Jätkäsaari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jätkäsaari
Busholmen
Jätkäsaari elokuussa 2014
Jätkäsaari elokuussa 2014
Kaupungin kartta, jossa Jätkäsaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Jätkäsaari korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Pinta-ala 1,16[1] km² 
Väkiluku 11 391[2] (2019)
Väestötiheys 8854 as./km²
Osa-alueet on itse osa Kampinmalmin peruspiiriä ja Länsisataman kaupunginosaa
Postinumero(t) 00180, 00150, 00220
Lähialueet Ruoholahti, Lauttasaari, Hernesaari, Kamppi

Jätkäsaari (ruots. Busholmen) on Länsisataman kaupunginosaan kuuluva osa-alue Helsingin eteläisessä kantakaupungissa. Se käsittää alueen, joka alun perin muodostui Jätkäsaari-nimisestä saaresta sekä kahdesta muusta saaresta (Hietasaari, ruots. Sandholmen ja Saukko, Uttern), yhdestä luodosta (Saukonkari tai -paasi, Utterhällan) ja niiden välisistä vesialueista, jotka on sittemmin täytetty. Nykyään Jätkäsaaren erottaa mantereesta 1990-luvulla kaivettu Ruoholahdenkanava.

Jätkäsaaressa on vilkas matkustajasatama Länsisatama, josta on säännölliset laivayhteydet Tallinnaan ja Pietariin.[3] Aikaisemmin Jätkäsaari oli konttisatama- ja teollisuusaluetta, mutta vuodesta 2010 lähtien alueelle on rakennettu uutta, pääosin asumiskäyttöön tarkoitettua kaupunginosaa. Jätkäsaarta on valmisteltu rakentamista varten ruoppaamalla rantoja ennen meritäyttöjen tekemistä ja puhdistamalla pilaantuneita maita.[4] Voimakkaasti rakentuvalla osa-alueella arvioidaan olevan vuoteen 2030 mennessä 21 000 asukasta ja 6 000 työpaikkaa.[3]

Asukkaita alueella oli vuoden 2005 alussa 2 318 ja työpaikkoja vuoden 2003 lopussa 1 033. Tuolloin suurin osa Jätkäsaaresta oli vielä satamakäytössä ja asuntoalueita oli vain sen pohjoisosassa. Vuoden 2019 lopussa alueella oli jo yli 11 300 asukasta.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikan nimi on esiintynyt vanhoissa asiakirjoissa muodoissa Busholmen (1696), Busholm (1750) ja Buus Holmen (1777).[5]

Alueen suomenkielinen nimi on käännetty ruotsista. Tuolloin kuviteltiin nimen osan bus viittaavaan satamajätkiin (hamnbuse). Myöhemmin se on yhdistetty kauppalaivaa tarkoittavaan muinaisruotsin sanaan buza.[6] Jälkimmäiseen merkitykseen on yhdistetty myös esimerkiksi Tammisaaren Hästö-Busö.[5] On muitakin ehdotuksia: bus on nimittäin ruotsin paikallisissa murteissa tarkoittanut mörköä. Mörkösaareksi Jätkäsaari oli merkitty joihinkin karttoihin ainakin vuonna 1912. Toisissa selityksissä etsitään alkulähdettä sanoista buts (kumpare) tai bu/bo (karja). Todennäköistä on kuitenkin, että bus liittyy jotenkin vanhaan satamapaikkaan.[7] Saaren suomenkieliseksi nimeksi vahvistettiin vuonna 1909 Busholma ja vuonna 1928 nykyinen nimi.[5]

Asutushistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asutusta saaressa vuonna 1913.

Saaren asutushistoria alkaa 1800-luvun lopulta.[7] Vuonna 1865 Jätkäsaaressa oli kirjoilla vain parikymmentä vakituista asukasta pienissä mökeissään. Pysyvästi saaressa asui ammattikalastajia, ja se toimi myös herrasväen huvilakaupunkina ja helsinkiläisten virkistysalueena.[7] Kesäisin siellä uitiin ja talvella laskettiin mäkeä.[7]

Rahtisatamana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sataman rakennustöitä vuonna 1913.

