Kalasatama

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Helsingin Sörnäisten kaupunginosan osa-alueesta. Satamatyypistä katso artikkeli Kalastussatama.
Kalasatama
Fiskehamnen
Kalasatama 2020-03-06.jpg
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 10 (osa-alue 102)
Pinta-ala 0,70 km² [1]
Väkiluku 3 405[2] (2019)
Väestötiheys 4 839 as./km²
Osa-alueet on itse Sörnäisten kaupunginosan osa-alue
Postinumerot 00500 (Sörnäistenniemi, Suvilahti)
00580 (Verkkosaari)[3]
Lähialueet Vilhonvuori, Hanasaari, Sompasaari, Kyläsaari, Hermanninmäki, Hermanninranta, Kulosaari

Kalasatama (ruots. Fiskehamnen[4]) on Sörnäisten kaupunginosan osa-alue Helsingin itäisessä kantakaupungissa. Se käsittää suuren osan entistä Sörnäisten sataman aluetta, jolle on alettu rakentaa uutta laajaa asunto- ja toimistoaluetta. Osa-alueella on neljä tunnistettavaa aluetta: Itäväylän eteläpuolinen Sörnäistenniemi ja pohjoispuolinen Verkkosaari, länsireunassa oleva Suvilahti sekä näiden keskellä oleva Redin alue eli Kalasataman keskus.[5] Myös Sörnäisiin kuuluvista Hanasaaresta ja Sompasaaresta puhutaan usein Kalasatamana, mutta ne muodostavat omat osa-alueensa.[6]

Kalasatamasta on tulossa varsin tiiviisti rakennettu alue – asukkaita sinne tulee vuoteen 2040 mennessä noin 25 000[7], suunnilleen yhtä paljon kuin Kalliossa. Lisäksi alueelle kaavaillaan työpaikkoja noin 10 000 ihmiselle.[8] Kalasataman keskuksen alueelle metroaseman ympärille rakentuu 23–35-kerroksisten tornitalojen keskittymä, joista Majakka valmistui vuonna 2019 ja Loisto valmistuu marraskuussa 2021. Tornitalojen keskiössä on vuonna 2018 avattu kauppakeskus Redi.

Kalasatamaan on suunniteltu pääasiassa kantakaupunkimaisia umpikortteleita, joihin sijoittuu kivi­jalka­liikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Asumisvaihtoehtoja on kerrostaloista kaupunkipientaloihin, tornitaloihin ja terassitaloihin. Verkkosaaren rantaveteen rakennetaan ponttonien päälle kelluvia taloja. Kalasatamaan sijoittuu vahva palvelukeskittymä, jolle on varattu tiloja 45 000 neliötä sekä uusia puistoja ja kilometreittäin rantapromenadia.

Kalasataman alueelle valmistui uusi metroasema, Kalasataman metroasema, joka otettiin käyttöön läntisen sisäänkäynnin valmistuttua vuoden 2007 alussa.[9] Syyskuussa 2018 aseman itäinen sisäänkäynti yhdistettiin vastavalmistuneeseen Rediin, mikä mahdollisti suoran pääsyn metroasemalta kauppakeskukseen ja sen päällä oleviin tornitaloihin. Kalasataman alueen kautta kulkee myös kuusi Helsingin bussilinjaa (16, 50, 55(K), 56, 58(B), ja 59).

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoja, kontteja ja satamaradan vaunuja Verkkosaaressa vuonna 1983.

Kalasatama kuuluu maantieteellisesti Sörnäisten kaupunginosaan. Sörnäinen oli pitkään maaseutua, mutta alkoi teollistua, kun kaupunki vuonna 1825 määräsi sijoittamaan tehtaat ja työpajat tulipalovaaran vuoksi kaupungin ulkolaidoille.[10] Alueelle rakennettiin Sörnäisten satama ja satamarata 1860-luvulla. Suomen ensimmäinen öljysatama syntyi alueelle vuonna 1889,[10] ja konttiliikenne käynnistyi vuonna 1963. Satama jäi pois käytöstä 24. marraskuuta 2008, jolloin sen toiminnot siirrettiin Vuosaaren satamaan. Uusi Kalasatama on kehittynyt pääosin tälle satama- ja logistiikkatoimintojen alueelle.[10]

Vuonna 1919 valmistui ensimmäinen pysyvä silta Sörnäisistä Kulo­saareen, jonne kulki raitio­vaunu­linja Kauppa­torilta Sörnäisten kautta vuoteen 1951 saakka. Uusia raitiolinjoja on suunniteltu Kalasataman liittämiseksi raitioverkkoon.[11] Metrolinja itään valmistui vuonna 1982, mutta Kalasataman asema vasta vuonna 2007. Nykyinen Kulosaaren silta Itäväylällä jää länsipäästään Kalasataman keskuksen sisään.

Erilliseksi osa-alueeksi Kalasatama vahvistettiin virallisesti vuonna 2012.[12]

Katunäkymä Kalasataman uudesta asuinalueesta vuonna 2015.
Kalasataman metroasema rakenteilla keväällä 2006.

