Sörnäisten satamarata

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sörnäisten satamarata
Perustiedot
Reitti  Pasila – Sompasaari
Avattu  8. helmikuuta 1863
Purettu  2009–2010
Liikenne
Operaattori(t)  VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Raiteiden lkm  1
Raideleveys  1 524 mm
Sähköistys  ei

Sörnäisten satamarata oli Helsingissä sijainnut teollisuus- ja satamarata, joka lähti Pasilan alaratapihalta ja kulki Kumpulan kautta Sörnäisiin ja Sompasaaren satamaan. Rataan liittyi useita haara­ratoja, jotka laajimmillaan ulottuivat pohjoisessa aina Arabian tehtaille ja etelässä Hakaniemen torille saakka. Alun perin rata kulki Vallilan läpi nykyisen Teollisuus­kadun reunaa pitkin, mutta siirrettiin 1960-luvulla kulkemaan Vallilan pohjois­puolitse, osittain tunneliin. Rata purettiin vuosina 2009–2010, monet siitä haarautuneet sivu­raiteet jo aikaisemmin.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1850–1890-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sörnäisten rataa varten oli tehty maastoviitoituksia jo vuonna 1858 ja varsinainen rata rakennettiin alun perin 1860-luvun alussa Pasilasta Sörnäisten lastauspaikalle heti Helsinki–Hämeenlinna-radan valmistuttua. Ratalinjaus kulki silloin Vallilan kautta, nykyisen Teollisuuskadun reunaa ja Junatien linjausta myöten aina Suvilahteen. Tämä Suomen ensimmäinen satamarata, jonka pituus oli 3,37 kilometriä, vihittiin käyttöön 8. helmikuuta 1863. Sörnäisten rataa varten rakennettiin Pasilaan myös kolmioraide, jolloin Sörnäisiin pääsi suoraan sekä Helsingin että Hämeenlinnan suunnasta, ja niinpä Helsingin ja Hämeenlinnan välillä kulkevat sekajunat poikkesivat myös Sörnäisten satamassa. Vuonna 1868 rataa jatkettiin Sörnäisten satamaan rakennetuille pistolaitureille, ja valtionrautatiet hankki sinne myös suuren satamanosturin. Sörnäinen oli 1870-luvulta lähtien Suomen kolmanneksi tärkein tavara-asema, ja Sörnäisten satamasta tuli merkittävä puutavaran vientisatama. Satamaa alettiin käyttää myös öljykuljetuksiin, kun sinne valmistui 1889 ensimmäinen öljysäiliö. Lopulta noin 80 prosenttia Suomeen tuodusta öljystä kulki Sörnäisten kautta.

1900–1920-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sörnäisten satamarataa jatkettiin etelään 1898–1901, niin että se ulottui lopulta Hakaniemen torille saakka. Tämä 1,7 kilometrin pituinen rataosuus kulki Sörnäisten rantatien reunaa pitkin, ja sitä pitkin kuljetettiin varsinkin polttopuita Hakaniemen torille myytäväksi. Siitä erosi sivuraiteet muun muassa Helsingin kaupungin sähkölaitokselle, Kone- ja Siltarakennus Oy:n konepajalle ja Andsténin tehtaille. Eteläinen satamaradan osuus ristesi myös Helsingin kaupungin sähkölaitoksen ja Andsténin tehtaiden kapearaiteisten teollisuus­ratojen kanssa. Sörnäisten satamaradalta johti lisäksi leveäraiteinen rillirata[notes 1] Sörnäisten vankilaan. Vankilan rata oli yhdistetty yhden tavaravaunun mittaisen kääntöpöydän avulla satamarataan ja vaunuja siirrettiin radalla kuorma-autosta rakennetun rata-auton avulla. Vuonna 1914 valmistuivat ensimmäiset sivuraiteet Vallilaan tulevan Vallilan tavara-aseman kohdalle.

Vuonna 1923 tai 1924 rakennettiin Sörnäisten satamaradan varrelle, nykyisen Dallapénpuiston kohdalle Harjun ruumishuone, nykyinen nuorisotalo, ja sen kohdalle sivuraide. Sieltä alettiin kuljettaa vainajia junalla Malmin hautausmaalle.[1]

1930–1940-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoiseen päin satamarataa jatkettiin 1930-luvulla niin, että se ulottui 1931 Kyläsaareen, 1932 Sörnäisten vankilan kohdalle, 1933 Arabian tehtaille ja 1934 Hermannissa sijaitsevalle teurastamolle.

