Viikin tiedepuisto
| Viikin tiedepuisto | |
|---|---|
| Viks forskarpark | |
 Kaupungin kartta, jossa Viikin tiedepuisto korostettuna. Helsingin kaupunginosat |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Suurpiiri | Koillinen suurpiiri |
| Kaupunginosa nro | 36 |
| Pinta-ala | 0,86 km² |
| Väkiluku | 1 233 ()[1] |
| Väestötiheys | 798 as./km² |
| Osa-alueet | on itse osa-alue Latokartanon peruspiirissä |
| Postinumerot | 00790 |
| Lähialueet | Viikinranta, Viikinmäki, Pihlajisto, Pihlajamäki, Ala-Malmi, Latokartano |
Viikin tiedepuisto (ruots. Viks forskarpark) on Lahdenväylän eteläpuolella sijaitseva Viikin kaupunginosan osa-alue Helsingin koillisessa suurpiirissä ja Latokartanon peruspiirissä.
Toiminnallisesti Helsingin yliopiston Viikin kampus muodostaa keskeisen osan Viikin tiedepuiston aluetta. Tiedepuiston alueella sijaitsee muun muassa yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen, farmasian, eläinlääketieteellisen ja maatalous-metsätieteellisen tiedekuntien rakennuksia. Alueen Viikintien eteläpuolisissa asuinrakennuksissa on sovellettu uudenaikaista puutalorakentamista.lähde?
Alueella asuu 1233 henkeä (1.1.2013) ja työpaikkoja se tarjoaa 1560 hengelle (31.12.2004).
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viikin kartanon alue on ollut Helsingin yliopiston opetus- ja tutkimuskäytössä vuodesta 1931 lähtien. Yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta siirtyi sinne vähitellen 1960-luvulta lähtien, ja ensimmäisenä sinne muuttivat maatalous-, elintarvike-, kotitalous- ja ympäristötieteiden laitokset. Samalla vuosikymmenellä alueelle rakennettiin myös ensimmäiset opiskelija-asunnot, joiden muodostama rakennusryhmä sai nimen Agraarikylä.
1960-luvun lopulla suunniteltiin koko Helsingin yliopistonkin siirtämistä Viikkiin, mutta suunnitelma sai osakseen ankaraa vastustusta ja se hylättiin. Myöhemmin päätettiin sijoittaa Helsingin yliopiston eri tiedekunnat neljälle kampusalueelle, joista Viikin alue on yksi.
Uusi rakennuskausi alueella alkoi 1990-luvulla. Vuosituhannen vaihteen aikoihin valmistuivat Biokeskus-rakennukset. Niihin siirtyi vuonna 2002 metsätieteiden laitokset, jotka siihen saakka olivat toimineet Helsingin keskustassa Metsätalossa. Alueelle ovat siirtyneet myös bio- ja ympäristötieteellinen (vuoteen 2004 osa matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa ja maatalous-metsätieteellistä tiedekuntaa, vuosina 2004-2010 nimellä biotieteellinen tiedekunta), farmasian ja eläinlääketieteellinen tiedekunnat.
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viikin pelloilla elää 4 000 urbaania valkoposkihanhea, jotka tuhoavat koeviljelmiä. Hanhilla ei ole luontaisia vihollisia, eivätkä ne koe mitään uhkaa alueella. Lintuja on yritetty häätää vuosikausia tavanomaisilla keinoilla tuloksetta. Tiedepuisto anoi syksyllä 2013 Uudenmaan ELY-keskukselta hanhien ampumista, mutta hakemus hylättiin. Asiaa on myöhemmin käsitelty korkeimmassa oikeudessa, mutta lupaa lintujen ampumiselle ei ole myönnetty. Oikeuden perustelujen mukaan koeviljelmä voidaan peittää verkoilla, jolloin linnut eivät pääse tuhoamaan kasvustoja. Tiedepuisto saa vuosittain 8000 € korvauksen vahingoista, mikä kattaa kuitenkin vain osittain syntyneet kokonaisvahingot.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsinki alueittain (2006). Latokartanon peruspiiri. (PDF)
- Tietoa alueen historiasta Helsingin yliopiston sivuilla
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ http://www.aluesarjat.fi/. Arvo on haettu Wikidatasta.
- ↑ Ines Sirėn: Korkeinoikeus kielsi valkoposkihanhien ampumisen - "ehkäpä ketut syövät ne" 26.6.2016. Helsinki: Yle. Viitattu 11.8.2016.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||
