Pitäjänmäen yritysalue

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pitäjänmäen yritysalue
Sockenbacka företagsområde
Pitäjänmäen yritysalue.jpg
Kaupungin kartta, jossa Pitäjänmäen yritysalue korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Pitäjänmäen yritysalue korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 465
Pinta-ala 1,38 km² 
Väkiluku 3 105 (1.1.2013) 
Väestötiheys 1700 as./km²
Osa-alueet on itse osa Pitäjänmäen kaupunginosaa
Postinumerot 00380, 00381
Lähialueet Reimarla, Marttila, Lassila, Etelä-Haaga, Munkkivuori, Tali, Pajamäki, Espoo

Pitäjänmäen yritysalue (ruots. Sockenbacka företagsområde) on Pitäjänmäen kaupunginosaan kuuluva, runsaasti työpaikkoja tarjoava läntisen Helsingin osa-alue. Alueella asuu noin 3 000 henkeä (1.1.2013), mutta työpaikkoja se tarjoaa 18 516 hengelle (31.12.2003).

Alueen nimi oli aikaisemmin Pitäjänmäen teollisuus­alue (ruots. Sockenbacka industriområde), mutta vuoden 2013 alussa se muutettiin kaupunginhallituksen päätöksellä Pitäjänmäen yritysalueeksi. Uusi nimi oli jo ennestään ollut vakiintumassa käyttöön, sillä alueella toimii monenlaisia yrityksiä mutta enää vähenevässä määrin teollisuutta.[1][2]

Alueen liikenneväylistä keskeisimpiin kuuluu 1904 rakennettu Rantarata. Radan lähiliikennettä palvelevista asemista niin Valimo kuin Pitäjänmäkikin sijoittuvat Pitäjänmäen teollisuusalueelle. Muita valtaväyliä ovat aluetta idässä rajoittava Vihdintie (seututie 120, samalla raja Haagaan) sekä pohjoisessa Kaupintie (raja Marttilaan) ja Vihdintien liikenneympyrästä alkava Pitäjänmäentie (seututie 110, tämä jatkuu Espoon puolella Turuntienä; radan pohjoispuoliselta osaltaan toimii samana rajana Reimarlaan).

Rantaradan läheisyyteen nousi 1900-luvun alkupuolella merkittävä teollisuusalue Strömbergin valimon yhteyteen radan eteläpuolelle. Raskaampaa teollisuutta edustaa alueella yhä ABB. Ajan saatossa toimitiloja on rakennettu lisää. Pitäjänmäen teollisuusalueen konttoreissa tehdään nyttemmin erityisesti informaatioteknisen alan tutkimusta, tuotekehitystä, suunnittelua ja muuta toimistotyötä. Alueella on suuryritysten (esimerkiksi Nokia ja ABB) ohella paljon vilkasta pientä ja keskisuurta yritystoimintaa - esimerkiksi myynnin, huollon ja laitekorjaamojen palvelujen piirissä. Lisäksi esimerkiksi Kalevala Koru toimii Strömbergin valimon alueella.

Alueen asuinrakennukset, joista suuri osa on melko uusia, sijoittuvat radan eteläpuolelle. Liikenteellisesti vilkkaiden väylien rajaaman kaupunginosan viihtyisyyttä lisää sen naapuristossa etelässä oleva Talin ulkoilupuisto ja viheralue. Vantaanjoen muinainen uoma, nyttemmin pieni Mätäjoki kulkee Pitäjänmäen teollisuusalueen keskellä olevan Strömbergin puiston läpi matkallaan mereen.

Pitäjänmäen teollisuusalueella on päiväkoti ja Strömbergin koulu (peruskoulu) esikouluineen. Alueella annetaan myös ammatillista ja ylempää koulutusta (esimerkiksi Ammatti-instituutin Taitotalo/ Amiedu, Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosasto).

Arkkitehtonisesti kiinnostavana kohteena pidetään Pitäjänmäen teollisuusalueella muun muassa Valion pääkonttoria (1974, osoitteessa Meijeritie 6). Valion Tietokonekeskuksen (1985) suunnitteli Antti Katajamäki ja Tutkimuskeskuksen (1994) Osmo Syrjänen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.