Jätkäsaari

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jätkäsaari
Busholmen
Jätkäsaari elokuussa 2014
Jätkäsaari elokuussa 2014
Kaupungin kartta, jossa Jätkäsaari korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Jätkäsaari korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Pinta-ala 1,00[1] km² 
Väkiluku 5 845 (1.1.2015) 
Väestötiheys 5845 as./km²
Osa-alueet on itse osa Kampinmalmin peruspiiriä ja Länsisataman kaupunginosaa
Postinumerot 00180, 00150, 00220
Lähialueet Ruoholahti, Punavuori, Hernesaari, Lauttasaari

Jätkäsaari (ruots. Busholmen) on Helsingin kaupungin Kampinmalmin peruspiiriin ja Länsisataman kaupunginosaan kuuluva osa-alue. Aikoinaan alue muodostui kolmesta saaresta, jotka Jätkäsaaren lisäksi olivat Hietasaari (Sandholmen) ja Saukko (Uttern), yhdestä luodosta (Saukonkari tai -paasi, ruots. Utterhällan), sekä niiden välisistä, nyttemmin täytetyistä vesialueista. Nykyään Jätkäsaaren erottaa manteresta 1990-luvulla kaivettu Ruoholahden kanava.

Alueen suomenkielinen nimi on käännetty ruotsista. Tuolloin kuviteltiin nimen osan bus viittaavaan satamajätkiin (hamnbuse). Myöhemmin se on yhdistetty kauppalaivaa tarkoittavaan muinaisruotsin sanaan buza.[2] On muitakin ehdotuksia: bus on nimittäin ruotsin paikallisissa murteissa tarkoittanut mörköä. Mörkösaareksi Jätkäsaari oli merkitty joihinkin karttoihin ainakin v. 1912. Toisissa selityksissä etsitään alkulähdettä sanoista buts (kumpare) tai bu/bo (karja). Todennäköistä on kuitenkin, että bus liittyy jotenkin vanhaan satamapaikkaan.[3]

Asukkaita alueella oli vuoden 2005 alussa 2 318 (1.1.2005) ja työpaikkoja vuoden 2003 lopussa 1 033 (31.12.2003). Tuolloin suurin osa Jätkäsaaresta oli vielä satamakäytössä ja asuntoalueita oli vain sen pohjoisosassa.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saaren asutushistoria alkaa 1800-luvulta. Vuonna 1865 Jätkäsaaressa oli kirjoilla vain parikymmentä vakituista asukasta pienissä mökeissään. Enemmänkin saari toimi herrasväen huvilakaupunkina ja helsinkiläisten virkistysalueena. Kesäisin siellä uitiin ja talvella laskettiin mäkeä. Satama päätettiin rakentaa Jätkäsaareen vuonna 1911, mutta silti vielä 1916 kaupunki rakensi sinne uimalan, joka tosin jouduttiin purkamaan jo kolme vuotta myöhemmin. Sataman rakennustyöt aloitettiin vuonna 1913 ja saari yhdistettiin mantereeseen leveällä sillalla, jonka keskellä kulki myös rautatie. Sitä pitkin vuonna 1890 rakennetun satamaradan[4] uusi haara kulki saareen ja satamaan valmistui pitkä laituri. Liikennöinti radalla alkoi 1916. Viereiset Hietasaari ja Saukko (josta oli louhittu kiveä mm. Uspenskin katedraalin rakentamiseen) sulautettiin tasoittamalla ja täyttämällä Jätkäsaaren satama-alueeseen. Koko tämän yhtenäisen alueen nimitys Jätkäsaareksi vakiintui 1928 lähtien. 1930-luvulla Länsisatamaksi kutsuttu alue jakaantui kahteen osaan: valtameriliikenteen linjalaivoille varattuun Hietalahden satamaan ja Saukon hiilisatamaan, joka oli avattu 1925. Ennen sotia alue oli hyvää vauhtia kehittymässä Helsingin suurimmaksi satamaksi. Maailmansota keskeytti tämän kehityksen ja 30-luvun huippulukemiin päästiin uudelleen vasta 1955.

Liikenteellisesti satama oli Helsingin suurin 1960-luvulta lähtien, ja laajentaminen jatkui 1970-luvulla. Aluetta laajennettiin edelleen merialueita täyttämällä, ja kun myös osa Jätkäsaaren pohjoispuolella sijainneesta lahdesta täytettiin, Jätkäsaari muuttui suureksi niemeksi. Seuraavina vuosikymmeninä Länsisataman liikenne kasvoi äärirajoilleen. Juna- ja rekkakuljetukset satamasta ja satamaan alkoivat käydä ylivoimaisiksi keskustan liikennejärjestelyiden näkökulmasta. Lähes 100-vuotiaan sataman oli aika muuttaa väljemmille vesille Vuosaareen. Viimein, marraskuussa 2008 ympyrä sulkeutui: tavaraliikenne siirtyi kokonaisuudessaan Vuosaareen ja vain Viroon (lähinnä Tallinnaan) suuntautuva henkilöliikenne jäi Länsisataman Länsiterminaaliin. Entisen valtavan konttisataman tilalle ryhdyttiin rakentamaan uutta asuinaluetta. Viimeisetkin ratakiskot purettiin alkuvuodesta 2009 ja entiseen satamaradan kuiluun rakennettiin baanaksi kutsuttu kevyen liikenteen väylä.[3]

Jätkäsaari asuinalueeksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätkäsaarta rakennetaan kesällä 2015.
Jätkäsaarta rakennetaan kesällä 2015. Taustalla näkyvät Hietalahden nosturit.

