Hakaniemen silta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hakaniemen silta
Hakaniemen silta nähtynä Kruununhaasta.
Hakaniemen silta nähtynä Kruununhaasta.
Ajokaistoja 2+2
Ylittää Siltavuorensalmen
Sijainti Helsinki
Ylläpitäjä Helsingin kaupunki
Siltatyyppi jännitetty laattapalkkisilta
Pisin jänneväli 38 m
Leveys 23 m
Liikenne päivässä 41 000 ajoneuvoa
Avattu liikenteelle 1961
Koordinaatit 60°10′38.4″N, 024°57′27.0″E
Haus LennartHell.svg
Lisää silta-artikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hakaniemen silta on Helsingin kantakaupungissa sijaitseva tieliikennesilta, joka johtaa Siltasaaresta Kruununhakaan Siltavuorensalmen yli. Aiemmin Sörnäisten rantatien Helsingin keskustaan suuntautuva liikenne joutui kulkemaan Hakaniemenrannan ja Pitkänsillan kautta, mutta Hakaniemen sillan valmistuttua vuonna 1961 liikenne ohjattiin kulkemaan uutta siltaa pitkin Kruununhaan Pohjoisrantaan. Valtatiet 4 ja 7 on viitoitettu kulkemaan Hakaniemen sillan kautta.[1]

Silta on päätetty purkaa huonon kuntonsa takia, ja sen itäpuolelle rakennetaan uusi silta, jonka on määrä valmistua vuonna 2024.[2]

Sillan rakentaminen ja rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jännitetyt betonisillat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakaniemen silta on varhaisia suomalaisia jännitettyjä siltoja.[3] Jo 1800-luvun lopulla Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa pyrittiin estämään hiushalkeamien syntyminen betonivalimotuotteisiin rakennetta puristavien terässauvojen avulla[3]. Ranskalaisen Freyssinetin 1900-luvun alussa aloittama kehitystyö huipentui hänen suunnitelmiensa mukaisesti vuosina 1945–1946 rakennettuihin kuuteen siltaan[3]. Kehitystyötä tehtiin myös Saksassa, Englannissa ja Belgiassa, seurauksena oli useita eri patentoituja menetelmiä[3]. Suomessa jännitettyjä betonirakenteita kokeiltiin aluksi teollisuusrakennuksissa ja ensimmäinen Suomeen rakennettu jännitetty betonisilta on vuonna 1949 valmistunut Mullinkosken silta Vehkalahdella[3]. Jännitettyjen siltojen rakentaminen vilkastui vasta vuoden 1958 jälkeen, kun esijännitettyjen betonirakenteiden normit ja teknilliset ohjeet valmistuivat[4]. Hakaniemen sillassa on käytetty saksalaista Dywidag-menetelmää[5], jolle on tyypillistä paksu jänneteräs ja yksikertainen ankkurointi[4]. Sillan suunnittelija on diplomi-insinööri Ali Sandström[5], joka on yksi jännittämistekniikan suomalaisista pioneereista Matti Janhusen, Aulis Sallisen, Pentti Kaistan ja Heimo Kakon ohella[3].

Rakentaminen ja rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakaniemen sillan rakennustyöt 13. lokakuuta 1961.

Hakaniemen silta rakennettiin helpottamaan Helsingin keskustaan suuntautuvaa liikennettä.[6] Pitkäsilta loi reitille pullonkaulan ja ruuhkautti koko Siltasaarenkadun.[7] Kaupunginhallitus päätti vuonna 1958 uuden sillan nimeksi Sörnäisten silta. Vuonna 1961 ennen avajaisia kaupunginhallitus kuitenkin muutti päätöstään, ja nimeksi tuli lopulta Hakaniemen silta.[8]

Hakaniemen silta avattuna liikenteelle 27. lokakuuta 1961.

Sillassa on kolme osaa: keskellä varsinainen vesistön ylittävä silta ja sen päissä maasillat, joista erityisesti Kruununhaan puoleisessa on jyrkkä kaarre[5]. Siltapaikka oli pohjaolosuhteiltaan vaihteleva ja haastava johtuen salmen rannoille ajetusta kiviä sisältävästä täyttömaasta[5]. Maasillat perustettiin joko kallion varaan tai halkaisijaltaan 50-senttimetrisille Franki-paaluille; vesistösillan kohdalla voitiin käyttää puupaaluja, koska siinä kohtaa ei ollut kivitäyttöä[5].

Hakaniemen sillan alapuolisia rakenteita.

Vesistösilta on kolmijänteinen nelipalkkinen jatkuva laattapalkkisilta, jonka keskijänteen pituus on 38 metriä ja sillan hyödyllinen leveys eli kaiteiden väli on 23 metriä[5]. Kaikkien kolmen osasillan päällysrakenne on jännitetty sekä pituus- että poikittaissuuntaan.[5] Kunnallistekniset johdot ja putket ylittävät salmen vesistösillassa ja ne on tuotu maahan siltaosien liitoskohdissa olevien onttojen isojen suorakaiteen muotoisten pilareiden kautta[5]. Sillan varsinaiset pilarit ovat pyöreitä niin sanottuja pendelipilareita, joiden päissä on betoninen paksunnos suojaamassa teräsosia.[5] Hakaniemen sillan pilareiden muoto ja sillan ulkonäkö yleensäkin herätti arvostelua, sillan viereen myöhemmin rakennetun Merihaan betoniarkkitehtuuri lienee sitä vaimentanut[5].

