Siltasaari
| Siltasaari | |
|---|---|
| Broholmen | |
 Siltasaarenkatu ja Arenan talo |
|
 Kaupungin kartta, jossa Siltasaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Keskinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 11.1 |
| Pinta-ala | 0,23 km² [1] |
| Väkiluku | 2 366[2] (31.12.2024) |
| Väestötiheys | 10 287 as./km² |
| Työpaikkoja | 5 269 kpl [3] (31.12.2022) |
| Osa-alueet | osa Kallion kaupunginosaa |
| Postinumero(t) | 00500, 00530 |
| Lähialueet | Kluuvi, Kruununhaka, Linjat, Vilhonvuori |
Siltasaari (ruots. Broholmen) on Kallion kaupunginosaan kuuluva osa-alue Helsingin kantakaupungissa. Se sijaitsee Pitkänsillan pohjoispuolella, ja käytännössä osa-alue kattaa Hakaniementorin lähiseudut. Alueesta puhutaan usein Hakaniemenä, mutta Hakaniemi ei ole virallinen osa-alue.
Lännessä ja etelässä Siltasaaren osa-alue rajoittuu mereen (Eläintarhanlahti-Kaisaniemenlahti-Siltavuorensalmi). Pohjoisrajan muodostavat Porthaninrinne, Toinen linja, Hämeentie ja Näkinkuja. Idässä raja kulkee Sörnäisten rantatiellä, jonka toisella puolen sijaitsee Merihaka.[4] Naapurikaupunginosia ovat Pitkänsillan lounaispuolella Kluuvi ja Siltavuorensalmen eteläpuolella Kruununhaka. Siltasaaren pohjoispuolella on toinen Kallion kaupunginosan osa-alue, Linjat. Koillis- ja itäpuolella sijaitsee Vilhonvuori, johon myös Merihaka kuuluu.
Siltasaaressa oli vuonna 2024 asukkaita vajaat 2 400[2], ja työpaikkoja oli vuonna 2022 lähes 5 300[3].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Hakaniemen historia
.png)
Alun perin Siltasaari oli saari, jonka kautta kulki Helsingistä pohjoiseen johtanut vanha tie. Se sijaitsi kahden sillan välissä, joista Pitkäsilta johti kaupunkiin ja Pikkusilta pohjoispuoliselle manterelle, Hämeentielle. 1890-luvulla kuitenkin saaren pohjoispuolinen salmi täytettiin, ja paikalla on nyt Hakaniemen tori. Nykyiseen Siltasaaren osa-alueeseen kuuluu kuitenkin entisen saaren lisäksi myös sen pohjoispuolista mannerta, muun muassa alkuperäinen Hakaniemi.
Kadunnimi Säästöpankinranta viittaa alueella 1800-luvun alkupuolella sijainneeseen Sparbanken-nimellä tunnettuun ravintolaan. Nimi syntyi alkujaan kyseisessä ravintolassa ahkerasti aikaansa viettäneiden ja rahojaan kuluttaneiden ylioppilaiden keskuudessa. Säästöpankinranta on ollut virallinen kadunnimi vuodesta 1893 lähtien; kadun suomenkielinen nimi oli vuoteen 1928 saakka Säästöpankinrantakatu.[5]
Rakennuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Siltasaaressa sijaitsevat muun muassa:
- 1890-luvulla perustettu Hakaniementori ja vuonna 1914 valmistunut Hakaniemen kauppahalli
- Helsingin työväentalo (1908), nykyisin Helsingin työväenyhdistyksen ylläpitämä kokoushotelli Paasitorni
- Arenan talo (1929)
- John Stenbergin ranta 2 (1938),[6] Wärtsilän pääkonttori vuoteen 2018 asti[7]
- Metallitalo (1965), jossa toimii SAK:n johto; myös useiden suurimpien SAK:laisten ammattiliittojen päätoimistot ovat Siltasaaressa
- Ympyrätalo (1968)
- Saariniemenkatu 6 (1979), SDP:n entinen puoluetoimisto, paikalla oli aiemmin Mika Waltarin kotitalo
- Hakaniemen metroasema (1982)
- Hotelli Hilton Strand (entinen Strand Intercontinental, John Stenbergin ranta 4, 1988)[8]
- Hakaniemen Sokos, entinen Maxi ja sitä aiemmin Elannon tavaratalo
- Moskovan kaupungin Helsingille vuonna 1990 lahjoittama Maailman rauha -veistos (Hakaniemenranta)
- Aiemmin sijainneita
- aiemmin Siltasaaressa sijaitsivat myös Suomen Työväen Säästöpankin pääkonttori ja Suomen Sosialidemokraatti/Demokraatti -lehden toimitus, joka siirtyi sieltä pois vuonna 1976
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Helsinki alueittain 2014 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
- ↑ a b 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 13.8.2025.
- ↑ a b 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 10.6.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 13.8.2025.
- ↑ Aluejaot: Osa-alueet Helsingin karttapalvelu. Viitattu 28.8.2021.
- ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 138. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970.
- ↑ John Stenbergin ranta 2 toimitilat.varma.fi. Viitattu 28.8.2021.
- ↑ Wärtsilä's headquarters moving to Salmisaari in Helsinki Wärtsilä. 27.9.2017. Viitattu 28.8.2021. (englanniksi)
- ↑ Hakaniementori | Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (s. 86) hel.fi. 2021. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 7.9.2021.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mauri Virtanen (toim.): Siltasaari – ennen ja nyt. Siltasaariseura, 1993. ISBN 952-90-5088-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin kaupunginosat ja niiden osa-alueet suurpiireittäin | ||
|---|---|---|
| Eteläinen suurpiiri |
|  |
| Läntinen suurpiiri |
| |
| Keskinen suurpiiri | ||
| Pohjoinen suurpiiri | ||
| Koillinen suurpiiri | ||
| Kaakkoinen suurpiiri |
| |
| Itäinen suurpiiri | ||
| Östersundomin suurpiiri |
| |