Siirry sisältöön

Jätkäsaari

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 17. kesäkuuta 2025.
Jätkäsaari
Busholmen
Jätkäsaari elokuussa 2014
Jätkäsaari elokuussa 2014
Kaupungin kartta, jossa Jätkäsaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Jätkäsaari korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 203
Pinta-ala 1,16 km² [1]
Väkiluku 15 634[2] (31.12.2024)
Väestötiheys 13 478 as./km²
Työpaikkoja 3 064 kpl [3]  (31.12.2022)
Osa-alueet on itse osa Kampinmalmin peruspiiriä ja Länsisataman kaupunginosaa
Postinumero(t) 00180, 00150, 00220
Lähialueet Hernesaari, Kamppi, Lauttasaari, Ruoholahti

Jätkäsaari (ruots. Busholmen) on Länsisataman kaupunginosaan kuuluva osa-alue Helsingin eteläisessä kantakaupungissa. Se käsittää alueen, joka alun perin muodostui Jätkäsaari-nimisestä saaresta sekä kahdesta muusta saaresta (Hietasaari, ruots. Sandholmen ja Saukko, Uttern), yhdestä luodosta (Saukonkari tai -paasi, Utterhällan) ja niiden välisistä vesialueista, jotka on sittemmin täytetty. Nykyään Jätkäsaaren erottaa mantereesta 1990-luvulla kaivettu Ruoholahdenkanava.

Jätkäsaaressa sijaitsee Suomen vilkkain matkustajasatama Länsisatama, josta on säännölliset laivayhteydet Tallinnaan.[4][5] Aikaisemmin Jätkäsaari oli konttisatama- ja teollisuusaluetta, mutta vuodesta 2010 lähtien alueelle on rakennettu uutta, pääosin asumiskäyttöön tarkoitettua kaupunginosaa. Jätkäsaarta on valmisteltu rakentamista varten ruoppaamalla rantoja ennen meritäyttöjen tekemistä ja puhdistamalla pilaantuneita maita.[6] Voimakkaasti rakentuvalla osa-alueella arvioidaan olevan vuoteen 2030 mennessä 21 000 asukasta ja 6 000 työpaikkaa.[7]

Asukkaita alueella oli vuoden 2005 alussa 2 318 ja työpaikkoja vuoden 2003 lopussa 1 033. Tuolloin suurin osa Jätkäsaaresta oli vielä satamakäytössä ja asuntoalueita oli vain sen pohjoisosassa. Vuoden 2024 lopussa alueella oli jo yli 15 600 asukasta[2].

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimen taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paikan nimi on esiintynyt vanhoissa asiakirjoissa muodoissa Busholmen (1696), Busholm (1750) ja Buus Holmen (1777).[8]

Alueen suomenkielinen nimi on käännetty ruotsista. Tuolloin kuviteltiin nimen osan bus viittaavaan satamajätkiin (hamnbuse). Myöhemmin se on yhdistetty kauppalaivaa tarkoittavaan muinaisruotsin sanaan buza.[9] Jälkimmäiseen merkitykseen on yhdistetty myös esimerkiksi Tammisaaren Hästö-Busö.[8] On muitakin ehdotuksia: bus on nimittäin ruotsin paikallisissa murteissa tarkoittanut mörköä. Mörkösaareksi Jätkäsaari oli merkitty joihinkin karttoihin ainakin vuonna 1912. Toisissa selityksissä etsitään alkulähdettä sanoista buts (kumpare) tai bu/bo (karja). Todennäköistä on kuitenkin, että bus liittyy jotenkin vanhaan satamapaikkaan.[10] Saaren suomenkieliseksi nimeksi vahvistettiin vuonna 1909 Busholma ja vuonna 1928 nykyinen nimi.[8]

Asutushistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asutusta saaressa vuonna 1913.

Saaren asutushistoria alkaa 1800-luvun lopulta.[10] Vuonna 1865 Jätkäsaaressa oli kirjoilla vain parikymmentä vakituista asukasta pienissä mökeissään. Pysyvästi saaressa asui ammattikalastajia, ja se toimi myös herrasväen huvilakaupunkina ja helsinkiläisten virkistysalueena.[10] Kesäisin siellä uitiin ja talvella laskettiin mäkeä.[10] Alue oli tuolloin vielä varsin metsäinen.[11]

Rahtisatamana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jätkäsaari vuonna 1928.

