Malmin lentokenttä
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Malmin lentokenttä | |
|---|---|
| Malms flygfält | |
 Kaupungin kartta, jossa Malmin lentokenttä korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Koillinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 385 |
| Pinta-ala | 2,5 km² |
| Väkiluku | 2 374 [1] (1.1.2015) |
| Väestötiheys | 996 as./km² |
| Osa-alueet | on itse osa-alue Malmin kaupunginosassa ja peruspiirissä |
| Postinumerot | 00700, 00730 |
| Lähialueet | Ala-Malmi, Tapanila, Puistola, Tattarisuo, Tattariharju |
Malmin lentokenttä (ruots. Malms flygfält) on Malmin kaupunginosaan ja peruspiiriin kuuluva osa-alue Koillis-Helsingissä, pääradan varrella sijaitsevan Tapanilan itäpuolella ja Lahdenväylän pohjoispuolella. Lentokentän lisäksi siihen kuuluu myös sen länsipuolella oleva pientaloalue, joka 1920-luvulta saakka on tunnettu myös nimellä Malmin Sunnuntaipalstat. Alueen naapurikaupunginosia ovat Ala-Malmi kentän etelä- ja länsipuolella, Tapanila ja Puistola alueen pohjoispuolella sekä työpaikka-alueena toimivat Tattarisuo ja Tattariharju alueen itäsivustalla. Lisäksi vieressä on Kivikon kaupunginosa Lahdenväylän itäpuolella.
Malmin lentokentän osa-alueen maapinta-ala on 2,25 neliökilometriä ja asukasluku on 2 374 henkeä (1.1.2015)[1]. Työpaikkoja alue tarjosi 254:lle (31. joulukuuta 2013)[1]. Malmin lentokentän palvelutarjonta kunnallisten peruspalvelujen osalta on vähäistä. Alueella sijaitsee lähinnä nuorisotila. Muiden palvelujen, kuten päiväkotien, koulujen, terveyspalvelujen ja kirjaston, osalta lentokenttäläiset joutuvat kääntymään erityisesti Tapanilan ja Ala-Malmin palvelutarjonnan puoleen.
Alueliitoksessa vuonna 1946 Malmin lentokenttä liitettiin muun Malmin yhteydessä Helsinkiin. Alueen tulevaisuudesta, erityisesti alueen keskeisimmän toiminnan eli Helsinki-Malmin lentoaseman lentotoiminnan jatkumisesta ja vastaavasti asuntorakentamisen lisäämisestä, on käytyvuosien varrella kiivaita keskusteluja. Monia lentokentän toimintoja ja työpaikkoja pidetään tärkeinä pääkaupunkiseudulle ja koko maalle.kenen mukaan?
Alueen kaavoitus ja muu suunnitelu olivat jo pitkällä, kun Helsingissä ehdokkaana olevan toimitusympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johtama ympäristöministeriö palautti lentoaseman rakennusssuojeluasian huhtikuussa 2019 viikkoa ennen vaaleja valmisteluun, ja suunnitelmat menivät jäihin. Helsingin Sanomien toimittaja Lari Malmberg pohtii artikkelin kommenttisosuudessaan, oliko kyseessä "harvinaisen likainen vaalitemppu, jolla kosiskellaan kentän puolustajia?"[2]
Sisällysluettelo
Onnettomuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Lentokone | Rekisteritunnus | Päivä | Uhri(t) | Syy |
| SB-2 | SB-2 | 06.04.1942 | ||
| SB-2 | SB-4 | 04.08.1942 | SB-4 sakkasi, putosi talon päälle, syttyi palamaan ja puolen tunnin päästä räjähtäneet syvyyspommit tuhosivat koneen | |
| SB-2 | SB-11 | 24.09.1942 | ||
| SB-2 | SB-22 | 06.07.1943 | Aero Oy:n Junkers Ju 52 OH-LAM Karjala ajoi päälle jarrujen petettyä |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Tikkanen, Tea: Helsinki alueittain 2015, s. 138. Helsingin kaupunki, 2016. ISSN-L 2323-4539. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.12.2016).
- ↑ Kimmo Oksanen, Lentokentän suojelu takaisin valmisteluun; Lari Malmberg, Tekikö Tiilikainen likaisen vaalitempun? Helsingin Sanomat 6.4.2019 s. A 30–31
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Malmin lentokenttä Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