Kalasatamassa ovat konsertoineet muun muassa Green Day, Foo Fighters ja Metallica. Kalasatamassa on myös järjestetty Sonisphere-festivaali vuosina 2011 ja 2012. Weekend Festival järjestettiin samalla paikalla vuodesta 2013 vuoteen 2015.

Kulttuurilaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalasataman alueella toimii oppilaitoksia, museoita ja Suvilahden kulttuurikeskus. Voimalan ja kaasutehtaan toiminnan päätyttyä Suvilahden alue suunniteltiin varastoiksi ja energialaitoksen henkilökunnan liikuntatiloiksi. Siellä on 1980-luvulta lähtien pidetty myös teatteriesityksiä, musiikkitapahtumia ja tanssiaisia sekä sittemmin esimerkiksi Flow-festivaali. Vuonna 2007 Helsingin kaupunki päätti, että Suvilahdesta rakennetaan kulttuuri- ja taideteollisuusalue, itäinen vastine Kaapelille. Alueella on työ-, ateljee- ja esitystiloja taiteilijoille, taiteilijaryhmille ja muille kulttuuritoimijoille kuten sirkuskeskus Cirko ja Viro-keskus Eesti Maja.

Tukkutorin alueella Kalasataman Taiteilijatalossa Vanha talvitie 9 toimii Kansallisen Audiovisuaalisen Arkiston (KAVA) Elävän Kuvan Museo eli elokuvamuseo. Itse arkisto on Sörnäisten rantatiellä. Taiteilijatalossa on Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön työhuoneita taiteilijoille.

Tukkutorille luodaan kaupungin ja Sitran yhteistyönä Hyvän Ruuan Keskus osana kaupungin ruokakulttuuristrategiaa. Se yhdistää elintarviketukkutoiminnan, ravintolatoiminnan ja ruokakulttuurin edistämisen ja koulutuksen.[13]

Rakennussuunnitelma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työmaata Sompasaaren suuntaan vuonna 2015.
Rakennustyömaata syksyllä 2016
Redin korkeimman ja ensimmäisen Majakka-nimisen tornin rakennustöitä elokuussa 2018. Torni valmistui joulukuussa 2019.
Helmikuussa 2018 avattu Kalasataman terveysasema eli Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus.

Kalasataman keskuksen muodostavat kauppakeskus Redi, hotellitorni, toimistotorni ja kuusi asuintornia. Kaksi kertaa Kampin keskuksen kokoinen Kalasataman keskus on kerrosalaltaan yli 170 000 neliömetriä. Sen toteuttaa SRV Yhtiöt Oyj. Rakentaminen alkoi huhtikuussa 2015. Kauppakeskus Redi avautui syyskuussa 2018. Ensimmäinen torni, Majakka, valmistui joulukuussa 2019 ja loput vaiheittain vuoteen 2023 mennessä. Torneissa on 23–35 kerrosta. Keskuksen läpi kulkevat Itäväylä ja metro on katettu Bryga-nimisellä viher- ja oleskelukannella, jolla sijaitsevat ostoskeskuksen ja asuinrakennusten piha-alueet.[14]

Sörnäistenniemen päiväkoti ympärivuorokautista päivähoitoa varten valmistui 2012 ja Korttelitalo Sörnäistenniemeen 2014. Sinne sijoittuivat toinen päiväkoti ja peruskoulu. Kaupunki vuokraa Kalasataman Keskuksesta sosiaali- ja terveysaseman tilat 20 vuodeksi eli vuoteen 2035. Terveysasema palvelee pääosin Vallilan, Arabian­rannan, Hermannin, Sörnäisten ja Kalasataman aluetta.[15]

Muita Kalasataman uutuuksia ovat älykäs sähköverkko ja jätteiden putkikuljetusjärjestelmä.[16][17] Uuteen älykkääseen sähköverkkoon sisältyvät muun muassa paikallinen uusiutuva sähköntuotanto, kuten tuuli- ja aurinkovoima, sähköautoilua tukeva infrastruktuuri, sähkön varastointi sekä kotien ja liikerakennusten energiatehokas kiinteistöautomaatio. Jäteputki tulee kiertämään katuverkostossa ja kuljettamaan jätteet runkoputken kautta keräysasemalle.

Alueen eteläosaan entisen tavarasataman tilalle valmistui vuonna 2017 Kalasatamanpuisto, joka avautuu metrokorttelista merenrantaan. Kyläsaareen ja Hermanninrantaan suunniteltu Hermannin rantapuisto tulee täydentämään rantapromenadia. Rantaa pitkin kulkee kevyen liikenteen väylä Vantaan­joen suulta Arabian­rannan ja Kalasataman kautta Merihakaan. Sörnäistenniemestä valmistui vuonna 2016 kevyelle liikenteelle Isoisänsilta, joka johtaa Mustikkamaan ulkoilualueelle.

