Tämä on lupaava artikkeli.

Koivusaari (Helsinki)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Koivusaari
Björkholmen
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Eteläinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 31 (osa-alue 314)
Pinta-ala 0,13 km² [1]
Väkiluku 0 [1] 2013
Osa-alueet on itse Lauttasaaren osa-alue
Postinumerot 00200
Lähialueet Myllykallio, Espoon Hanasaari

Koivusaari (ruots. Björkholmen) on pieni saari ja samalla Lauttasaaren kaupunginosaan kuuluva osa-alue Helsingissä Lauttasaaren länsipuolella. Saarella sijaitsee kaksi pursiseuraa venesatamineen ja entinen Nokian koulutuskeskus. Nykyinen Koivusaari on muodostettu yhdistämällä varsinainen Koivusaari sen eteläpuoliseen Leppäsaareen ja laajentamalla tätä aluetta. Alueelle on 1990- ja 2000-lukujen vaihteesta alkaen kaavailtu meritäytöllä toteutettavaa uutta asuinaluetta, jota palvelisi Länsimetron vuonna 2017 aukeava Koivusaaren asema.

Maantiede, luonto ja geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eteläkärjen siirtolohkare.

Koivusaaren pinta-ala on noin 13 hehtaaria[1] ja rantaviivaa on noin 1,7 kilometriä.[2] Suurilta osin täyttömaasta muodostuva saari on varsin matala, ja sen korkeimmat kohdat ovat vain seitsemän metriä merenpinnan yläpuolella. Koivusaaren paikalla oli alun perin kaksi saarta: pohjoisempi Koivusaari ja sen eteläpuolella sijainnut Leppäsaari (ruots. Alholmen). Saarten maaperä on pääsääntöisesti moreenia, ja ne on yhdistetty maatäytöllä, jonka paksuus on saarten välisellä alueella noin 1–3 metriä. Koivusaaren länsiosissa on pieniä silokallioalueita. Koivusaari sijaitsee Lauttasaaren ohella happamien kivilajien alueella, ja sen kallioperä on pääasiassa graniittia.[3]

Koivusaaren luonnonvarainen kasvillisuus on tyypiltään tuoreen kankaan mustikkatyypin (MT) kasveja. Saaren puustossa esiintyy tuoreen kangassekametsän lajeja; lähinnä koivuja ja mäntyjä. Koillis- ja luoteiskärkien alueilla on ruovikkoa, minkä lisäksi alueen rakennetuilla osilla on pieniä nurmikkoalueita ja pensasistutuksia. Saaren eteläkärjessä on pienialainen, luonnontilaisena säilynyt somerikko- ja niittyranta, jolla on varsin monipuolinen merenrantakasvillisuus. Alueen luontoarvo huomattiin jo vuonna 1991 tehdyissä tutkimuksissa.[3] Eteläkärjen 0,1 hehtaarin kokoinen merenrantaniitty sai suojelustatuksen vuoden 2001 luonnonsuojelulain nojalla.[4] Eteläkärjen alueen kasvillisuuteen kuuluvat muun muassa meri- ja suolamaltsa, ruokonata, koiran- ja rantavehnät, rannikki, merihanhikki, suomenlahdenkohokki, meriputki, keltamaite, siniheinä, suolasänkiö sekä pikku- ja isorantasapit.[3]

