Etelä-Haaga

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Etelä-Haaga
Södra Haga
Kaupungin kartta, jossa Etelä-Haaga korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Etelä-Haaga korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 291
Pinta-ala 2,07[1] km² 
Väkiluku 11 740 (1.1.2015) 
Väestötiheys 5671 as./km²
Osa-alueet on itse Haagan osa-alue
Postinumerot 00320
Lähialueet Pohjois-Haaga, Kivihaka, Vanha Ruskeasuo, Pikku Huopalahti, Niemenmäki, Munkkivuori, Pitäjänmäen yritysalue, Lassila

Etelä-Haaga (ruots. Södra Haga) on Haagan kaupunginosaan ja peruspiiriin kuuluva osa-alue Länsi-Helsingissä.

Etelä-Haaga oli ennen Huopalahden kunnan keskus. Suuri osa nykyisestä asemakaavasta on Haagan huvilakaupungin ajan perua ja perustuu alkujaan Eliel Saarisen vuonna 1915 laatimaan Munkkiniemi–Haaga-suunnitelmaan, josta kuitenkin Haagan alueella toteutettiin vain pieni osa. Vuonna 1923 Haagasta tuli Haagan kauppala, joka liitettiin Helsinkiin 1946. 1950-luvulla alkanut kerrostalorakentaminen ei muuttanut alueen ilmettä lähiömäiseksi, sillä talot rakennettiin vanhoille huvilatonteille.

Kaupunginosassa on noin 12 000 asukasta, joista noin 1 100 eli 9,2 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia (koko Helsingissä noin 6 prosenttia). Etelä-Haagassa on Haagan peruskoulu, ruotsinkielinen ala-aste Haga Lågstadieskola sekä lukiot Gymnasiet Lärkan, Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK, vuodesta 1972, luokat 3–9 ja lukio) ja Metropolia Ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan toimipiste. Tämän lisäksi Etelä-Haagassa sijaitsee HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Haagan toimipiste, jonka opetus keskittyy hotelli-, ravintola- ja matkailualaan. Nyttemmin lakkautettu Länsi-Helsingin lukio sijaitsi myös alueella. Etelä-Haagassa toimii myös Suomen Kosmetologien Yhdistyksen Opisto.

Etelä-Haagassa sijaitsee Huopalahden rautatieasema, joka on yksi lähijunaliikenteen asemista. Kaupunginosassa on myös Huopalahden kirkko. Kirkkorakennus oli ennen kansakoulu ja sitä kutsuttiin myös Suomalaisuuden pirtiksi.

Etelä-Haagan läntisin osa on niin sanottu Haagan Kultareuna. Siellä on lähinnä vakuutusyhtiö Pohjolan 1960-luvulla työntekijöilleen rakennuttamia punatiilisiä kerrostaloja, joiden verhoiluun on käytetty myös maalaamatonta kuparilevyä. Kultareunan rakennuskannan suojeleminen oli vireillä vuonna 2011.[2]

Aikaisemmin luettiin Etelä-Haagaan kuuluvaksi myös Pikku Huopalahden luoteisosa, jossa useimmat rakennukset ovat peräisin 1990-luvulta. Vuoden 2013 alussa Pikku Huopalahti kuitenkin erotettiin omaksi osa-alueekseen, johon kuuluu myös Ruskeasuon ja Meilahden alueita.[3]

Etelä-Haagan pohjoisreunalla on aiemmin yliopistollisena koealueena toiminut Alppiruusupuisto, jossa useat sadat alppiruusut kukkivat tyypillisesti kesäkuussa. Mäellä Sankaritien varrella sijaitsee Haagan kauppalan sankarihautausmaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsinki alueittain 2014 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 9.5.2015.
  2. Yleiskaavoitus. Helsinki suunnittelee – Helsingfors planerar: Kaavoituskatsaus 2011 – Planläggningsöversikt 2011, 2011, nro 1, s. 21. Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. ISSN 0787-9075.
  3. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.