Sillan kannen vesieristys toteutettiin aluksi sivelemällä sillan kansilaatta bitumiliuoksella ja levittämällä asfaltti sen päälle suoraan[5]. Myöhemmin vesieristys jouduttiin uusimaan perinteiseksi vesieristykseksi suojabetoneineen[5].

Professori Herman Ossian Hannelius oli rakennuttajan eli Helsingin kaupungin asiantuntijana siltasuunnitteluun liittyen[9]. Sillan urakoi yhtymä, jonka muodostivat Sillanrakennus Oy, Teräsbetoni Oy, Oy Yleinen Insinöörioimisto sekä Oy Kreuto Ab, joka teki sillan paalutustyöt[5]. Silta valmistui lokakuussa 1961[5].

Uusi silta 2020-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakaniemen sillan itäpuolelle rakennetaan uusi silta.[10] Sen rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2022 aikana,[11] ja käyttöön sen on tarkoitus päästä vuonna 2024.[10] On laskettu, että sillan korjaaminen tulisi kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen sen tilalle.[12] 1960-luvulla erilaisten moottoritiesuunnitelmien lomassa rakennettu vanha silta ei myöskään vastaa nykynäkemystä kaupunkisuunnittelusta.[11] Uuden sillan rakentaminen on osa Kruunusillat-hankkeen liittyviä töitä. Vanha silta puretaan ennen Kruunusiltojen raitioliikenteen alkua vuonna 2026.

Uusi silta on nykyistä matalampi ja yhdistyy Hakaniemenrantaan samassa tasossa,[13] ja nykyiset suuret ramppirakenteet puretaan.[10] Yhdistyminen katuverkkoon toteutaan valo-ohjattuina liittyminä.[14] Vapautuville alueille Hakaniemenrantaan tulee täydennysrakentamista ja uutta julkista rantaa.[15] Veneiden uusi alikulkukorkeus on 4,5 metriä.[10]

Kaupungin katusuunnitelma­luonnoksissa uudelta sillalta pääsisi pohjoisen suunnasta Kruununhaan Silta­vuoren­rantaan.[16] Nykyisin silta viettää pohjois–eteläsuunnassa vain Pohjoisrantaan, eikä Siltavuorenrantaan pääse kääntymään. Siltavuorenranta on tarkoitus rakentaa uudelleen ja siirtää etelämmäksi lähemmäs asuintaloja.[16]

Sillan molempiin päihin rakennetaan kevyen liikenteen alikulut, jotta rantareitti pysyy yhtenäisenä.[17] Ajoradan molemmille puolille toteutaan jalkakäytävä ja pyörätie.[14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aitta, Seppo (vast. toim.): Siltojemme historia. Helsinki: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, 2004. ISBN 951-758-446-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Hakaniemen sillan rakentaminen Tarinoiden Helsinki. Viitattu 10.4.2017. [vanhentunut linkki]
  2. Hakaniemessä asennetaan ja testataan paineistettua jätevesilinjaa 29.10.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 30.10.2021.
  3. a b c d e f Aitta, 2004, s. 328
  4. a b Aitta, 2004, s. 329
  5. a b c d e f g h i j k l m n Aitta, 2004, s. 338
  6. Aitta, 2004, s. 337
  7. Hakaniementori | Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (s. 83) hel.fi. 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 7.9.2021.
  8. Kertomus Helsingin kaupungin kunnallishallinnosta 1961, s. 387
  9. Aitta, 2004, s. 339
  10. a b c d Hakaniemi kruunusillat.fi. Viitattu 13.11.2021.
  11. a b Tompuri, Vesa: Tuhatta paalua ei voi häiritsemättä lyödä maahan – Helsingin mittava silta­urakka häiritsee asukkaiden arkea viisi vuotta Helsingin Sanomat. 20.10.2021. Viitattu 30.10.2021.
  12. Mannila, Johanna: Kymmenet sillat rappeutuvat Helsingin Sanomat. 1.10.2012. Viitattu 19.12.2012.
  13. Perusteet Kruunusillat-hankkeenraitiotieosuuden enimmäishinnan korotukselle (pdf) (s. 8) kesäkuu 2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.8.2021.
  14. a b Selostus / Hakaniemensilta, Hakaniemensilta ja Siltavuorenrannan alue (pdf) 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 31.8.2021.
  15. Hakaniemi - Itäisen kantakaupungin ja liikenteen keskus hel.fi. 30.1.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 18.10.2020.
  16. a b Paananen, Veera: ”Kenen pitää saavuttaa Kruununhaka paremmin?” – Uusi silta uhkaa myllätä Siltavuorenrannan asukkaille epämieluisalla tavalla Helsingin Sanomat. 30.8.2021. Viitattu 31.8.2021.
  17. Huttunen, Antti: Hakaniemen uuden sillan katusuunnittelu krunikka.fi. 22.8.2021. Kruununhaan asukasyhdistys. Viitattu 31.8.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]