Koivusaaren eteläkärjessä oleva pystyasentoinen graniittilohkare on Helsingin suurimpia siirtolohkareita. Lohkareen koko on 5 (korkeus) × 8,5 × 4,5 m (alun perin 6 m, osia lohjennut). Se on luokiteltu näyttäväksi maisemaelementiksi, jolla on luonnonsuojeluarvoa.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Koivusaaren paikalla sijaitsi alun perin kaksi saarta: pohjoisempi Koivusaari ja sen eteläpuolinen Leppäsaari. Koivusaaressa oli vuosina 1902–1911 tehdyssä venäläisessä topografikartassa kalastajien asumuksia. Saaret kuuluivat Lauttasaaren ohella Huopalahden kuntaan, joka liitettiin vuoden 1946 alusta Helsingin kaupunkiin. Koivusaaren itäosaa oli tuolloin jo täytetty, minkä lisäksi se oli yhdistetty Leppäsaareen maapenkereellä. Vuonna 1935 liikenteelle avattu Jorvaksentie rakennettiin kulkemaan Koivusaaren lävitse. Liikenneyhteys johti alueen käyttöön kaatopaikkana Helsingin vuoden 1952 kesäolympialaisiin saakka, jolloin kaatopaikka-alue peitettiin maalla. Jätetäyttöä tehtiin moottoritien eteläpuolisille alueille. Aluetta käyttivät kaatopaikkanaan sekä yritykset että puolustusvoimat, jonka saappaita ja ammuksia löydettiin alueelta sähköjohtotolppien rakennustöiden yhteydessä.[6]

Koivusaaren eteläosan omisti Länsiväylän 1960-luvulla tapahtuneeseen leventämiseen saakka Radiator-niminen putkiliike, jolla oli saarella työpaja ja varasto. Yhtiön toiminta-aikana muun muassa Saunaseuran laiturin alueella sijaitsevalle rannalle hävitettiin myrkkyjätettä ja saaren keskikohdalle tyhjennettiin pikitynnyreitä. Helsingin kaupunki täytti saaren aluetta saviliejulla ja sodassa tuhoutuneiden rakennusten purkujätteistä koostuneella täytemaalla. Saarella toimi myös Nikator-rakennusliikkeen maalivarasto, romuliike varastoineen sekä yritykset Huber Oy ja Transporter Oy. A-Elementti Oy:llä oli tilapäinen esittelytila alueella.[6]

Vuonna 2003 saarella toimivat veneliikkeet Selboat Oy ja Flipper Market, Helsingin kaupungin liikuntaviraston merellinen osasto sekä pursiseurat Nyländska Jaktklubben ja Koivusaaren Pursiseura.[7]

Kaavoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metro ja yleiskaava avaavat asuinaluesuunnittelun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivusaari oli 1990- ja 2000-lukujen vaihteessa kolmen pursiseuran pääasiallisessa käytössä. Kokonaan uuden kaupunginosan[8] toteuttamista alueelle ryhdyttiin selvittämään vuosikymmenen vaihteessa osana Helsingin vuoden 2002 yleiskaavan valmisteluja,[9] minkä lisäksi selvityksen taustalla oli samoihin aikoihin suunnitteluvaiheessa ollut Länsimetro, jonka yksi asema suunniteltiin sijoitettavaksi saarelle kaavaillun asuinalueen yhteyteen. Alueen ensimmäisissä kaavaluonnoksissa nykyistä saarta suunniteltiin laajennettavaksi pinta-alaltaan viisinkertaiseksi, jolloin olisi syntynyt noin Katajanokan kokoinen 50-hehtaarinen alue. Meritäytöllä laajennettu alue suunniteltiin rakennettavaksi yhtä tiheästi kuin läheinen Ruoholahti, jolloin sille olisi tullut uusia kerros- ja rivitaloasuntoja[10] noin 4 000–6 000 henkilölle.[11]

Alueen arvioitiin soveltuvan hyvin meritäyttöön, sillä vedensyvyys on alueella matala ja merenpohja suhteellisen kovaa. Helsingille oli lisäksi kertymässä erilaisten rakennushankkeiden kautta runsaita määriä maamassaa, jota voitaisiin hyödyntää meritäytön toteuttamisessa. Alueen rantatonttien myynnin arveltiin tuovan myös kaupungille tuloja, joilla voitaisiin kattaa metrohankkeen rakentamiskustannuksia.[10]