Länsisatama päätettiin rakentaa Jätkäsaareen vuonna 1911, mutta silti vielä 1916 kaupunki rakensi sinne uimalan, joka tosin jouduttiin purkamaan jo kolme vuotta myöhemmin.[10] Sataman rakennustyöt aloitettiin vuonna 1913, ja saari yhdistettiin mantereeseen leveällä sillalla, jonka keskellä kulki myös rautatie. Päärautatieasemalta Katajanokalle vuonna 1894 valmistuneen Helsingin satamaradan uusi haara Jätkäsaareen valmistui vuonna 1916.[10][12] Satamaan valmistui pitkä laituri. Viereiset Hietasaari ja Saukko sulautettiin tasoittamalla ja täyttämällä Jätkäsaaren satama-alueeseen.[10] Yhtenäisen alueen nimitys Jätkäsaareksi vakiintui vuonna 1928.

Lars Sonck suunnitteli satama-alueelle nykyisen Tyynenmerenkadun varrelle kaksi tiilimakasiinia, jotka valmistuivat vuosina 1924 ja 1936; ensimmäinen, nimellä L3 tunnettu makasiini on Jätkäsaaren vanhin rakennus.[13][14] Molemmat makasiinit on suojeltu asemakaavassa.[15]

Jätkäsaaren satama-aluetta vuoden 2005 ilmakuvassa.

Liikenteellisesti satama oli Helsingin suurin 1960-luvulta lähtien, ja laajentaminen jatkui 1970-luvulla. Aluetta laajennettiin edelleen merialueita täyttämällä, ja kun myös osa Jätkäsaaren pohjoispuolella sijainneesta lahdesta täytettiin, Jätkäsaari muuttui suureksi niemeksi. Seuraavina vuosikymmeninä Länsisataman liikenne kasvoi äärirajoilleen. Juna- ja kuorma-autokuljetukset satamaan ja satamasta pois alkoivat käydä ylivoimaisiksi keskustan liikennejärjestelyiden näkökulmasta. Lähes satavuotias satama muutti lopulta kapasiteetiltaan suurempaan Vuosaaren satamaan marraskuussa 2008, ja vain Viroon (lähinnä Tallinnaan) suuntautuva henkilöliikenne jäi Länsiterminaaliin. Entisen valtavan konttisataman tilalle ryhdyttiin rakentamaan uutta asuinaluetta. Viimeiset osat satamaradasta purettiin keväällä 2009.

Jätkäsaari asuinalueeksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uusia asuinrakennuksia kesällä 2022.
Asuintalo Juutinraumankadulla
Clarion Hotel Helsinki avattiin lokakuussa 2016.

Koko Jätkäsaaren alue on laajuudeltaan yli 100 hehtaaria. Laivapojankujan pohjoispuolinen osa saaresta rakennettiin asuntoalueeksi jo 1990-luvulla osana Ruoholahden rakennusprojektia, ja samalla rakennettiin myös Ruoholahdenkanava, joka erotti alueen jälleen saareksi. Satamalaitoksen entiseen huolto- ja toimistorakennukseen nykyisessä Selkämerenpuistossa valmistui Ruoholahden nuorisotalo vuonna 1998.[16] Suurin osa Jätkäsaaresta jäi kuitenkin vielä sataman käyttöön.

Kun rahtilaivasatama oli marraskuussa 2008 siirtynyt Vuosaareen, Jätkäsaareen alettiin vuonna 2010 rakentaa uutta, 18 000 asukkaan ja 6 000 työpaikan kaupunginosaa osana Länsisataman aluerakentamisprojektia. Ensimmäisiä taloja päästiin rakentamaan, kun maaperä oli ensin puhdistettu ja katuja rakennettu. Alueelle rakennettiin myös imujätejärjestelmä Rööri, joka valmistui vuoden 2014 alussa.[17] Merenpohjasta Jätkäsaaren edustalta löytyi noin puolen metrin paksuinen sedimenttikerros, jossa esiintyi korkeita pitoisuuksia meren eläville haitallista tributyylitinaa.[18]

Sataman vanha Huutokonttori muutettiin pelastusasemaksi, ja se toimii myös Jätkäsaaren infokeskuksena ja kirjastona. Länsisataman viereen valmistui muun muassa Verkkokauppa.comin uusi megamyymälä sekä Tallink Siljan pääkonttori. Lokakuussa 2016 avattiin 16-kerroksinen Clarion Hotel Helsinki. Lisäksi alueelle on suunniteltu Clarioniakin korkeampaa kylpylähotellia.[19][20] Vuonna 2019 Jätkäsaareen alettiin suunnitella pysäköintitaloa ja urheilukeskusta.[21] Alueelle rakennettiin myös Kvarteret Victoria -niminen ruotsinkielinen kortteli. Koska Jätkäsaari on yksi Helsingin tuulisimmista alueista, rakennusten asettelulla pyritään luomaan suojaa tuulelta; rakennusten korkeudet nousevat loivasti sisämaata kohti, mikä ehkäisee tuulikanavien syntymistä.[22]

