Sörnäisten satamarata

Sörnäisten satamarata
Perustiedot
Reitti	Pasila–Sompasaari
Avattu	8. helmikuuta 1863
Purettu	2009–2010
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	VR-Yhtymä
Tekniset tiedot
Raiteiden lkm	1
Raideleveys	1 524 mm
Sähköistys	ei
Helsingin satamaradat Km   Lyh. Liikennepaikat 15,5 Herttoniemi  metro Metrovarikko 12,0 9,3 Valtatie 4 8,4 Vantaanjoki 7,3  Tikkurilaan 7,1 5,9 5,7 Käp Käpylä 6,1 Sö Sörnäinen 4,7 Pslt Pasila tavara 4,7 Vallila Hakaniemen raide 3,9 Pasilan konepaja  Turkuun 3,1 Psl Pasila asema 0,0 Helsinki päärautatieasema 0,0 0,0 0,2 Sokeritehtaan raide 0,1 Mannerheimintie (silta) 2,2 Ruoholahti 1,2 2,1 Län Helsinki Länsisatama 1,9 Hietalahti 2,8 3,2 Merisatama 3,3 Hernesaari 4,2 4,5 Eteläsatama 5,0 Kolera-allas 5,2 Katajanokan kanava 5,7 Katajanokka Merkkien selitykset
Infobox OK

Sörnäisten satamarata oli Helsingissä vuosina 1863–2010 sijainnut teollisuus- ja satamarata, joka kulki Pasilan alaratapihalta Sörnäisten satamaan Sompasaareen. Alun perin rata kulki Vallilan läpi nykyisen Teollisuus­kadun reunaa pitkin, mutta 1960-luvulla se siirrettiin uudelle reitille Vallilanlaaksoon. Kumpulan ratana tunnettu uusi reitti alitti Itä-Pasilan tunnelissa ja kulki satamaan Vallilan siirtolapuutarhan pohjoispuolitse Hermannin rantatietä mukailevalle suoralle osuudelle Kyläsaaren ja Verkkosaaren läpi. Rataan liittyi myös useita haara­ratoja, jotka laajimmillaan ulottuivat pohjoisessa aina Arabian tehtaille ja etelässä Hakaniemen torille saakka.

Historiaa

1850–1890-luvut

Ennen Pasilan tunnelin rakentamista raiteet kulkivat Teollisuuskadulla. Kuvassa kiskot alittavat Sturenkadun sillan.

Sörnäisten rataa varten oli tehty maastoviitoituksia jo vuonna 1858. Varsinainen rata rakennettiin alun perin 1860-luvun alussa Pasilasta Sörnäisten lastauspaikalle heti Helsinki–Hämeenlinna-radan valmistuttua. Ratalinjaus kulki silloin Vallilan kautta, nykyisen Teollisuuskadun reunaa ja Junatien linjausta myöten aina Suvilahteen. Laaksomaisesti Vallilan halki kulkenut reitti oli pääasiassa kuivatun Sörnäisten järven pohjaa. Nykyisen Junatien kohdalla rata laskeutui jyrkästä rinteestä alas kohti satamaa. Jyrkkyyttä vähennettiin suurella ratapenkereellä.

Rata vihittiin käyttöön 8. helmikuuta 1863. Sen pituus oli tuolloin 3,37 kilometriä, ja siitä tuli Suomen ensimmäinen satamarata. Rata mahdollisti suuret tavarakuljetukset sisämaasta. Pasilaan rakennettiin kolmioraide, jolloin Sörnäisiin pääsi suoraan sekä Helsingin että Hämeenlinnan suunnasta, ja niinpä Helsingin ja Hämeenlinnan välillä kulkevat sekajunat poikkesivat myös Sörnäisten satamassa. Kalliiseen rataan suhtauduttiin aluksi epäluuloisesti, mutta valmistuessaan se muodostui oitis kannattavaksi.

Vuonna 1868 rataa jatkettiin Sörnäisten satamaan rakennetuille pistolaitureille, ja Valtionrautatiet hankki sinne myös suuren satamanosturin. Sörnäinen oli 1870-luvulta lähtien Suomen kolmanneksi tärkein tavara-asema, ja Sörnäisten satamasta tuli merkittävä puutavaran vientisatama. Satamaa alettiin käyttää myös öljykuljetuksiin, kun sinne valmistui vuonna 1889 ensimmäinen öljysäiliö. Lopulta noin 80 prosenttia Suomeen tuodusta öljystä kulki Sörnäisten kautta. Pietarin radan avaaminen vuonna 1870 laajensi sataman vaikutusaluetta edelleen. Rata oli tunnettu myös kivihiilen tuonnista.