Länsisatama päätettiin rakentaa Jätkäsaareen vuonna 1911, mutta silti vielä 1916 kaupunki rakensi sinne uimalan, joka tosin jouduttiin purkamaan jo kolme vuotta myöhemmin.[7] Sataman rakennustyöt aloitettiin vuonna 1913, ja saari yhdistettiin mantereeseen leveällä sillalla, jonka keskellä kulki myös rautatie. Päärautatieasemalta Katajanokalle vuonna 1984 valmistuneen Helsingin satamaradan uusi haara Jätkäsaareen valmistui vuonna 1916.[7][8] Satamaan valmistui pitkä laituri. Viereiset Hietasaari ja Saukko sulautettiin tasoittamalla ja täyttämällä Jätkäsaaren satama-alueeseen.[7] Yhtenäisen alueen nimitys Jätkäsaareksi vakiintui vuonna 1928.

Ilmakuva Jätkäsaaren satama-alueesta vuonna 2005.

Liikenteellisesti satama oli Helsingin suurin 1960-luvulta lähtien, ja laajentaminen jatkui 1970-luvulla. Aluetta laajennettiin edelleen merialueita täyttämällä, ja kun myös osa Jätkäsaaren pohjoispuolella sijainneesta lahdesta täytettiin, Jätkäsaari muuttui suureksi niemeksi. Seuraavina vuosikymmeninä Länsisataman liikenne kasvoi äärirajoilleen. Juna- ja kuorma-autokuljetukset satamaan ja satamasta pois alkoivat käydä ylivoimaisiksi keskustan liikennejärjestelyiden näkökulmasta. Lähes satavuotias satama muutti lopulta kapasiteetiltaan suurempaan Vuosaaren satamaan marraskuussa 2008, ja vain Viroon (lähinnä Tallinnaan) suuntautuva henkilöliikenne jäi Länsiterminaaliin. Entisen valtavan konttisataman tilalle ryhdyttiin rakentamaan uutta asuinaluetta. Viimeisetkin ratakiskot purettiin keväällä 2009.

Jätkäsaari asuinalueeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätkäsaarta rakennetaan kesällä 2015.
Clarion Hotel Helsinki avattiin lokakuussa 2016.

Koko Jätkäsaaren alue on laajuudeltaan yli 100 hehtaaria. Laivapojankujan pohjoispuolinen osa saaresta rakennettiin asuntoalueeksi jo 1990-luvulla osana Ruoholahden rakennusprojektia, ja samalla rakennettiin myös Ruoholahdenkanava, joka erotti alueen jälleen saareksi. Suurin osa Jätkäsaaresta jäi kuitenkin vielä sataman käyttöön.

Kun rahtilaivasatama oli marraskuussa 2008 siirtynyt Vuosaareen, Jätkäsaareen alettiin vuonna 2010 rakentaa uutta, 18 000 asukkaan ja 6 000 työpaikan kaupunginosaa osana Länsisataman aluerakentamisprojektia. Ensimmäisiä taloja päästiin rakentamaan, kun maaperä oli ensin puhdistettu ja katuja rakennettu. Alueelle rakennettiin myös imujätejärjestelmä Rööri, joka valmistui vuoden 2014 alussa.[9]

Sataman vanha Huutokonttori on muutettu pelastusasemaksi, ja se toimii myös Jätkäsaaren infokeskuksena ja kirjastona. Länsisataman viereen on valmistunut muun muassa Verkkokauppa.comin uusi megamyymälä sekä Tallink Siljan pääkonttori. Lokakuussa 2016 avattiin 16-kerroksinen Clarion Hotel Helsinki.

Alueen rakentaminen jatkuu 2020-luvun loppuun saakka. Entiseen tavarasataman varastoon, Bunkkeriin, on tarkoitus rakentaa noin 300 asuntoa sekä uimahalli ja liikuntatiloja.[10] Vuonna 2019 Jätkäsaareen alettiin suunnitella pysäköintitaloa, urheilukeskusta ja 24-kerroksista Royal Center -hotellitornia, joiden rakentaminen alkoi vuoden 2020 alussa.[11][12] Alueelle rakennettiin myös Kvarteret Victoria -niminen ruotsinkielinen kortteli.