Koivusaaren yleiskaavasuunnitelmia esiteltiin helsinkiläisille kaavan valmisteluvaiheessa. Alueen rantarakentaminen ja meritäytöt saivat merkittävää kritiikkiä kaavaan liittyvillä kuulemiskierroksilla. Koivusaaresta tuli heti kaavan valmisteluvaiheessa yksi uuden yleiskaavan merkittävimmistä kiistakapuloista. Rakennussuunnitelmat ottivat takapakkia vuoden 2000 syksyn ja seuraavan vuoden alulla, kun niille ei löytynyt riittävää poliittista tukea Helsingin kaupunginhallinnossa.[12] Asiaa lykättiin vuoden 2001 kevään yleiskaavakeskusteluihin, ja alueen rakentamisesta toteutettiin uusi selvitys, jossa suojeltu eteläinen rantaniitty säilytettiin.[13] Kiistelty alue pysyi yleiskaavan joulukuussa 2001 valmistuneessa luonnoksessa, jossa asuinaluerakentamiseen varattuja alueita oli supistettu.[14]

Alueen rakentaminen nousi lopulta yhdeksi koko uuden yleiskaavan merkittävimmistä kiistakapuloista.[15] Rakennussuunnitelmat lakaistiin lopulta maton alle helmikuussa 2003, kaupunginvaltuuston poliittisten ryhmien jättäessä Koivusaaren uudessa yleiskaavassa selvitysalueeksi Vartiosaaren ja Kivinokan ohella. Yleiskaava 2002 vahvistettiin lopullisesti saman vuoden lokakuussa.[16]

Rakentamissuunnitelmien uusi nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivusaaren rakentamissuunnitelmat kaivettiin esiin uudelleen vuoden 2005 keväällä, kun alueelle alettiin valmistella uutta osayleiskaavaa.[17] Suunnittelu sai lisävauhtia syksyllä 2006 Espoon tehtyä päätöksen Länsimetron rakentamisesta. Helsinki otti tavoitteeksi uuden osayleiskaavan luonnosten valmistelusta vuoteen 2008 mennessä, ja suunnittelun lähtökohdiksi muodostuivat alueelle rakennettavaksi päätetty metroasema sekä etelään ja pohjoiseen toteutettavat meritäytöt.[18]

Uudet suunnitelmat alkoivat muotoutua vuoden 2007 kesällä, jolloin alueelle suunniteltiin 2 800–3 800 asukkaan asuinaluetta. Asuntorakentamisen kaavailtiin sijoittuvan aiemmista suunnitelmista poiketen pääasiassa Länsiväylän eteläpuolelle. Vaskilahden venesatama-alue aiottiin säilyttää, mutta saaren länsipuolella sijaitseva Nylands Jaktklubbenin satama siirtyisi meritäyttöjen myötä saaren kärkeen. Rakennussuunnitelmien uudelleenlämmittely sai vastustustusta etenkin Lauttasaari-Seura-asukasyhdistykseltä.[19] Alueen suunnittelusta järjestettiin vuonna 2009 kansainvälinen ideakilpailu,[20] jonka tuloksena kaupunki sai 101 erilaista ehdotusta saaren rakentamiseen liittyen.[21]

Koivusaaren asuinalueen alustava suunnitelma valmistui huhtikuussa 2011, ja se noudatteli pääasiassa ideakilpailun voittanutta ehdotusta, joskin satama-alueiden laajuutta oli jonkin verran kasvatettu. Saaren pinta-alaa suunniteltiin kaksikertaistettavaksi meritäytöillä. Uudessa suunnitelmassa alueelle kaavailtiin asuntoja 4 000 henkilölle ja 1 500 työpaikkaa.[22]

Kaavasuunnitelmissa säästetään[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivusaaren metroaseman itäinen sisäänkäynti rakenteilla elokuussa 2015.