Kun yhteystarvetta Katajanokan satamaan alettiin suunnitella 1870-luvulla, yksi vaihtoehdoista oli Sörnäisten satamaradan jatkaminen Pohjoisrantaa pitkin Katajanokalle. Kun uusi satamarata lopulta 1890–luvulla rakennettiin, se kulki kaupungin eteläosassa rantoja kiertäen ja palveli myös Länsisatamaa.

1900–1920-luvut

Ruumisjuna lähdössä Harjun ruumishuoneelta Malmin hautausmaalle.

Sörnäisten satamarataa jatkettiin etelään niin, että se vuonna 1900 ulottui Hakaniementorille saakka. Tämä 1,7 kilometrin pituinen rataosuus kulki Sörnäisten rantatien reunaa pitkin, ja sitä pitkin kuljetettiin myyntitavaraa torikauppiaille ja Hakaniemen kauppahalliin sekä polttopuita torille myytäväksi. Roskienkuljetusvaunuilla kuljetettiin Hakaniemestä myös torin ja kauppahallin jätteitä. Siitä erosi sivuraiteet muun muassa Helsingin kaupungin sähkölaitokselle, Kone- ja Siltarakennus Oy:n konepajalle ja Andsténin tehtaille. Eteläinen satamaradan osuus ristesi myös Helsingin kaupungin sähkölaitoksen ja Andsténin tehtaiden kapearaiteisten teollisuus­ratojen kanssa. Sörnäisten satamaradalta johti lisäksi leveäraiteinen rillirata Sörnäisten vankilaan. Vankilan rata oli yhdistetty yhden tavaravaunun mittaisen kääntöpöydän avulla satamarataan ja vaunuja siirrettiin radalla kuorma-autosta rakennetun rata-auton avulla. Vuonna 1914 valmistuivat ensimmäiset sivuraiteet Vallilaan tulevan Vallilan tavara-aseman kohdalle.

Vuonna 1923 tai 1924 rakennettiin Sörnäisten satamaradan varrelle, nykyisen Dallapénpuiston kohdalle Harjun ruumishuone ja sen kohdalle sivuraide. Malmin hautausmaan rautatie kuljetti vainajia junalla Malmille.

1930–1940-luvut

Sivuraiteita Kyläsaarenkadun varrella Hermannissa.

Pohjoiseen päin satamarataa jatkettiin 1930-luvulla niin, että se ulottui 1931 Kyläsaareen, vuonna 1932 Sörnäisten vankilan kohdalle, 1933 Arabian tehtaille ja 1934 Hermannissa sijaitsevalle teurastamolle.

Sörnäisten kautta kulkeneet öljynkuljetukset loppuivat vuonna 1939, jolloin Herttoniemen öljysatama ja satamarata otettiin käyttöön. Sörnäisten ja Herttoniemen radat suunniteltiin yhdistettäväksi toisiinsa Vanhankaupunginlahden länsirannalla, mutta hanke ei kuitenkaan toteutunut.

1950–1960-luvut

Itä-Pasilan alittava rautatietunneli valmistui vuonna 1965.

Hämeentien betonisilta rakennettiin 1960-luvun alussa ja satamaradan uusi yhteys Vallilanlaakson ja Kyläsaaren kautta linjattiin kulkemaan sen alitse.

Sörnäisten ratapiha uusittiin kokonaan vuonna 1954. Vuosien 1960 ja 1965 välillä rakennettiin uusi ratayhteys Pasilasta Vallilanlaakson kautta satamaan. Uusi osuus kulki 650 metrin matkan Pasilan rautatietunnelissa nykyisen Itä-Pasilan kohdalla. Radan rakentamisen yhteydessä Hämeentie nostettiin sillalle ja rautatie rakennettiin sen alle.

Uuden yhteyden valmistuttua vanha Vallilan kautta kulkenut ratalinja jäi pois käytöstä – tavara-asemalle johtanutta osuutta lukuun ottamatta – ja purettiin vuonna 1965. Vuonna 1972 vanhalle ratapenkereelle rakennettiin Itäväylälle johtava ajotie, joka muistoksi vanhasta ratalinjauksesta sai nimen Junatie. Vuonna 1965 valmistui Sörnäisiin myös uusi asemarakennus, ja vanha asema purettiin. Hakaniementorille johtaneet raiteet purettiin vuonna 1960.