Jätkäsaaren edustalta merenpohjasta on löytynyt noin puolen metrin paksuinen sedimenttikerros, jossa esiintyy korkeita pitoisuuksia meren eläville haitallista tributyylitinaa.[13]

Konserttilavana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pop-laulaja Madonna esiintyi Jätkäsaaren aukealla kentällä 6. elokuuta 2009 osana Sticky & Sweet -kiertuettaan. Konserttiin myytiin 85 000 pääsylippua, joten se oli suurin Pohjoismaissa koskaan järjestetty maksullinen konsertti.[14]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätkäsaaressa on raitiolinjojen 7, 8 ja 9 päätepysäkit.[15][16][17] Aikaisemmin Salmisaareen päättyneen linjan 8 jatke Crusellinsillan kautta Jätkäsaaren Saukonpaateen otettiin käyttöön vuoden 2012 alussa ja linjan 9 jatke keskustasta Länsiterminaaliin saman vuoden elokuussa. Linjan 9 päätepysäkki siirtyi elokuussa 2017 Välimerenkadun kiskojen valmistuttua Saukonpaateen, mutta toukokuussa 2021 uuden Atlantinsillan valmistuttua linjaa jatkettiin Atlantinkatua pitkin Länsiterminaalille.[18]

Jätkäsaaren pohjoispuolella kanavan takana on Ruoholahden metroasema.

Taksiasema on Länsiterminaalilla. Alueelle tulee takseja myös Ruoholahden metroasemalta ja Seaside-hotellilta.[19]

Tunnelihanke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2021 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaresta Länsiväylälle ulottuvan satamatunnelin rakentamisen. Tunnelin alustavaksi hinnaksi on arvioitu 180 miljoonaa euroa.[20]

Posti ja postinumerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätkäsaaressa on postitoimisto avoinna 24/7 Verkkokauppa.comin talossa. Se palvelee postinumeroita 00180 ja 00220 Helsinki. Raja kulkee Välimerenkadulla siten, että sen luoteispuoli, parittomat numerot, kuuluvat 00180:een ja loput kuuluvat 00220:een.[21]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkiset taideteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa
Julkinen teos Paikka Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva
Bad Bad Boy[22] Tyynenmerentori, Tyynenmerenkatu 9 60.1558°N, 24.9207°E Tommi Toija 2013 Tommi Toija Bad Boy 2013.jpg
Eläköön! (osa Meditoiva viikuna)[23] Päiväkodin ja koulun seinä Erika Kallasmaa 2017 Erika Kallasmaa Eläköön! 2017.jpg
Horisontti[24] Jätkäsaaren laituri 60.1612°N, 24.9221°E Hannu Kähönen 2013 Hannu Kähönen Horisontti 2013.jpg
Kaksoset[24][25] Kap Hornin aukio 60.1577°N, 24.9205°E Olli Mantere 2015 Olli Mantere Kaksoset 2015.jpg
Keskustelu Itämerestä[24] Juutinrauman aukio Olli Mantere 2016 Olli Mantere Keskustelu Itämerestä 2016.jpg
Kosketus (Suojaava taivas)[26] Selkämerenkatu 60.1611°N, 24.9159°E Pertti Kukkonen 1993(1996) Pertti Kukkonen Kosketus(Suojaava taivas) 1993(1996).jpg
Käärme paratiisissa[27] Selkämerenpiha 60.1612°N, 24.9173°E Kukkonen, PerttiPertti Kukkonen 1997 Pertti Kukkonen Kaarme paratiisissa 1997 .jpg
Länsilinkki[24][28] Mechelininkadun alikulkuväylän eli Länsilinkin silta 60.163°N, 24.9224°E Martti Aiha 2011 Martti Aiha Länsilinkki 2011.jpg
Olo n:o 22 Hietalahden altaan ympäristö 60.1617°N, 24.9291°E Pasi Karjula ja Marko Vuokola 2000 Pasi Karjula Marko Vuokola Olo no 22 2000.jpg
Poikkeama[29] Messitytönkadun ja Jaalarannan kulmaus 60.1607°N, 24.9145°E Miika Nyyssönen 1995 Miika Nyyssönen Poikkeama 1995.jpg
Päätepiste[30] Selkämerenkatu 16, seinä 60.1602°N, 24.9172°E Pertti Kukkonen 1992 Pertti Kukkonen Päätepiste1992.jpg
Öljypisarat[24] Suezin aukio Olli Mantere 2016 Olli Mantere Oljypisarat 2016.jpg

