Hakaniemi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakaniemi
Hagnäs
Hakaniemen metrosisäänkäynti Siltasaarenkadulla - G27561 - hkm.HKMS000005-km0000nf1w.jpg
Kaupunki Helsinki
Osa-alueet osa Siltasaarta, joka on Kallion kaupunginosan osa-alue
Postinumero(t) 00530
Lähialueet Linjat, Kruununhaka, Merihaka

Hakaniemi (ruots. Hagnäs) on rajoiltaan määrittelemätön alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjoispuolella. Se sijaitsee kaupunginosajaon mukaan Siltasaaren osa-alueella Kallion kaupunginosassa.[1] Meren rannalla sijaitsevan alueen erottaa ydinkeskustasta Siltavuorensalmi ja Linjoista Hämeentie.

Hakaniemessä sijaitsevat SAK:n päärakennus sekä SDP:n ja Vasemmistoliiton puoluetoimistot ja Helsingin työväentalo. Työväen vappumarssi alkaa Helsingissä usein Hakaniementorilta.

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakaniemi nähtynä salmen takaa Siltavuorelta.
Siltasaarenkatu on vilkas liikenneväylä: metroaseman läheisyydessä on useita bussi- ja raitiovaunupysäkkejä. Hakaniemi on myös useiden Vantaan seutulinjojen päätepiste.[2]

Hakaniemi sijaitsee Kallion eteläosassa. Kruununhaasta sen erottaa Siltavuorensalmi, jonka yli kulkevat Pitkäsilta ja Hakaniemen silta.

Helsingin virallisessa aluejaossa ei ole Hakaniemi-nimistä osa-aluetta, eikä ole yksiselitteisesti määriteltävissä, kuinka laajaa aluetta nimi tarkoittaa. Koska alueella on täytetty merenlahtia ja salmia, ei Hakaniemeä myöskään enää ole niemenä alkuperäisessä, aikoinaan selvästi tunnistettavassa muodossaan. Yleensä Hakaniemeksi käsitetään Hakaniementori lähialueineen. Tällöin siihen kuuluvat Siltasaaren osa-alueen itäosa sekä eteläisin osa Linjojen osa-alueesta; toisinaan siihen kuitenkin luetaan myös Merihaka, joka kuuluu Sörnäisiin. Hakaniemen metroasema sijaitsee osittain Siltasaaren, osittain Linjojen alueella. Alueella kulkeva Hakaniemenranta-niminen katu alkaa Siltasaarenkadulta ja ulottuu Merihakaan saakka, jonka se kiertää rantaa pitkin, itäisimmältä osaltaan kävelykatuna. Tämän rantakadun varrella on myös Maailman rauha -veistos, jonka läheisyydessä olevalta laiturilta on kesäisin vesiliikenneyhteyksiä Helsingin eri saarille, kuten Vallisaareen.

Alun perin Hakaniemi oli selvästi mereen pistävä niemi, joka sijaitsi nykyisen torin ja Merihaan välisellä alueella. Siltasaaresta sen erotti nykyisen torialueen poikki kulmittain kulkenut kapeahko salmi. Niemessä oli 1700-luvun lopulla eläinten laitumena käytetty haka, nimeltään Generalshagen, ja laidunhaan vuoksi niemi sai jo tuolloin nimen Hagnäs. Nimen suomenkielisenä vastineena oli 1880-luvulla Hagnääsi ja vuodesta 1909 Hakaniemi. Niemen mukaan ovat saaneet nimensä muun muassa Hakaniemen kauppahalli, Hakaniemenkatu ja -kuja, Hakaniemen metroasema, Hakaniemen puisto, Hakaniemenranta, Hakaniemen silta, Hakaniementori ja Hakaniemen torikatu.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Merenlahden täyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1651 rakennettiin ensimmäiset sillat Töölönlahden poikki Vironniemeltä (Kruununhaasta) Vanhaankaupunkiin johtavaa tietä varten. Kun sillat vuonna 1832 jälleen kerran uusittiin, saivat lahdessa olevat saaret nimet Iso Siltasaari ja Pikku Siltasaari. Siltavuorelta Isoon Siltasaareen johtavaa siltaa kutsuttiin Pitkäksisillaksi ja Pikkusiltasaaren yli johtavaa siltaa Pikkusillaksi.

Vuonna 1886[3] alettiin täyttää nykyisen torin kohdalla ollutta meren salmea, joka erotti Siltasaarta sen pohjois- ja itäpuolisesta manneralueesta, johon myös siihenastinen Hakaniemi kuului. Täyttämisessä käytettiin Sörnäisten satamasta saatua ruoppausmassaa. Täyttömaan mereen valumisen estämiseksi rakennettiin lahden poikki pato maasta, kivistä ja kuusenrungoista. Pian täytön alettua pato antoi periksi. Koska ruoppausmassaa oli runsaasti saatavilla, päätettiin rakentaa uusi pato kauemmaksi lahdelle. Vuonna 1891 Pikkusilta oli yhä jäljellä, mutta se oli jäänyt kuivalle maalle. Torialue kuivui hitaasti ja alueen yli täytyi kulkea pitkospuita pitkin. Lahden täyttö kesti kokonaisuudessaan 11 vuotta, ja torikauppiaat aloittivat myynnin alueella jouluna 1897.

Työväen koti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Siltasaareen vuodelta 1908. Etualalla John Stenbergin konepaja ja kuvan keskellä työväentalon torni.