Jätkäsaaren rakentaminen jatkuu 2020-luvun loppuun saakka. Vuonna 2026 aletaan rakentaa uutta liikuntakeskusta uimahalleineen sekä palloilu- ja muine liikuntatiloineen. Se oli alun perin tarkoitus rakentaa entiseen tavarasataman varastoon, Bunkkeriin, mutta lopulta Bunkkeri päätettiin purkaa ja uusi liikuntakeskus rakentaa sen paikalle.[23] Tulevan liikuntakeskuksen ympärille on jo rakennettu osa liikuntapuistoa, johon kuuluvat muun muassa ulkokuntosali ja pelikenttä.[24] Lisäksi asuintalojen väliin on rakennettu Hyväntoivonpuisto, joka on viheralueen lisäksi myös keskeinen pyöräliikenteen kulkuväylä.

Bunkkeria ja sen läheisyydessä Tyynenmerenkadun toisella puolen sijainnutta Länsiterminaali 1:ä on purettu osittain samaan aikaan. Länsiterminaalin tontille suunnitellaan uutta matkustajaterminaalia, Merikeskusta.

Konserttilavana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pop-laulaja Madonna esiintyi Jätkäsaaren aukealla kentällä 6. elokuuta 2009 osana Sticky & Sweet -kiertuettaan. Konserttiin myytiin 85 000 pääsylippua, joten se oli suurin Pohjoismaissa koskaan järjestetty maksullinen konsertti.[25]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätkäsaaressa on raitiolinjojen 1T, 7, 8, 8T, 9/N päätepysäkit.[26][27][28] Aikaisemmin Salmisaareen päättyneen linjan 8 jatke Crusellinsillan kautta Jätkäsaaren Saukonpaateen otettiin käyttöön vuoden 2012 alussa ja linjan 9 jatke keskustasta Länsiterminaaliin saman vuoden elokuussa.[29] Linjan 9 päätepysäkki siirtyi elokuussa 2017 Välimerenkadun kiskojen valmistuttua Saukonpaateen, mutta toukokuussa 2021 uuden Atlantinsillan valmistuttua linjaa jatkettiin Atlantinkatua pitkin Länsiterminaalille.[30] Laivamatkustus aiheuttaa Jätkäsaaren raitiolinjoille ruuhkapiikkejä.[26]

Jätkäsaaren pohjoispuolella kanavan takana on Ruoholahden metroasema.

Taksiasema on Länsiterminaalilla. Alueelle tulee takseja myös Ruoholahden metroasemalta ja Seaside-hotellilta.[31]

Tunnelihanke

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2021 Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaresta Länsiväylälle ulottuvan satamatunnelin rakentamisen. Tunnelin alustavaksi hinnaksi on arvioitu 180 miljoonaa euroa.[32] Tunnelin on tarkoitus vähentää liikenneruuhkia erityisesti Tyynenmerenkadulla ja Länsisatamankadulla. Ruuhkaantumista on yritetty hallita myös tilannekohtaisella liikennevalo-ohjauksella sekä kannustamalla tavaraliikennettä käyttämään Vuosaaren satamaa.[33]

Posti ja postinumerot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätkäsaaressa on postitoimisto avoinna 24/7 Verkkokauppa.comin talossa. Se palvelee postinumeroita 00180 ja 00220 Helsinki. Raja kulkee Välimerenkadulla siten, että sen luoteispuoli, parittomat numerot, kuuluvat 00180:een ja loput kuuluvat 00220:een.[34]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaavassa suojellut rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Rantamakasiini L3 (Lars Sonck, 1924) on Jätkäsaaren vanhin rakennus.[14]
    Rantamakasiini L3 (Lars Sonck, 1924) on Jätkäsaaren vanhin rakennus.[14]
  • Sataman entinen hallintorakennus Laivapojanaukiolla (Lars Sonck, 1930-luvun alku[35]). Sonck suunnitteli myös rakennuksen vieressä olevan betonisen 1930-luvun puhelinkopin, jota on kutsuttu Suomen pienimmäksi asemakaavalla suojelluksi rakennukseksi.[36][37]
    Sataman entinen hallintorakennus Laivapojanaukiolla (Lars Sonck, 1930-luvun alku[35]). Sonck suunnitteli myös rakennuksen vieressä olevan betonisen 1930-luvun puhelinkopin, jota on kutsuttu Suomen pienimmäksi asemakaavalla suojelluksi rakennukseksi.[36][37]
  • Huutokonttori (Gunnar Taucher, 1937) toimii kirjastona. Rakennusta laajennettiin 1950-luvulla.[35]
    Huutokonttori (Gunnar Taucher, 1937) toimii kirjastona. Rakennusta laajennettiin 1950-luvulla.[35]
  • Rantamakasiini L2 (Lars Sonck, 1936)
    Rantamakasiini L2 (Lars Sonck, 1936)

