Herttoniemi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Herttoniemi
Hertonäs
Kaupungin kartta, jossa Herttoniemi korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Herttoniemi korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Kaakkoinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 43
Pinta-ala 6,26 km² 
Väkiluku 25 526 1.1.2014
Väestötiheys 4078 as./km²
Osa-alueet Länsi-Herttoniemi, Roihuvuori, Herttoniemenranta, Herttoniemen yritysalue
Postinumerot 00800, 00810, 00811, 00820
Lähialueet Kulosaari, Tammisalo, Marjaniemi, Laajasalo, Myllypuro, Itäkeskus, Viikki

Herttoniemi (ruots. Hertonäs) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen, Porolahden ja Strömsinlahden rannalla.

Herttoniemen alueella on kaksi metroasemaa (Herttoniemi ja Siilitie) ja kolmatta on suunniteltu Roihupellon ja Roihuvuoren rajalle Itäkeskuksen ja Siilitien väliin. Alueen maamerkkinä toimii Roihuvuoren vesitorni.

Herttoniemen kaupunginosaan kuuluvat virallisesti Länsi-Herttoniemen (8532 asukasta 1.1.2014), Herttoniemenrannan (8841 as.) ja Roihuvuoren (ent. Itä-Herttoniemen; 7738 as.) alueet, sekä näiden välissä oleva Herttoniemen yritysalue, jolla on noin 5000 työpaikkaa (31.12.2012) ja asukkaita 415. Kaupunginosan asukasluku on yhteensä siis noin 25 500.

Herttoniemen peruspiiri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin piirijaossa Herttoniemen peruspiiriin kuuluvat Herttoniemen ja Tammisalon kaupunginosat. Peruspiirin asukasluku on 27 814 (1.1.2014).[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemen alueen kartta. Kartta on osa Kalmbergin kartasta vuodelta 1855

Asutus Herttoniemen alueella on vanhaa. Herttoniemen metroaseman lähellä on yksi Helsingin säilyneistä pronssikautisista haudoista ja Herttoniemen kylä oli Helsingin pitäjän vanhimpia. Herttoniemen kartano on Itä-Helsingin vanhin ja se oli Jägerhorn-suvun hallussa jo 1500-luvulla.

Kun Viaporin rakennustöitä johtanut kreivi Augustin Ehrensvärd osti tilan 1752, kartanon alueet ulottuivat idässä Puotilaan ja pohjoisessa Malmille ja Viikkiin. Myös nykyisen Myllypuron alue kuului Ehrensvärdin tilaan. Myöhemmin Herttoniemen kartanon omisti Ruotsinsalmen II taistelun sankari (1790) ja Viaporin Ruotsin vallan ajan viimeinen komendantti Carl Olof Cronstedt. Alueella on myös Strömsin kartano.

Kartta vuodelta 1936

Herttoniemessä on säilynyt nähtävissä osa Helsinkiä ympäröivistä, ensimmäisen maailmansodan aikaisista maalinnoituksista.

Herttoniemen kartanon maille syntyi 1900-luvun alusta lähtien huvila-asutusta, josta muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1917. Helsingin kaupungin ostettua kartanon vuonna 1919 yhdyskunnan kehitys keskeytyi eikä sille vahvistettu järjestyssääntöjä. Myöhemmin kaupungin toimesta Herttoniemen satama- ja teollisuusalueille laadittiin ja vahvistettiin rakennussuunnitelmat kadunnimistöineen, edelliselle vuonna 1936 ja jälkimmäiselle vuonna 1943.[2]

Alue liitettiin Helsinkiin suuressa alueliitoksessa 1946. Liitosalueille ruvettiin rakentamaan uudenlaisia asuinalueita, joista Herttoniemi oli ensimmäinen ja suurin. Alun perin Herttoniemen kylään ja kaupunginosaan kuulunut Myllypuro siirrettiin Vartiokylän kaupunginosaan vuonna 1959 ja muodostettiin sen osa-alueeksi.[3] Herttoniemen alueella ovat asuneet mm. kirjailijat F.E. Sillanpää ja Arvo Turtiainen sekä tasavallan presidentti Tarja Halonen nuoruudessaan.