Sörnäisten kautta kulkeneet öljynkuljetukset loppuivat vuonna 1939, jolloin Herttoniemen öljysatama ja satamarata otettiin käyttöön.

1950–1960-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen Sörnäisten ratapiha uusittiin kokonaan 1954. Vuosien 1960 ja 1965 välillä rakennettiin uusi ratayhteys Pasilasta Vallilanlaakson kautta Sörnäisten ratapihalle. Tämä rata kulki 650 metrin matkan tunnelissa nykyisen Itä-Pasilan kohdalla. Sen valmistuttua vanha Vallilan kautta kulkenut ratalinja jäi pois käytöstä Vallilan tavara-asemalle johtanutta osuutta lukuun ottamatta ja purettiin 1968. Vanhalle ratapenkerelle rakennettiin Itäväylälle johtava ajotie, joka muistoksi vanhasta ratalinjauksesta sai nimen Junatie. Vuonna 1965 valmistui Sörnäisiin myös uusi asemarakennus, ja vanha asema purettiin. Sörnäisten satamaradan raiteiden purkaminen alkoi 1960, kun Hakaniemen torin raiteet purettiin.

1970–1990-luvut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vallilan tavara-asema lopetti toimintansa 1987. Satamaradan alkuperäisestä linjasta jäi tämän jälkeen jäljelle vielä Pasilan konepajan ratapihalle johtanut lyhyt osuus. Satamaradan pohjoinen Hermanniin ja Arabianrantaan ulottunut raiteisto purettiin 1990-luvun aikana asuntorakentamisen tieltä.

2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satamaradan vanhasta linjasta viimeisenä jäljellejäänyt osuus eli Pasilan konepajan ratapihan vierellä kulkeneet hylätyt kiskot purettiin 2000-luvun alussa Teollisuuskadun levennyksen tieltä ja itse ratapiha nykyisen Konepajan asuinalueen tieltä muutamaa vuotta myöhemmin.

Lopullisesti Sörnäisten satamarata poistui, kun satamaliikenne siirtyi uuteen Vuosaaren satamaan vuonna 2008. Pääosa radasta purettiin vuonna 2009. Viimeiset, Pasilan puoleiset kiskot purettiin syksyllä 2010, jolloin myös koko Keski-Pasilan alaratapiha purettiin uuden autolastausterminaalin rakennustöiden takia. Vanhalle ratalinjalle Vallilanlaaksoon, välille Mäkelänkadun/Radanrakentajantien liittymä–Hämeentie, on kaavailtu Tiederatikka-nimistä raitiotielinjaa, joka tulisi pääasiassa Kumpulan kampuksen käyttöön. Tämän raitiolinjan on tarkoitus toteutua vuoteen 2020 mennessä. Myöhemmin sitä saatetaan jatkaa Kalasataman metroasemalle saakka.[2]

Tehtaiden kapearaiteiset radat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satamaradalta erkanevien sivuraiteiden lisäksi teollisuudella oli käytössä sisäiseen kuljetukseen tarkoitettuja kapearaiteisia ratoja. Osalla kapearaiteisista radoista oli risteäviä raiteita Sörnäisten satamaradan kanssa sen eteläisellä osuudella.

Andsténin tehtaat rakensivat vuonna 1912 satamaradan varteen kapearaiteisen teollisuusradan, jonka raideleveys oli 500 mm. Kapearaiteisella radalla oli risteävät raiteet satamaradan kanssa Hakaniemen torille johtavalla osuudella.

Helsingin kaupungin sähkölaitos rakennutti vuonna 1919 kapearaiteisen radan halkojen kuljetusta varten, jolla oli myös risteävät raiteet Hakaniemeen johtavan satamaradan kanssa. Raiteiden ylitysten turvallisuudesta vastaaminen tuli sähkölaitoksen tehtäväksi.

Kone- ja Siltarakennus Oy:n konepajalla oli laaja kapearaideverkko, joka ei kuitenkaan ristennyt satamaradan kanssa[notes 2]. Konepajan sivuraiteita rakennettiin kuitenkin nykyisen Teollisuuskadun kohdalle satamaradan varteen vuonna 1925.

Huomiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vankilaan johtanutta rataa kutsuttiin rilliradaksi, vaikka se oli leveäraiteinen (vertaa rillirata).
  2. Ristiriita alkuperäisen artikkelin ja Maanmittaushallituksen topografisen kartan (1931):n välillä, joista jälkimmäisessä näkyvät risteävät raiteet.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Malmin hautausmaan rata Viitattu 19.6.2012.
  2. HS 17.12.2009, s. A17: Soininvaara nopeuttaisi Tiederatikan tuloa

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]