaineen vastusta, jonka määrä riippuu kaytetystä ilmansulkumateriaalista.

Ilmansulku ja rakenteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmansulun tyyppiä valittaessa olennaista on huomioida rakenteen kosteuskäyttäytyminen. Mikäli höyrynsulkua ei käytetä on rakenteen sisäpinnan, ilmansulun ja vaipan ulkopinnan materiaalin – esimerkiksi tuulensuojalevyn – yhteistoiminta suunniteltava huolellisesti.

Esimerkkejä ilmansulullisista rakenteista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohessa esimerkkejä ilmansulullisista rakenteista. Rakenteet on aina suunniteltava ja niiden toiminta tarkistettava kohdekohtaisesti.

Puuverhoiltu ulkoseinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ulkoverhouspaneli
  • Tuuletusrako ja koolaukset
  • Tuulensuojalevy: 13 mm huokoinen kuitulevy
  • 150 mm runko ja lämmöneriste: märkäruiskutettu puukuituvilla
  • Ilmansulku: liimalaminoitu kraftliner-rakennuskartonki
  • 50 mm koolaus ja puukuituvillalevy
  • 13 mm reunaohennettu kipsilevy
  • Pintakäsittely

Harjakattoinen yläpohja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vesikatto: vesikate tarvittavine rakenteineen (aluslaudoitus/ruoteet, aluskate, kattokannattimet)
  • Yläpohjan ontelo: tuuletustila
  • Lämmöneriste: 400 mm kuivapuhallettu puukuitueriste. Räystään reuna-alueiden suojaus tuulenohjaimilla tai tuulensuojalevyillä.
  • Ilmansulku: verkkovahvistettu laminoitu kraftliner-rakennuskartonki
  • Koolaus
  • Rakennuslevy tai puupanelointi
  • Pintakäsittely

Tyypillisiä rakenteita, jotka eivät tarvitse erillistä ilmansulkua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • höyrynsulun sisältävät rakenteet
  • betonirakenteet
  • massiiviset puurakenteet (hirsirakenteet)
  • kevytbetonirakenteet
  • kevytsorarakenteet
  • tiilirakenteet, joissa tiili on sisäpuolisena kerroksena
  • rakenteet joissa lämmöneristekerroksena on saumavaahdotettu polyuretaani
  • rakenteet joissa on metallilevykerros

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b RakMk C3
  2. Hekkanen et al. 2006

Ilmansulkumateriaalien valmistajia ja ilmansulkutuotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]