Julkiset taideteokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näytä koordinaatit OSM-kartalla
Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa
Julkinen teos Paikka Kartalla Tekijä Paljastusvuosi Kuva
Bad Bad Boy[38] Tyynenmerentori, Tyynenmerenkatu 9 60.1558°N, 24.9207°E Tommi Toija 2013
Eläköön! (osa Meditoiva viikuna)[39] Päiväkodin ja koulun seinä Erika Kallasmaa 2017
Horisontti[40] Jätkäsaarenlaituri 60.1612°N, 24.9221°E Hannu Kähönen 2013
Kaksoset[40][41] Kap Hornin aukio 60.1577°N, 24.9205°E Olli Mantere 2015
Keskustelu Itämerestä[40] Juutinrauman aukio Olli Mantere 2016
Kosketus (Suojaava taivas)[42] Selkämerenkatu 60.1611°N, 24.9159°E Pertti Kukkonen 1996
Käärme paratiisissa[43] Selkämerenpiha 60.1612°N, 24.9173°E Kukkonen, PerttiPertti Kukkonen 1997
Länsilinkki[40][44] Mechelininkadun alikulkuväylän eli Länsilinkin silta 60.163°N, 24.9224°E Martti Aiha 2011
Olo n:o 22 Hietalahden altaan ympäristö 60.1617°N, 24.9291°E Pasi Karjula ja Marko Vuokola 2000
Poikkeama[45] Messitytönkadun ja Jaalarannan kulmaus 60.1607°N, 24.9145°E Miika Nyyssönen 1995
Päätepiste[46] Selkämerenkatu 16, seinä 60.1602°N, 24.9172°E Pertti Kukkonen 1992
Öljypisarat[40] Suezin aukio Olli Mantere 2016