Herttoniemen nimistöstä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemen nimi on nykyisin ruotsiksi Hertonäs, mutta vuonna 1548 nimi esiintyi muodossa Hertones ja hieman myöhemmin muodoissa Hertugnäs ja Hertognes. Vuonna 1405 Porvoon käräjillä on ollut lautamiehenä rälssimies Laurens Hertoghe. On arveltu,lähde? että hän on nauttinut verovapautta alueella olleista tiloista ja näin antanut alueen tiloille oman nimensä. Suomenkielinen nimi esiintyi vielä 1950-luvulla myös muodossa Herttuaniemi.

Länsi-Herttoniemen nimistö noudattaa kahta teemaa, jotka ovat suomalaisiin eläimiin liittyvät nimet, kuten Siilitie, Susitie, Karhutie ja Hirvitie tai hiihtoon liittyvät nimet, kuten Hiihtomäentie, Mäenlaskijantie ja Hiihtäjäntie. Roihuvuoressa valtaosa nimistöstä on taas satuaiheita kuten Punahilkantie, Keijukaisenpolku tai Satumaanpolku. Herttoniemen yritysalueella taasen katujen nimistö liittyy pääasiassa ammattinimikkeisiin kuten Sahaajankatu, Mekaanikonkatu ja Konemestarinkatu.

Herttoniemenrannan katunimistö on osin peräisin teollisuusalueelta ja öljysatamasta, kuten Hitsaajankatu, Paasivaarankatu tai Bengtankuja. Muuten katujen nimet liittyvät vanhoihin paikannimiin, mutta erityisesti Herttoniemen kartanoon ja siellä vaikuttaneisiin henkilöihin kuten Linnanrakentajantie, Abraham Wetterin tie, Neitojenpolku ja Amiraali Cronstedtin ranta.

Liikenneyhteyksiä Herttoniemeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metro[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemen ja Siilitien metroasemilla pysähtyvät Ruoholahdesta Itäkeskuksen kautta Mellunmäkeen ja Vuosaareen liikennöivät metrojunat.

Bussit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemen metroaseman yhteydessä oleva bussiterminaali on tärkeä vaihtoasema metron ja bussien välillä, ja sinne päättyy useita syöttölinjoja, erityisesti Laajasalon suunnasta. Lisäksi metroaseman kautta kulkee joitakin poikittaislinjoja ja kaikki metroliikennettä korvaavat Itä-Helsingin yölinjat. Metroaseman kohdalla on myös kaukoliikenteen bussien pysäkki.

  • 50 (Herttoniemen metroasema - Pasila - Ilmala - Suursuo)
  • 58 (Itäkeskuksen metroasema – Pasila – Munkkivuori)
  • 58B (Itäkeskuksen metroasema – Pasila – Meilahden klinikat)
  • 59 (Herttoniemen metroasema – Pajamäki)
  • 79 (Herttoniemen metroasema – Latokartano – Malmi)
  • 80 (Herttoniemen metroasema – Roihupelto)
  • 81 (Kulosaari - Herttoniemenranta - Herttoniemen metroasema – Länsi-Herttoniemi)
  • 82 (Herttoniemen metroasema – Itäkeskuksen metroasema)
  • 82B (Herttoniemen metroasema – Tammisalo – Roihuvuori – Itäkeskuksen metroasema)
  • 83 (Herttoniemen metroasema – Tammisalo)
  • 84 (Herttoniemen metroasema – Laajasalo (Gunillantie))
  • 85 (Herttoniemen metroasema – Jollas)
  • 85B (Herttoniemen metroasema – Yliskylä – Jollas)
  • 86 (Herttoniemen metroasema – Santahamina)
  • 86B (Herttoniemen metroasema – Gunillantie – Santahamina)
  • 86N (Rautatientori - Kulosaari - Herttoniemi - Santahamina)
  • 88 (Herttoniemen metroasema – Yliskylä – Kaitalahti)
  • 89 (Herttoniemen metroasema – Yliskylä)
  • 90A (Rautatientori - Vuosaaren satama)
  • 90N (Rautatientori - Länsi-Herttoniemi - Vuosaari (Kallvikintie))
  • 92N (Rautatientori - Myllypuro - Kivikko - Kontula (Keinutie))
  • 96N (Rautatientori - Aurinkolahti - Vuosaari(Porslahdentie))
  • 841N (Rautatientori - Östersundom - Söderkulla)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia Herttoniemestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsinki alueittain 2014 (PDF) (Herttoniemen peruspiiri, s. 158-161) 2015. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 10.5.2015.
  2. Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 201. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  3. Helsingin kadunnimet, s. 207.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Herttoniemi.