Lassila

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Helsingin kaupunginosasta. Katso muista merkityksistä Lassila (täsmennyssivu).
Lassila
Lassas
Kaupungin kartta, jossa Lassila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Lassila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 29.4
Pinta-ala 1,04[1] km² 
Väkiluku 4 455 (1.1.2015) 
Väestötiheys 4284 as./km²
Osa-alueet on itse osa-alue Haagan peruspiirissä
Postinumerot 00440, 00441
Lähialueet Kannelmäki, Pirkkola, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga, Pitäjänmäen yritysalue, Marttila, Reimarla

Lassila (ruots. Lassas) on pääosin 198090-luvuilla rakennettu noin 4 000 asukkaan osa-alue Haagan kaupunginosassa Länsi-Helsingissä.[2]

Pohjoisesta Lassilaa rajaa Kehä I, jonka toisella puolella on Kannelmäki. Idässä raja kulkee Hämeenlinnanväylässä ja etelässä Kaupintiessä. Etelänaapureina ovat Pohjois-Haaga ja Etelä-Haaga. Lännessä Lassilan rajan määräävät Vihdintie ja alueen pohjoisosissa puistoalueen keskellä kulkeva Vantaanjoen aiempi uoma nimeltään Mätäjoki.[2] Lassilan postinumero on 00440.

1970-luvulla valmistuneen, Lassilassa sijaitsevan Pohjois-Haagan rautatieaseman läheisyydessä on liikekeskustan tapainen alue, jossa on ruokakauppoja, apteekki, kuntosali ja muita liikkeitä. Yleisestikin alueella on varsin runsaasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lassilan koilliskulmaukseen Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän äärellä on suuria toimistorakennuksia (Tieto). Vuonna 2012 Lassilassa oli 3 577 työpaikkaa (31.12.2012).[1]

Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tarjoaa Lassilan liikuntapuisto, jossa kesäisin pelataan useita nuorten jalkapallo-otteluita sekä talvisin jääkiekko-otteluita. Kesällä on myös mahdollista pelata tennistä ja koripalloa liikuntapuiston alueella. Ulkoilijat pääsevät Pirkkolaan ja Keskuspuistoon Hämeenlinnanväylän toiselle puolelle.

Lassilasta on yhteys Helsingin keskustaan Vantaankosken rataa kulkevalla M-junalla.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lassilaan, silloiseen Laurinmäkeen rakennettiin 1940-luvulla omakotialue pika-asutuslain nojalla. Tontit luovutettiin sotaveteraaneille, sotaleskille ja -orvoille. Talot rakennettiin melko suurille tonteille, ja Ruotsin valtio tuki rahallisesti näiden talojen rakentamista. Myöhemmin alueelle rakennettiin vielä lisää omakotitaloja.[3] Vantaankosken radan valmistumisen myötä Lassilan ilme muuttui täysin, kun vanha omakotiasutus purettiin uusien taloryhmien tieltä 1970-luvun lopulla.[4]

Kaupintien varrella sijainneen lassilalaisen omakotitalon pihalta löytyi 1960-luvulla muinaislöytöpaikka. Arkeologiset tutkimukset paikalla suoritettiin vuonna 1973 ennen sen jäämistä tietöiden alle. Kaivauksissa löydettiin saviastioiden palasia, kvartsiesineitä, pieniä kaapimia ja hiottuja kiviä. Kyseisen asuinpaikan – pinta-alaltaan noin 90 neliömetriä – iäksi arvioitiin esinelöytöjen perusteella 5000–6000 vuotta. Todennäköisesti tämä asuinpaikka oli käytössä vain lyhyen ajan tai kausiluonteisesti.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helsinki alueittain 2014 (Haagan peruspiiri PDF:n sivuilla 62-65) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
  2. a b Helsinki alueittain 2011 (Haagasta ja siihen osa-alueena kuuluvasta Lassilasta sivuilla 63-67) pdf. 2012. Helsingin kaupunki, hel.fi. Viitattu 1.7.2012.
  3. Riitta Oittinen ja Pirkko Tepponen (toim.): Pohjois-Haaga: Pohjantähti Helsingissä, s. 12. Helsinki: Pohjois-Haaga Seura, Helsingin kaupunginosayhdistys ja Helsingin kaupunki, 1989. ISBN 951-771-958-2.
  4. Pohjois-Haaga: Pohjantähti Helsingissä, s. 18–19.
  5. Pohjois-Haaga: Pohjantähti Helsingissä, s. 61–62.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lassila.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.