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helsinki alueittain 2016 2017. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 23.4.2017.
  2. ↑ a b 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 21.6.2025.
  3. ↑ 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 2.12.2024. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 21.6.2025.
  4. ↑ Länsisatama Helsingin Satama. Viitattu 3.5.2025.
  5. ↑ Lähtevät ja saapuvat matkustajalaivat Helsingin Satama. Viitattu 3.5.2025.
  6. ↑ Rakentaminen – Uutta Helsinkiä uuttahelsinkia.fi. Helsingin kaupunginkanslia. Viitattu 4.7.2019.
  7. ↑ Jätkäsaari uuttahelsinkia.fi. 28.6.2021. Viitattu 26.8.2021.
  8. ↑ a b c Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 17–18. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  9. ↑ Ainiala, Terhi: Jätkiä Jätkäsaaressa? Helsingin Sanomat, 4.3.1997. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.9.2008.
  10. ↑ a b c d e f g Bysa ja Sandis ja Uttern – sittemmin Jätkäsaari Uutta Helsinkiä. 11.9.2017. Viitattu 26.8.2021.
  11. ↑ Hietalahden ranta | Ympäristöhistoriallinen selvitys (PDF) (s. 28) hel.fi. 2020. Viitattu 12.4.2023.
  12. ↑ Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 14.6.2021.
  13. ↑ Satamamakasiinin L3 historiallinen arvo (PDF) 2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 3.6.2025.
  14. ↑ a b Pietarila, Päivikki: Yhden euron kiinteistökauppa Helsingissä: Jätkäsaaren vanhin rakennus kaupattiin poikkeuksellisen halvalla – ”Tämän hetken markkinahinta” Kauppalehti. 29.5.2023. Viitattu 3.6.2025.
  15. ↑ Kaavassa suojellut rakennukset Helsingin karttapalvelu. Viitattu 3.6.2025.
  16. ↑ Liukkonen, Jouko: Naapurina Ruoholahti, s. 102. Helsinki: Tietoluotsi, 2002. ISBN 9529905904
  17. ↑ Jätteen putkikeräysjärjestelmän käyttöönotto jatkasaarenroori.fi. 13.1.2014. RÖÖRI.
  18. ↑ http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/1135222768323 (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ Valtanen, Milka: Jätkäsaareen nousemassa lähes 40 metriä Clarionia korkeampi tornihotelli Helsingin Sanomat. 19.6.2019. Viitattu 26.8.2021.
  20. ↑ Malmberg, Reetta: Jätkäsaaren massiivinen kylpylähotellihanke vaikeuksissa Helsingin Sanomat. 9.2.2024. Viitattu 3.6.2025.
  21. ↑ Lähtölaukaisu Royal Center -hankkeelle A-insinöörit. Viitattu 20.7.2020.
  22. ↑ Rakennetaanko Helsingin tuulisimmille paikoille? Näin sääolot ohjaavat Jätkäsaaren ja Hernesaaren suunnittelua 9.4.2025. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.6.2025.
  23. ↑ Salomaa, Marja: Jätkäsaareen vihdoin uimahalli, Itäkeskuksen Stoa laajenee Helsingin Sanomat. 2.6.2025. Viitattu 3.6.2025.
  24. ↑ Näin Länsisataman rakentaminen etenee – uusia palveluita, asuntoja ja satamahankkeita 13.6.2025. Helsingin kaupunki. Viitattu 17.6.2025.
  25. ↑ Jätkäsaari täyttyi Madonnan konserttiyleisöstä HS.fi. 5.8.2009. Viitattu 8.8.2009.
  26. ↑ a b Jätkäsaareen lisää raitioliikennettä linjoilla 1T ja 8T lokakuussa Helsingin seudun liikenne. 12.9.2023. Viitattu 11.10.2023.
  27. ↑ Linja 7 reittiopas.hsl. Arkistoitu 1.9.2023. Viitattu 14.6.2021.
  28. ↑ Linja 9 reittiopas.hsl. Arkistoitu 1.9.2023. Viitattu 14.6.2021.
  29. ↑ Federley, Daniel: Kuulumisia Jätkästä (PDF) (s. 3–6) Raitio 3/2012. Suomen Raitiotieseura ry. Viitattu 30.5.2025.
  30. ↑ Jätkäsaaren Atlantinsilta avautuu liikenteelle toukokuussa Uutta Helsinkiä. 19.4.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 14.6.2021.
  31. ↑ http://jatkasaaren.net/?q=node/52Taksit (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ Bäckgren, Noona: Kuntapolitiikka | Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Jätkäsaaren satamatunnelin rakentamisen, Eteläsataman satamatoiminnot lakkautetaan Helsingin Sanomat. 3.2.2021. Viitattu 3.2.2021.
  33. ↑ Sinkko-Westerholm, Pipsa: Tunnelista odotetaan ratkaisua Länsisataman ruuhkiin – valmistumisessa voi vierähtää jopa yli vuosikymmen Helsingin Uutiset. 10.2.2023. Viitattu 22.2.2023.
  34. ↑ Postinumerohaku - Posti posti.fi.
  35. ↑ a b Jätkäsaarenkallio ja Hietasaari (PDF) (s. 18) 2009. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Viitattu 3.6.2025.
  36. ↑ Pajuriutta, Satu: Jätkäsaaressa on Suomen pienin suojeltu rakennus (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 29.2.2012. Viitattu 3.6.2025.
  37. ↑ Pietiläinen, Jari: Suomen pienin suojeltu rakennus rapistuu Jätkäsaaressa – Näin sille on käymässä Helsingin Uutiset. 22.10.2022. Viitattu 3.6.2025.
  38. ↑ Bad Bad Boy - Tommi Toija Tripadvisor.
  39. ↑ Uutiset / Taideseinät herättävät päiväkodin ja koulun eloon Jätkäsaaressa Uutta Helsinkiä. 8.5.2017. Helsinki. Viitattu 26.6.2017.
  40. ↑ a b c d e Thomas Micklin: Rakentaminen / Jätkäsaaren julkinen taide luo kulkijaa puhuttelevia kohtaamisia Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 7.12.2016.
  41. ↑ Kap Hornin aukio täydentyy taideteoksella Helsingin kaupunki. 26.05.2015. Viitattu 7.12.2016.
  42. ↑ Suojaava taivas HAM. Helsingin taidemuseo.
  43. ↑ Käärme paratiisissa HAM. Helsingin taidemuseo. Arkistoitu 18.4.2021.
  44. ↑ Perustietoa / Kadut ja puistot houkuttelevat liikkeelle Uutta Helsinkiä / Länsisatama / Jätkäsaari. Helsingin kaupunki.
  45. ↑ Poikkeama HAM. Helsingin taidemuseo. Arkistoitu 18.4.2021.
  46. ↑ Päätepiste HAM. Helsingin taidemuseo. Arkistoitu 18.4.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jätkäsaari.


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jätkäsaari&oldid=23372712”