1800-luvulle asti Hakaniemi oli vain rauhallinen laidunmaa eli haka. Kaupunki alkoi säädellä rakentamista Pitkänsillan pohjoispuolella 1820-luvulta lähtien. Vuonna 1846 valmistui alueen jakaminen huvila- ja teollisuustonteiksi, jotka kaupunki antoi vuokralle pitkäaikaisin sopimuksin. Kauempana olevat maat jaettiin viljelys- ja laidunmaiksi. Vuosisadan lopulla Helsinki alkoi kuitenkin teollistua voimakkaasti ja Sörnäisen alueelle ilmestyi tehtaita. Samaan aikaan keskustan nousevat vuokrat ajoivat työväen ulos, ja Pitkänsillan toisella puolella sijaitsevasta Hakaniemestä tuli pian suosittu asuinalue.

Pitkästäsillasta tuli pian symboli keskustan porvariston ja pohjoisen työväen luokkaerosta. Ammattiliittojen kotina toiminut Hakaniemi värjäytyi punaiseksi ja Hakaniementorilla järjestettiin monta mielenosoitusta. Vuonna 1906 Viaporin kapinan aikana siellä tapahtui niin sanottu Hakaniemen mellakka, jota on pidetty Suomen ensimmäisenä punaisten ja valkoisten kaartien yhteenottona. Punaisten vallankumousta suunniteltiin myöhemmin Säästöpankinrannassa olleessa ”Graniittilinnassa”, eli Helsingin työväentalossa.lähde? Suomen sisällissodan alkamishetkenä pidetään sitä, kun illalla 26. tammikuuta 1918 työväentalon torniin nostettiin punainen lyhty vallankumouksen merkiksi.

Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikennettä kauppahallin edustalla vuonna 1966.

1920-luvulla alueen teollisuutta alettiin pitää kaupunkikuvallisesti sopimattomana, ja Siltasaaren alue muodostui yhä enemmän liikekeskustan jatkeeksi.[4] Vuonna 1925 Hakaniemestä tuli joukkoliikenteen solmukohta, kun alue alkoi toimia päätepysäkkinä linja-autoliikenteessä.[5] 1930-luvun alussa raitiovaunulinjoista jopa puolet kulki Hakaniemen kautta.[6] Sörnäisten satamaradan eteläistä pistoraidetta pitkin Hakaniementorille kuljetettiin polttopuuta, jolla alueen talot lämmitettiin.[7] Vuonna 1963 Hakaniementorille rakentui linja-autoterminaali.[8]

Sotien jälkeen puiset talot korvattiin monikerroksisilla tiili- ja kivitaloilla, yhä useammat yritykset ja valtion laitokset muuttivat alueelle, ja 40 000 asukkaan väkiluku kääntyi hiljalleen laskuun.

Asukaskadon pysäyttämiseksi Hakaniemen viereen rakennettiin Merihaka, Itä-Pasilan tyyppinen ”betonilähiö”. Asukaskato kuitenkin jatkui, ja 1980-luvun taitteessa asukkaita koko Kalliossa oli enää 20 000.

Hankkeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuussa 2016 päätettiin toteuttaa Kruunusillat-hanke, joka sisältää kymmenen kilometrin mittaisen raitiotieyhteyden ja kolme uutta siltaa Helsingin keskustan, Hakaniemen ja Yliskylän välille. Laajasalosta Hakaniemeen rakennetaan väliaikainen päätepysäkki, ja raitiotieliikennöinnin on tarkoitus alkaa vuonna 2027.[9][10]

Hakaniemenrantaan, Merihakaan ja Sörnäisten rantatien ympäristöön on suunnitteilla paljon uusia rakennuksia. Norjalainen Arthur Buchardt haluaisi rakentaa uuden hotellin Maailman rauha -patsaan lähelle. Huonokuntoisen Hakaniemen sillan viereen rakennetaan uusi silta, minkä jälkeen vanha silta puretaan.[11]

Hakaniemen metroaseman yhteyteen suunnitellaan rautatieasemaa osana pisararataa.[12] Kauppahallin alle rakennetaan uutta huoltopihaa, ja torin alle suunnitellaan myös pysäköintihallia.[13]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aluejaot: Osa-alueet Helsingin karttapalvelu. Viitattu 17.8.2021.
  2. Armi, Suojanen: Bussien 711, 721 ja 731 pääteasemaa ei voi syksyllä siirtää Kalasatamaan – väliaikaiseksi päätepysäkiksi Hakaniemi Vantaan Sanomat. 29.3.2021. Viitattu 15.11.2021.
  3. Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, s. 5
  4. Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, s. 71
  5. Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, s. 71
  6. Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, s. 71
  7. Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, s. 71
  8. Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys, s. 84
  9. Kaupunginvaltuusto päätti Kruunusillat-raitiotien rakentamisen vaiheistuksesta ja kustannuksista kruunusillat.fi. 25.8.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 26.8.2021.
  10. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunusillat-hankkeen raitiotien hinnan korotuksen ja rakentamisen vaiheissa sttinfo.fi. 25.8.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 29.8.2021.
  11. Salmela, Marja: Luksushotelli ja tuhansia asukkaita Helsingin rannoille – katso miten Hakaniemen ja Merihaan ympäristö mullistuu (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 20.10.2016. Arkistoitu . Viitattu 21.10.2016.
  12. Aalto, Maija: Pisararata tekee uinuvasta Hakaniemestä hyvin vilkkaan (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 28.3.2014. Arkistoitu . Viitattu 21.10.2016.
  13. Helpinen, Varpu: Nämä suuret remontit mullistavat Hakaniemen seuraavien vuosien aikana: Hämeentien katutyömaa on vasta alkusoittoa, sillä edessä on uudistusten aalto 14.10.2020. Yle. Viitattu 17.8.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]