Marjaniemi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Helsingin kaupunginosasta. Marjaniemi on myös kylä Hailuodossa.
Marjaniemi
Marudd
Kaupungin kartta, jossa Marjaniemi korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Marjaniemi korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Itäinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 455
Pinta-ala 1,02 km² 
Väkiluku 1 989 ()[1]
Väestötiheys 1925 as./km²
Osa-alueet on itse osa-alue Vartiokylän peruspiirissä
Postinumerot 00930, 00931
Lähialueet Roihuvuori, Itäkeskus, Puotila, Meri-Rastila

Marjaniemi (ruots. Marudd) on Helsingin 45. kaupunginosaan eli Vartiokylään kuuluva merellinen ja pientalovaltainen osa-alue Itä-Helsingissä.

Marjaniemi sijaitsee Strömsinlahden ja Vartiokylänlahden rannalla, Itäkeskuksen eteläpuolella. Marjaniemen rannan edustalla sijaitsevat Iso Koivusaari sekä pienemmät Pieni Koivusaari, Syvännesaari, Harjakari ja Härkäsaari luetaan myös Marjaniemen osa-alueeseen.

Marjaniemi on ollut Vartiokylään kuuluvan osa-alueen virallisena nimenä vuodesta 1959 lähtien. Nimi on ollut yleisesti käytössä vuodesta 1925, jolloin perustettiin Oy Marjaniemen Huvilayhdyskunta – Marudds Villasamhälle Ab. Nimen lähtökohtana on jo vuoden 1751 kartassa esiintyvä paikannimi Marängen, josta suomenkielisen nimen alkuosa Marja on äänteellinen mukaelma. Ruotsin kielen sana mar tarkoittaa 'märkää rantaniittyä, vesijättömaata'. Marjaniemi liitettiin Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa osana Vartiokylää.[2]

Asukkaita Marjaniemessä on 1964 (1.1.2005); työpaikkoja alue tarjosi 257:lle (31.12.2003).lähde? Marjaniemeläiset maksoivat tuloveroja vuodessa keskimäärin 33 621 euroa taloutta kohti.[3]

Marjaniemen lähialueita ovat pohjoispuolella sijaitsevan Itäkeskuksen ohella Roihuvuori lännessä, Puotila koillisessa sekä Tammisalon, Vartiosaaren ja Vuosaaren Meri-Rastilan osa-alueet merenlahden toisella puolella.

Marjaniemen länsiosissa on uimaranta (Kivalontien vierellä). Marjaniemessä toimii kaksi pursiseuraa (Marjaniemen purjehtijat ja Marjaniemen venekerho), sekä yksi Suomen suurimmista melontaseuroista (Marjaniemen melojat).

Marjaniemi oli 1900-luvun alkupuolella kesähuvila-aluetta, ja sitä käytettiin kieltolain aikana pirtun salakuljetuksen tukikohtana.lähde?

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bussi 98 tarjoaa liityntäyhteyden Rastilan sekä Itäkeskuksen metroasemalle. Öisin Marjaniemen kautta ajaa bussi 95N rettiä Rautatientori–Tammisalo–Marjaniemi–Mellunmäki–Länsimäki.

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

J. Karjalainen Electric Sauna-yhtye julkaisi vuonna 2001 albumin Marjaniemessä, joka sisälsi singlen "Verinen mies". Laulu kuvailee tarinankertojan ikäviä lapsuudenkokemuksia Marjaniemestä.

Ilotulitustien asuntoja Itäkeskuksessa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.aluesarjat.fi/. Arvo on haettu Wikidatasta.
  2. Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 209. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  3. Asuntokuntien tulot, verot ja velat Helsingissä 2008. Helsingin kaupungin tietokeskus, 2010. ISSN 1455-7231 (painettu), ISSN 1796-721X (verkossa). Tilaston verkkoversio (viitattu 8.7.2013).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Marjaniemi-Seura ry
  • Hirvonen, Maija (toim.): Hevoshaasta Helsingin helmeksi : Marjaniemi 1920-1990. Helsinki: Marjaniemi-seura, 1991. ISBN 952-90-2257-3.
  • Leino, Väinö: Marjaniemen huvilayhdyskunta : muistelmia sen synnystä ja kehityksestä aina Helsingin kaupungin liittämiseen saakka. Helsinki: Tekijä, 1952.
  • Strang, Jan: ”Marjaniemen saaret”, Saaristounelmia Helsingissä – Vartiosaaren ja Helsingin itäsaariston pienten saarten historia, s. 234–244. Helsinki: Antiikki-Kirja, 2016. ISBN 978-951-98135-2-3.