Asian käsittely venyi jälleen vuosilla, ja rakentamisen arveltiin voivan alkaa vuoden 2013 tilanteessa aikaisintaan vuosina 2016–2017, mutta todennäköisemmin vasta 2020-luvun puolella. Ongelmaksi olivat muodostuneet kaupungin rahakysymykset, sillä täyttömaalle toteutettavan asuinalueen rakentamiskuntoon laittamisesta koituisi arviolta noin 200 miljoonan euron kulut, joiden taustalla olivat etenkin Länsiväylälle suunniteltu uusi eritasoliittymä ja moottoritien ylittäviksi suunnitellut betonirakenteet.[23] Näitä rakenteita karsittiinkin, sillä ne muodostivat alkuperäisessä suunnitelmassa yli puolet alueen rakennuskustannuksista 140 miljoonan euron hintalapullaan.[24]

Metroaseman sisäänkäynti vuoden 2017 maaliskuussa.

Alueelle valmistui jälleen uusi yleiskaavaehdotus maaliskuussa 2014, missä Länsiväylän päälle rakennettavaa betonikantta pienennettiin siten, että tunnelista tuli turvallisuusvaatimusten puolesta keveämpi leveä silta. Merkittävimpänä erona oli saaren alan kasvu kolmanneksella aiempaan ehdotukseen nähden. Saaren eteläosaan kaavailtua kanavaa myös lyhennettiin ja muusta rantarakentamisesta säästettiin.[25] Uudessa kaavaehdotuksessa palattiin varhaisten suunnitelmien 5 000 asukkaaseen, minkä lisäksi alueelle kaavailtiin noin 4 000 työpaikkaa. Lisäys saavutettiin pääasiassa rakennusten korkeutta ja rakennustiheyttä kasvattamalla. Uuden yleiskaavaehdotuksen myötä alueen rakentaminen muuttui jälleen kaupungille kannattavaksi, vaikka suurin osa toteutettaisiin täyttömaalle.[26] Rakentamisen viivästymisestä huolimatta alueelle toteutettu uusi metroasema päätettiin vuoden 2014 tilanteessa avata matkustajakäyttöön muun metrolinjan ohessa, vaikka sille odotettiin vain 8 000 päivittäistä kävijää.[27]

Helsingin kaupunki osti myös saman vuoden maaliskuussa saaren pohjoisosassa sijaitsevan Nokian edustushuvilan 2,75 miljoonalla eurolla. Rakennusta kaavaltiin mahdollisesti purettavaksi, jos se helpottaisi toimivan asemakaavan laatimista.[28][29]

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan tammikuussa 2015 äänin 76–5.[30] Kaava astui voimaan tosin vasta muutamaa vuotta myöhemmin maaliskuussa 2017, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi siitä tehdyn valituksen.[31]

