Herttoniemen satamarata

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herttoniemen satamarata
Herttoniemen satamarata, pitkä kiskosuora Viikintien vieressä.jpg
Perustiedot
Reitti OulunkyläHerttoniemen satama
Avattu 1. tammikuuta 1939lähde?
Purettu Myllypuro–Herttoniemi: 1990-luvulla
Oulunkylä–Myllypuro: 2010-luvulla
Tekniset tiedot
Pituus 8 km
Raiteiden lkm 1
Raideleveys 1 524 mm

Herttoniemen satamarata oli Helsingissä sijainnut teollisuus- ja satamarata. Se erkani pääradasta Oulunkylän asemalla ja johti Viikin kautta Herttoniemeen. Rata valmistui vuonna 1939. Sitä käytettiin vuoteen 1992 saakka Herttoniemen teollisuusalueen yritysten ja nykyisen Herttoniemenrannan tienoilla sijainneen Herttoniemen öljysataman kuljetuksiin. Vielä vuoteen 2012 saakka rata toimi satunnaisesti Helsingin metron liitäntäratana, mutta uusi yhteys Vuosaaren metroasemalta sataman kautta Vuosaaren satamaradalle teki sen lopulta hyödyttömäksi. Rata purettiin, ja joitakin osuuksia sen vanhasta reitistä kulkee sittemmin valmistuva pikaraitiotie Raide-Jokeri.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusi öljysatama[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uutta öljysatamaa alettiin suunnitelma 1920-luvulla, jotta öljykuljetukset olisi saatu pois Sörnäisten satamasta.[1] Päätös sen sijoittamisesta Herttoniemeen tehtiin kaupunginvaltuustossa vuonna 1935.[2] Satamarataa alettiin rakentaa vuonna 1936, samaan aikaan kun öljysatamaa rakennettiin.[1] Öljysatama valmistui vuonna 1937[2] ja rata avattiin yleiselle liikenteelle 1. tammikuuta 1939.

Vielä 1930-luvun lopulla Herttoniemen rata ajateltiin yhdistää Vanhankaupunginlahden länsirantaa pitkin Sörnäisten satamarataan, jonka pistoraiteet ulottuivat pohjoiseen Arabian tehtaille saakka.[1] Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut.

Liikennöinti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemen rata oli laajimmillaan 1960-luvulla. Radalla oli jopa aikataulunmukaista henkilöliikennettä, 21. joulukuuta 1962 – 5. tammikuuta 1963, kun Helsingin kaupungin liikennelaitoksen lakkouhka sai VR:n aloittamaan neljän päivittäisen junavuoron liikenteen välillä Helsinki–Oulunkylä–Herttoniemi. Yhdentoista päivän aikana junissa kulki kaikkiaan vain 26 matkustajaa, ja niinpä liikennöinti loppui lyhyeen. Tämän lisäksi rataa käytettiin satunnaisesti Santahaminan varuskunnan sotilaskuljetuksiin.lähde?

Rataan kuului kaksi siltaa: Vantaanjoen ylittänyt Maaherrantien silta sekä Lahdenväylän ylittänyt Lahdenväylän silta.

Herttoniemen radan sivuraiteiden purkaminen alkoi tavaraliikenteen vähennyttyä 1960-luvun lopulla. Vuonna 1977 valmistui kuitenkin vielä radan ja Roihupellon metrovarikon välinen huoltoraideyhteys. Tätä raidetta pitkin kuljetettiin muun muassa uusia metrojunayksiköitä.

1990-luvulle tultaessa radan liikenne oli huomattavasti vähentynyt, ja sitä käyttivät enää Teboil ja Metsäliitto.[1] Sataman toiminta päättyi vuonna 1992, ja viimeinen tavarajuna kulki Herttoniemen radalla 30. syyskuuta. Sataman tilalle Herttoniemenrantaan rakennettiin uusi asuinalue.

Huoltoraiteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satamatoiminnan päätyttyä rataa käytettiin vain metron huoltokuljetuksiin, ja kiskot ulottuivat enää metrovarikon vaihteelle Myllypuron Viilarintielle. 2000-luvun alussa radan linjausta muutettiin Oulunkylän asemalta Viikin tiedepuistoon asti niin, että sepeli ja vanhat ratapölkyt poistettiin, ja kiskot rakettiin uudelleen asfalttipäällysteisistä teräselementeistä ja urakiskoista, joiden päällä kulki ajorata. Uutta Maaherrantien katuyhteyttä hyödynsi myös runkolinja 550. Radan käyttö metron huoltoraiteena päättyi lopulta vuonna 2012 sen jälkeen, kun uusi metroyhteys oli valmistunut Vuosaaren satamaan.

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Pohjanpalo, Olli: Kiskot tiensä päässä | Helsingin rantoja kiertävät syrjäraiteet katoavat metri metriltä Helsingin Sanomat. 7.4.1990. Viitattu 21.7.2021.
  2. a b Kurki-Suonio, Merja: Herttoniemen öljysatamasta Herttoniemenrannan asuinalueeksi 1997. Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Viitattu 21.7.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]