Kalasatamaan sijoitetaan sekä rakentamisaikaista että pysyvää ympäristötaidetta. Taideteokset rahoitetaan alueen rakennuttajilta perittävällä kerrosneliökohtaisella maksulla (10 euroa/m2).[18]

Aluerakentamisen aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalasatama osa-alueena kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan, mutta aluerakentamishankkeeseen luetaan mukaan koko entisen satama-alueen eteläosan Arabianrannan välinen ranta-alue.[5] Aluerakentamishanke on jaettu pienempiin osa-alueisiin, joiden rakentamisaika etenee Kalasataman metroasemalta alue kerrallaan pohjoiseen ja etelään, lukuun ottamatta pohjoisinta kampusaluetta, joka rakennettiin Arabianrannan rakentamisen yhteydessä. Suunnitelman mukaisesti koko ranta-alueen täydennysrakentaminen on valmiina vuoteen 2036 mennessä.[5] Alla olevassa taulukossa osa-alueet on lueteltu maantieteellisessä järjestyksessä pohjoisesta etelään.

Kalasataman alueet Arvioidut rakennusvuodet[5]
Sörnäistenniemi 2010–2019
Kalasataman keskus 2011–2024
Verkkosaaren eteläosa 2015–2025
Verkkosaaren pohjoisosa 2019–2028
Suvilahden tapahtuma-alue 2022–2026
Lähialueet Arvioidut rakennusvuodet[5]
Kampusalue (Hermanni) 2015–2023[19]
Sompasaari (Sörnäinen) 2015–2026
Nihti (Sörnäinen) 2021–2030
Hermanninranta (Sörnäinen ja Hermanni) 2024–2031
Kyläsaari (Hermanni) 2029–2036

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suunniteltu pohjois–eteläsuuntainen Kalasatama–Pasila-raitiotie on linjattu kulkemaan Kalasataman läpi.[20] Raitiotie yhdistää Kalasataman metroaseman Pasilan rautatieasemaan noin kymmenen minuutin matka-ajalla. Kalasataman eteläpuolella Nihdissä raitiotien on tarkoitus muodostaa joukkoliikenteen solmukohta Kruunusillat-yhteyden kanssa.

Suunnitteilla on myös puolitoista kilometriä pitkä Sörnäistentunneli, joka yhdistäisi Sörnäisten rantatien ja Hermannin rantatien.[21] Kalasatamaan rakennetaan noin 7 000 autopaikkaa.[22]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsinki alueittain 2016 2017. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 23.4.2017.
  2. Helsingin väestö vuodenvaihteessa 2019/2020 ja väestönmuutokset vuonna 2019 Helsingin kaupunki (hel.fi). 2020. Viitattu 6.6.2021.
  3. Helsingin karttapalvelu (Postinumerojako) kartta.hel.fi. Viitattu 10.4.2021.
  4. Kalasatama.fi kalasatama.fi. Viitattu 29.12.2010.
  5. a b c d e Karttoja ja aikatauluja 1.6.2021. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.6.2021.
  6. Helsingin karttapalvelu (Osa-aluejako) kartta.hel.fi. Viitattu 10.4.2021.
  7. Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma (pdf) dev.hel.fi. 2018. Helsingin kaupunkiympäristö. Viitattu 10.4.2021.
  8. Kalasatama – Uutta Helsinkiä uuttahelsinkia.fi. Helsingin kaupunginkanslia. Viitattu 3.7.2019.
  9. Asemat: Taide ja arkkitehdit Suomen raitiotieseura. Arkistoitu 13.1.2013. Viitattu 6.6.2021.
  10. a b c Kalasatama – Historia Uutta Helsinkiä. 8.9.2017. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.6.2021.
  11. Kalasatama - Fiskehamn / Joukkoliikenneselvitys (pdf) kalasatamaan.fi. 18.5.2000. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arkistoitu 21.9.2011. Viitattu 6.6.2021.
  12. Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset 26.11.2012. Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  13. Kalasataman naapuriin suunnitteilla hyvän ruuan keskus Uutta Helsinkiä. 11.2.2019. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.6.2021.
  14. Kauppakeskus Redin viherkansi kutsuu viihtymään Leca Finland. Viitattu 6.6.2021.
  15. Älyverkko Helen. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 6.6.2021.
  16. Maailman parasta kaupunkienergiaa Kalasatamassa YouTube. 5.11.2015. Helen Oy. Viitattu 6.6.2021.
  17. Kalasatamassa jätteet kulkevat putkia pitkin Helsingin kaupungin asunnot Oy. 22.2.2019. Viitattu 6.6.2021.
  18. Ka­la­sa­ta­ma Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 6.6.2021.
  19. Karttoja ja aikatauluja 2019. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 16.4.2021. Viitattu 6.6.2021.
  20. Helsingin kaupungin liikennelaitos: Kalasatamasta Pasilaan -hanke Youtube. 3.6.2020. Viitattu 9.4.2021.
  21. Sörnäistentunneli / Yleissuunnitelma hel.fi. 28.8.2020. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.6.2021.
  22. http://www.uuttahelsinkia.fi/kalasatama/liikenne/reitteja-autoiluun-ja-tilaa-pysakointiin [vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]