Alueen asemakaavaluonnoksesta julkistettiin havainnekuvan maaliskuussa 2016[32] ja itse kaavaluonnos valmistui tammikuussa 2017.[33]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Romppanen, Mervi & Rönkä, Teresa: Koivusaari, maisemalliset ja ympäristölliset näkökohdat. Helsinki: Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto, 2000. ISSN 0787-9024, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2000:6. ISBN 951-718-429-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 9.9.2017).
  • Koivusaaren osayleiskaava, selostus. Helsinki: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosasto, 11.12.2012. Osayleiskaavan selostus nro 1218. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 9.9.2017).
  • Tikkanen, Tea: Helsinki alueittain 2013. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus, 2014. ISBN 978-952-272-649-0 (painettu), ISBN 978-952-272-650-6 (verkkoversio). Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 15.9.2017).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Helsinki alueittain 2013, s. 48
  2. Koivusaari, maisemalliset ja ympäristölliset näkökohdat 2000, s. 10
  3. a b c Koivusaari, maisemalliset ja ympäristölliset näkökohdat 2000, s. 22–23.
  4. Koivusaaren osayleiskaava, selostus 2012, s. 17
  5. Salla, Antti: Kallioperän ja maaperän arvokkaat luontokohteet Helsingissä. Liite 1, s. 31, kohde 2202. Helsinki: Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 2004. ISSN 1235-9718, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2004. ISBN 952-473-385-4. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 9.9.2017).
  6. a b Koivusaaren osayleiskaava, selostus 2012, s. 11.
  7. Pohjanpalo, Olli: Veneily hallitsee kiisteltyä Koivusaarta hs.fi. 20.6.2003. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  8. Pohjanpalo, Olli: Helsinki varautuu valtavaan rakentamiseen hs.fi. 11.3.2000. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  9. Pyykkönen, Anna-Leena: Helsinki haravoi viimeisiä rakennusmaita hs.fi. 7.6.1999. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  10. a b Savolainen, Jaana: Metron kannattavuus ei vaadi Koivusaaren asuttamista hs.fi. 15.2.2000. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  11. Pohjanpalo, Olli: Kantakaupungin rannat täyttyvät hs.fi. 14.3.2000. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  12. Sinerkari, Kaarina: Vartiosaari, Lauttasaaren kärki ja Kivinokka jätetään rauhaan hs.fi. 29.9.2000. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  13. Pohjanpalo, Olli: Yleiskaava aiheutti yleisöryntäyksen hs.fi. 12.6.2001. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  14. Pyykkönen, Anna-Leena: Helsinki hillitsi rantojen täyttöä hs.fi. 14.12.2001. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  15. Pohjanpalo, Olli: Koivusaaren rakentaminen sidoksissa länsimetroon hs.fi. 20.6.2003. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  16. Härkönen, Hasse: Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi uuden yleiskaavan hs.fi. 21.10.2003. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  17. Pohjanpalo, Olli: Helsinki kaivaa uudelleen esiin Koivusaaren suunnitelmat hs.fi. 27.5.2005. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  18. Pyykkönen, Anna-Leena: Koivusaaren asuttamiseen vauhtia hs.fi. 27.9.2006. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  19. Salmela, Marja: Koivusaari voi muuttua tuhansien asuinalueeksi hs.fi. 15.6.2007. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  20. Salmela, Merja: Koivusaaresta kovia kiistoja hs.fi. 13.1.2009. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  21. Salmela, Merja: Koivusaareen ehdolla valtava siltatalo ja meritähteä muistuttava suurkortteli hs.fi. 13.1.2009. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  22. Huhtanen, Jarmo: Koivusaaren maa-ala kaksinkertaistuu nykyisestä hs.fi. 6.4.2011. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  23. Laitinen, Joonas: Koivusaari noussee vasta 2020-luvulla hs.fi. 6.2.2013. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  24. Moisio, Teppo: Koivusaari on tulossa kalliiksi Helsingille hs.fi. 4.5.2013. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  25. Koivusaari kasvoi uudessa ehdotuksessa kolmanneksella hs.fi. 20.3.2014. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  26. Silfverberg, Kalle: Koivusaari kasvaa entistä suuremmaksi hs.fi. 20.3.2014. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  27. Laitinen, Joonas: Koivusaari saa metroaseman riippumatta siitä, kuinka paljon sillä on käyttäjiä hs.fi. 17.3.2014. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  28. Silfverberg, Kalle: Nokia myy edustushuvilansa Helsingin kaupungille hs.fi. 18.3.2014. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  29. Silfverberg, Kalle & Teivainen, Aleksi: Helsinki to buy Nokia's villa in Koivusaari Helsinki Times. 18.3.2014. Dream Catcher Oy. Viitattu 10.9.2017. (englanniksi)
  30. Laitinen, Joonas: Sdp:n Maija Anttila: Espoo pilasi torneillaan Keilaniemenrannan hs.fi. 14.1.2015. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  31. Malmberg, Lari: Lauttasaaren entisen omistajasuvun jäsen pahastui Helsingin suunnitelmista pilata ”pitkähkö merinäköala” – 5 000 ihmisen kodit voittivat kaavoituskiistassa hs.fi. 13.3.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  32. Mansikka, Ossi: Suunnitelma Helsingin Koivusaaren uusista asunnoista etenee hs.fi. 26.3.2016. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.
  33. Malmberg, Lari: Helsinki suunnittelee asuinaluetta vilkkaan moottoritien eritasoliittymän ympärille – asemakaava ongelmissa jo ennen syntymäänsä hs.fi. 28.1.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 9.9.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]