Koko Jätkäsaaren alue on laajuudeltaan yli 100 hehtaaria. Laivapojankadun pohjoispuolinen osa saaresta rakennettiin asuntoalueeksi jo 1990-luvulla osana Ruoholahden rakennusprojektia, ja samalla rakennettiin myös Ruoholahden kanava, joka erotti alueen jälleen saareksi. Suurin osa Jätkäsaaresta jäi kuitenkin vielä sataman käyttöön.

Sen jälkeen kun rahtilaivasatama vuonna 2008 oli siirretty Vuosaareen, Jätkäsaareen aletiin vuonna 2010 rakentaa uutta, 18 000 asukkaan ja 6 000 työpaikan kaupunginosaa osana Länsisataman aluerakentamisprojektia. Ensimmäisiä taloja päästiin rakentamaan, kun maaperä oli ensin puhdistettu ja katuja rakennettu. Alueelle rakennettiin myös imujätejärjestelmä Rööri, joka valmistui vuoden 2014 alussa[5].

Sataman vanha Huutokonttori on muutettu pelastusasemaksi ja se toimii myös Jätkäsaaren infokeskuksena ja kirjastona. Länsisataman viereen on valmistunut mm. Verkkokauppa.comin uusi megamyymälä sekä Tallink Siljan pääkonttori. Alueen rakentaminen jatkuu 2020-luvun loppuun saakka. Entiseen tavarasataman varastoon, Bunkkeriin, rakennetaan noin 300 asuntoa sekä uimahalli ja liikuntatiloja. Liikuntatilojen arvioidaan valmistuvan vuonna 2019, ja uimahalli saadaan käyttöön 2020.

Jätkäsaaren edustalta merenpohjasta on löytynyt noin puolen metrin paksuinen sedimenttikerros, jossa esiintyy korkeita pitoisuuksia meren eläville haitallista tributyylitinaa.[6]

Joukkoliikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätkäsaaressa on raitiolinjojen 8 ja 9 päätepysäkit. Ennen Salmisaareen päättyneen linjan 8 jatke Crusellinsillan kautta Jätkäsaaren Saukonpaateen otettiin käyttöön vuoden 2012 alussa, linjan 9 jatke keskustasta Länsiterminaaliin saman vuoden elokuussa. Länsisataman viikonloppuiltojen ruuhkiin on tuonut apua lisälinja 6T, joka kulkee linjan 6 jatkeena Länsisatamaan ja -satamasta.[7] Laivoja saapuu ja lähtee noin 9-10 kpl joka päivä sekä niiden lisäksi tulee risteilijöitä, minkä vuoksi ratikat ovat usein aivan täynnä ja myöhässä aikataulustaan. Suunnitelmia raitiovaunujen pidentämiseksi ei tästä huolimatta ole tehty.

Jätkäsaaren pohjoispuolella kanavan takana on Ruoholahden metroasema.

Taksiasema on Länsiterminaalissa. Lisäksi alueelle tulee takseja Ruoholahden metroasemalta ja Seaside-hotellilta, ks.[8]

Posti ja postinumerot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jätkäsaaressa on postitoimisto avoinna 24/7 Verkkokauppa.com:in talossa. Se palvelee postinumeroita 00180 Helsinki ja 00220 Helsinki. Raja kulkee Välimerenkadulla siten, että sen luoteispuoli, parittomat numerot, kuuluu 00180:een ja loput kuuluvat 00220:een.[9]

Ruotsinkielinen kortteli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinki on varannut yhden korttelin Jätkäsaaren uudelta asuinalueelta ruotsinkielisille helsinkiläisille. Ruotsinkielisten keitaalle tulee asuntoja ja monenlaisia palveluja. Kvarteret Victoria -yhdistys haluaisi 20 000 asukkaan Jätkäsaareen ruotsinkielisen korttelin. Helsingin kiinteistölautakunta on varannut yhdistykselle alueen, jonne se voisi rakentaa kerrosneliöitä melkeinpä Sanomatalon verran.[10] Victoria-kortteliin rakennettaisiin omistus- ja vuokra-asuntoja. Sinne tulisi ruotsinkielinen päiväkoti ja koulu, nuorten työpaja, vanhustenpalveluja, ateljeetiloja taiteilijoille ja näyttämö Unga Teaternille.[10]

Jätkäsaari konserttilavana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pop-laulaja Madonna esiintyi Jätkäsaaren aukealla kentällä 6. elokuuta 2009 osana Sticky & Sweet -kiertuettaan. Konserttiin myytiin 85 000 pääsylippua, joten se oli suurin Pohjoismaissa koskaan järjestetty maksullinen konsertti.[11]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]