Terva

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tervaa

Terva on kasvipohjainen, tumma ja huoneenlämmössä juoksevassa olomuodossa oleva hiilivety-yhdiste, jota useimmiten tuotetaan pihkaisesta männystä hapettomassa ja riittävän kuumassa ympäristössä (Pyrolyysi).

Terva sisältää lukemattomia yhdisteitä. Terva on antibakteerista ja se on itsessään sienikasvustoa (mm. home) ylläpitämätöntä. Terva ei sovellu kuitenkaan käytettäväksi asuinrakennuksissa sen vapauttamien hiilivety- ja muiden yhdisteiden vuoksi.

Tervaa on käytetty muun muassa veneiden, laivojen ja rakennusten suojaamiseen vettymistä ja lahoamista vastaan. Myös puusukset tervattiin koko pituudeltaan sekä luiston, että pidon saamiseksi. Sukset tervattiin myös, jotta "terva kuluu, sukset ei".

Suomesta on tervaa viety kaikkialle Eurooppaan lähinnä laivojen tervaamiseksi.[1]

Lisäaineena tervaa käytetään muun muassa shampoossa, saippuoissa ja ruuissa lähinnä aromaattisena lisänä. Tervan hoitavasta vaikutuksesta muun muassa hilseeseen ei ole tieteellistä näyttöä, vaikka usein annetaankin ymmärtää sen auttavan lukemattomiin vaivoihin; "mikäli viina, sauna ja terva ei auta, niin tauti on kuolemaksi" sanoo vanha suomalainen sananlasku ajalta ennen antibiootteja ja nykyaikaista lääketiedettä.

Tervamiilun poltossa tervan lisäksi erittyvä tervavesi on aromiaine, jota käytetään niin sen tuoksun kuin maunkin takialähde?.

Koivun tuohesta voidaan valmistaa koivutervaa eli tököttiä. Tököttiö on käytetty esimerkiksi nahan käsittelyynselvennä.

Perinteisen mäntytervan valmistuksessa pilkotut tervakset ladotaan tiiviiksi keoksi ja peitetään turpeilla ja maalla jättäen vain muutamia "henkireikiä" turpeen palamiseen kitupoltolla tervan erittämiseen tarvittavan lämmön tuottamiseksi. Lämpö erottaa tervan tervaksista. Tervahauta sytytetää useasta kohdasta, mutta ilman pääsy tervaksiin pidetään jatkuvalla valvonnalla kurissa, joten lämmöntuotto tapahtuu hallitusti. Kuumana helposti juokseva terva johdetaan tervahaudan pohjalta ns. kynään, eli tervakouruun, ja sitä pitkin keruuastiaan.

Tervaa voidaan pyrolysoida tervaksista myös tynnyripoltolla. Tynnyripoltossa tervahaudan sijaan reaktorina käytetään terästynnyriä, jota lämmitetään ulkopuolelta valinnaisin menetelmin estäen samalla hapen pääsy tynnyrin sisään, jotta tervakset eivät syty palamaan, vaan vapauttavat ainoastaan tervansa - hapellisessa ympäristössä terva saattaisi syttyä palamaan.

Tervanpolton sivutuotteena saadaan tiheydeltään erilaisia terpeenejä tervan lisäksi. Tälläisiä sivutuotteita ovat muun muassa tärpätti ja mäntyöljy.

Koivuterva on tavallisesti valmistettu koivun tuohesta patatervana retortissaselvennä.

Alun perin terva tarkoitti monissa kielissä yksiselitteisesti ainoastaan puutervaa. Tämä yksiselitteinen merkitys on kuitenkin laajentunut useassa kielessä puulaivakauden päättymisen jälkeen tarkoittamaan myös maatervaa eli pikeä, kivihiilitervaa ja bitumitervaa.

Terva-sanan käyttöä sotkee myös se, että eräitä maatervan lähteitä kutsutaan tervahaudoiksilähde?. Näistä tervalähteistä, jotka sijaitsevat lähellä maanpintaa olevien luonnollisten öljyesiintymien yhteydessä, paksu maaöljy eli "terva" pulppuaa maanpinnalle lähteen tavoin.

Puun suojaaminen tervaamalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tervavene Oulujoella vuonna 1910.

Perinteinen tapa käyttää tervaa on puun ja köysien suojaaminen säältä ja hajottajamikrobeilta. Terva tunkeutuu puuhun ja täyttää sen huokoset, estäen näin vettä tunkeutumasta puun sisään. Tervassa on lisäksi lukuisia mikrobisidisiä aineita, jotka tuhoavat mikrobikasvustoa. Perinteisesti päre- ja paanukatot, puiset laivat, puuveneet ja puusukset sekä kaikki puiset rakennelmat, jotka joutuvat kosteuden kanssa tekemisiin, on suojattu tervaamalla. Myös köydet voidaan suojata säältä tervaamalla.[2]

Sekoittamalla tervaa pellavaöljyvernissaan saadaan tervamaalia. Maali on ruskeaa, ja sitä voidaan käyttää puun kyllästämiseen ja sävyttämiseen. Tervamaaliin voidaan lisätä myös pigmenttejä ja sävyttää sitä.[3]

Tervan haitallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kivihiiliterva sisältää lukuisia karsinogeenisia aineita. Maaöljyterva on haitallista jo hengitettynäkin. Mäntytervan perisuomalaisena ja yleisesti miellyttävänä tunnettu tuoksu ei sen sijaan ole luonnollisissa määrissä (kuten tervatussa veneessä oleskellessa) lainkaan haitaksi. Perinteisesti tervalla on suojattu myös rakennuksia. Myös nykyään joidenkin rakennusten julkisivuissa on käytetty tervattua puutavaraa, esimerkiksi Joensuuhun vuonna 2004 valmistuneessa Metsäntutkimuslaitoksen talossa.