1970–1990-luvut

Vallilan tavara-asema lopetti toimintansa vuonna 1987, ja samana vuonna sen raiteet purettiin. Sen puinen asemarakennus purettiin vasta 2000-luvun alussa. Kun samana vuonna purettiin Elannon korttelille johtaneet raiteet, satamarata ei enää ylittänyt Sörnäisten rantatietä. Alkuperäisestä linjasta jäi tämän jälkeen jäljelle vielä Pasilan konepajan ratapihalle johtanut lyhyt osuus. Pohjoinen Hermanniin ja Arabianrantaan ulottunut raiteisto purettiin 1990-luvun aikana asuntorakentamisen tieltä.

2000-luku

Suurin osa radasta purettiin vuonna 2009.

Satamaradan vanhasta linjasta viimeisenä jäljelle jäänyt osuus eli Pasilan konepajan ratapihan vierellä kulkeneet hylätyt kiskot purettiin 2000-luvun alussa Teollisuuskadun levennyksen tieltä, ja itse ratapiha nykyisen Konepajan asuinalueen tieltä muutamaa vuotta myöhemmin.

Lopullisesti Sörnäisten satamarata poistui, kun satamaliikenne siirtyi uuden Vuosaaren sataman Kerava–Vuosaari-radalle vuonna 2008. Pääosa Sörnäisten radasta purettiin vuonna 2009, kuten myös Länsisataman rata. Viimeiset Pasilan puoleiset kiskot purettiin syksyllä 2010, jolloin myös koko Keski-Pasilan alaratapiha purettiin uuden autolastausterminaalin rakennustöiden takia.

Vanhalle ratalinjalle rakennetaan 2020-luvulla Kalasatama–Pasila-raitiotie. Linja noudattaa satamaradan reittiä vanhalta satama-alueelta Nihdistä Hermannin rantatietä pitkin Vallilanlaaksoon asti, mutta tunneloinnin sijaan se ylittää Mäkelänkadun ja liikennöi Pasilan asemalle Itä-Pasilan kautta. Hankkeen on sanottu parantavan merkittävästi alueen poikittaisia joukkoliikenneyhteyksiä yhdistämällä Pasilan rautatieaseman, Kumpulan kampuksen ja Kalasataman metroaseman. Vallilanlaakson väylää suunniteltu myös Tiederatikka-nimiselle raitiotielinjalle, joka tulisi pääasiassa Kumpulan kampuksen käyttöön.

Tehtaiden kapearaiteiset radat

Satamaradalta erkanevien sivuraiteiden lisäksi teollisuudella oli käytössä sisäiseen kuljetukseen tarkoitettuja kapearaiteisia ratoja. Osalla kapearaiteisista radoista oli risteäviä raiteita Sörnäisten satamaradan kanssa sen eteläisellä osuudella.

Andsténin tehtaat rakensivat vuonna 1912 satamaradan varteen kapearaiteisen teollisuusradan, jonka raideleveys oli 500 mm. Kapearaiteisella radalla oli risteävät raiteet satamaradan kanssa Hakaniemen torille johtavalla osuudella.

Helsingin kaupungin sähkölaitos rakennutti vuonna 1919 halkojen kuljetusta varten kapearaiteisen radan, jolla oli myös risteävät raiteet Hakaniemeen johtavan satamaradan kanssa. Raiteiden ylitysten turvallisuudesta vastaaminen tuli sähkölaitoksen tehtäväksi.

Kone- ja Siltarakennus Oy:n konepajalla oli laaja kapearaideverkko, joka ei kuitenkaan ristennyt satamaradan kanssa. Konepajan sivuraiteita rakennettiin kuitenkin nykyisen Teollisuuskadun kohdalle satamaradan varteen vuonna 1925.

Lähteet

• Hietaranta, Juhana & Laurila, Santeri: Artikkelit » Suuri satamarata-artikkeli 2 - Sörnöinen Seisake.net. 25.3.2005. Viitattu 17.3.2008.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sörnäisten satamarata Wikimedia Commonsissa

• Sörnäisten satamanradan linjaus Helsingin kartalla vuonna 1911 (Timo Meriluodon karttasivut)
• Sörnäisten satamanradan linjaus Helsingin topografisessa kartassa vuodelta 1944 (Timo Meriluodon karttasivut)
• Vaunut.org: Tapio Keräsen kuvia Sörnäisten satamaradalta
• Vaunut.org: Tapio Keräsen kuvia Vallilan ratapihalta
• Vaunut.org: Kuva Sörnäisten vankilan rata-autosta
• Vaunut.org: Kuva Sörnäisten vankilan kääntöpöydästä (Arkistoitu – Internet Archive)