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsinki alueittain 2016 2017. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 23.4.2017.
  2. a b Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2019/2020 ja väestönmuutokset vuonna 2019 Helsingin kaupunki (hel.fi). 2020. Viitattu 14.6.2021.
  3. a b Jätkäsaari uuttahelsinkia.fi. 28.6.2021. Viitattu 26.8.2021.
  4. Rakentaminen – Uutta Helsinkiä uuttahelsinkia.fi. Helsingin kaupunginkanslia. Viitattu 4.7.2019.
  5. a b c Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 17–18. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  6. Ainiala, Terhi: Jätkiä Jätkäsaaressa?. Helsingin Sanomat, 4.3.1997. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.9.2008.
  7. a b c d e f g Bysa ja Sandis ja Uttern – sittemmin Jätkäsaari Uutta Helsinkiä. 11.9.2017. Viitattu 26.8.2021.
  8. Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 14.6.2021.
  9. Jätteen putkikeräysjärjestelmän käyttöönotto jatkasaarenroori.fi. 13.1.2014. RÖÖRI.
  10. Karhapää, Susanna: Jätkäsaaren Bunkkeri on yhä tyhjänä, vaikka sinne piti avautua uimahalli ensi vuonna – tältä sisällä näyttää Helsingin Sanomat. 29.11.2019. Viitattu 14.6.2021.
  11. Valtanen, Milka: Jätkäsaareen nousemassa lähes 40 metriä Clarionia korkeampi tornihotelli Helsingin Sanomat. 19.6.2019. Viitattu 26.8.2021.
  12. Lähtölaukaisu Royal Center -hankkeelle A-insinöörit. Viitattu 20.7.2020.
  13. http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135222768323 [vanhentunut linkki]
  14. Jätkäsaari täyttyi Madonnan konserttiyleisöstä HS.fi. 5.8.2009. Viitattu 8.8.2009.
  15. Linja 7 reittiopas.hsl. Viitattu 14.6.2021.
  16. Linja 8 reittiopas.hsl. Viitattu 14.6.2021.
  17. Linja 9 reittiopas.hsl. Viitattu 14.6.2021.
  18. Jätkäsaaren Atlantinsilta avautuu liikenteelle toukokuussa Uutta Helsinkiä. 19.4.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 14.6.2021.
  19. http://jatkasaaren.net/?q=node/52 Taksit [vanhentunut linkki]
  20. Bäckgren, Noona: Kuntapolitiikka | Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan Helsingin Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 3.2.2021.
  21. Postinumerohaku - Posti posti.fi.
  22. Bad Bad Boy - Tommi Toija Tripadvisor.
  23. Uutiset / Taideseinät herättävät päiväkodin ja koulun eloon Jätkäsaaressa Uutta Helsinkiä. 8.5.2017. Helsinki. Viitattu 26.6.2017.
  24. a b c d e Thomas Micklin: Rakentaminen / Jätkäsaaren julkinen taide luo kulkijaa puhuttelevia kohtaamisia Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.12.2016.
  25. Kap Hornin aukio täydentyy taideteoksella Helsingin kaupunki. 26.05.2015. Viitattu 7.12.2016.
  26. Suojaava taivas HAM. Helsingin taidemuseo.
  27. Käärme paratiisissa HAM. Helsingin taidemuseo.
  28. Perustietoa / Kadut ja puistot houkuttelevat liikkeelle Uutta Helsinkiä / Länsisatama / Jätkäsaari. Helsingin kaupunki.
  29. Poikkeama HAM. Helsingin taidemuseo.
  30. Päätepiste HAM. Helsingin taidemuseo.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jätkäsaari.