Tutkimuksissa on todettu, että mäntytervan teho puunsuojauksessa perustuu sen muodostamaan kalvoon. Puuhun sivelty terva estää veden tunkeutumisen puuhun ja heikentää puuta pilaavien sienien kasvuolosuhteita. Näin ollen EU:n biosidiviranomaiset ovat todenneet, että mäntytervalla ei ole kemiallista vaikutusta puuta pilaaviin sieniin, eikä se siten ole puunsuojauksessa biosidi, johon sovellettaisiin EU:n biosidilainsäädännön velvoitteita. Näin ollen mäntytervan käyttö niin puunsuojauksessa kuin muissakin tarkoituksissa saa jatkua.[4]

Häpäisy tervaamalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miestä käsitellään tervalla ja höyhenillä hirttolavalla. Piirros vuodelta 1830.

Joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, on ollut tapana rangaista rikollisia tervaamalla. Tervatun päälle on usein kaadettu lisäksi höyheniä, jotka ovat tarttuneet tervaan ja häpäisyn kohde on ikään kuin saanut höyhenpeitteen.

Suomessa patsaita ja kylttejä on tervattu lähinnä poliittisina vastalauseina. Vuonna 1919 tervattiin Uspenskin katedraalin tontille vuonna 1913 Haminan rauhan muistoksi rakennettu Rauhan kappeli niin pahoin, että se purettiin seuraavana vuonna. Teosta epäiltiin ylioppilaita.[5] Kuuluisin viimeaikainen patsaan tervaus on ollut Hakaniemessä sijaitsevan Maailman rauha -patsaan tervaaminen vuonna 1991.[6][7]

Terva kansanparannuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Terva on ollut tärkeä aine suomalaisessa kansanparannuksessa. Sitä on käytetty varsinkin ihon hoitoon. Eri tavoilla oirehtivaa ihoa on tervattu. Vammoja, haavoja ja amputoidun tai irronneen raajan tynkiä on sitomisen jälkeen tervattu tulehduksen ja kuolion estämiseksi. Tervaa on myös sekoitettu eri aineisiin voiteiksi ja hauteiksi. Tervasta on jalostettu pikiöljyä, jonka on katsottu olevan vielä parempaa ihon ja haavojen hoidossa. Erään sanonnan mukaan "pikiöljyllä paranee, vaikka olis keskeltä poikki".

Täitä on hävitetty laittamalla hiuksiin tervaa sisältävää seosta, joka on jätetty kuivumaan muutamaksi päiväksi.

Saippuaa, jota keitettiin muun muassa eläinten rasvasta, on tehty raikkaammaksi laittamalla mukaan tervaa.

Tervalla, niin maaöljy-, kuin puutervalla, on tieteellisesti todistettu ihon hilseilyä ja psoriasista hoitava vaikutus.

Vanhan sananlaskun mukaan ”jollei sauna, viina ja terva auta, tauti on kuolemaksi”.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kujanpää, Elisa: Terva - Historia, valmistus ja käyttö. Opinnäytetyö. Seinäjoen ammattikorkeakoulu - Konservoinnin koulutusohjelma, 2011. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.11.2018).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kaila, Elmo Edvard: ”II: 1. Terva”, Pohjanmaa ja meri 1600- ja 1700-luvuilla, s. 50. Savon, Karjalan ja Pohjanmaan talonpoikain tervahaudoista oli lähtöisin se terva ja piki, joilla Englannin, Hollannin ja Ranskan mahtavain kauppahuoneiden ja -komppaniain Itä-Intian- ja Kiinan-purjehtijat sekä Afrikan rantamaita tyhjentelevät orjalaivat oli sivelty ja tiivistetty, suomalainen piki ja terva kiilteli Trompin, De Ruyterin, Draken ja Nelsonin ja muiden merisankareiden fregattien ja linjalaivojen kyljissä.. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura, 1931.
  2. Kujanpää, Elisa, s. 37–40.
  3. Kujanpää, Elisa, s. 41–42
  4. Kujanpää, Elisa, s. 38.
  5. Katajanokka - Hökkelikylästä kivikaupungiksi - Rauhan kappeli - Kuva 1/2 - Ivan Timiriasew, valokuva 1919 Helsinki kehyksissä. Viitattu 21.11.2018.
  6. Aunila, Seija: Maailmanrauha-patsas paljastettiin Helsingissä Yle Elävä arkisto. 10.5.2010. Viitattu 21.11.2018.
  7. Janhonen, Ulla: Mikael Jungner ei kadu Maailman rauha -patsaan tervaamista: ”Tuntuu hyvältä, että joskus on ollut oikealla asialla” Seura -lehti. 11.9.2018. Viitattu 21.11.2018.
  8. Hyyppä, Markku T.: Jos sauna, viina ja terva... Duodecim Terveyskirjasto. 27.3.2013. Viitattu 7.6.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]