Herttoniemen mäkikeskus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Herttoniemen mäkikeskus
Herttoniemen 46K Hyppyrimäki.jpg
Sijainti
Paikkakunta Suomen lippu Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°12′42″N, 25°01′59″E
Avattu 1930[1]
Remontoitu 1936, 1962, 1976
Seura Helsingin Mäkihyppääjät
Herttoniemen hyppyrimäki
K-piste 46 metriä
Mäkiennätys 49,0 metriä
Suomen lippu Toni Nieminen
Kesämäkiennätys 48,0 metriä
Suomen lippu Kasperi Siitari
Viron lippu Artti Aigro
Suomen lippu Teemu Summanen
Suomen lippu Mico Ahonen
Naisten kesämäkiennätys 42,0 metriä
Suomen lippu Hannele Eronen
(21.5.2006)
Avattu 24.1.1936
Suljettu 2015
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus 30 m[2]
K22
K-piste 22 metriä
Mäkiennätys 21,0 metriä
Suomen lippu Eetu Suontama
Suomen lippu Joona Forsgren
Suomen lippu Eetu Kytösaho
(18.3.2008)
Naisten mäkiennätys 18,0 metriä
Suomen lippu Olga Tervahartiala
(18.3.2008)
Kesämäkiennätys 23,0 metriä
Viron lippu Artti Aigro
(16.5.2010)
Naisten kesämäkiennätys 21,0 metriä
Suomen lippu Julia Kykkänen
(2.10.2005)
Avattu 1930
Muovitus Kyllä
K15
K-piste 15 metriä
Mäkiennätys 17,0 metriä
Suomen lippu Toni Nieminen
Kesämäkiennätys 13,0 metriä
Viron lippu Artti Aigro
(20.5.2007)
Naisten kesämäkiennätys 12,0 metriä
Suomen lippu Julia Kykkänen
(2.10.2004)
Avattu 1930
Muovitus Kyllä

Herttoniemen mäkikeskus on kolmen muovitetun hyppyrimäen muodostama mäkikeskus Itä-Helsingissä, Herttoniemen liikuntapuistossa noin kilometrin etäisyydellä Siilitien metroasemalta. Se on Suomen eteläisin hyppyrimäki ja maan käytetyimpiä mäkihyppypaikkoja.

Mäkikeskuksessa on ympärivuotisessa käytössä muovitetut K15-, K22- ja K46-hyppyrimäet. Paikalla on myös lämmin suksikoppi, tuomaritorni ja pukeutumistilat. Hyppyrimäkien kunnosta pitää huolta 25-kertainen mäkihypyn veteraanien maailmanmestari Aarne Kuisma.

Vuonna 2016 K46-hyppyrimäelle tehtiin kuntotarkastus, jossa sen rakenteissa havaittiin ongelmia, joiden korjaamista ei pidetty enää kannattavina. Lausunnon mukaan korjaaminen tulisi niin kalliiksi, että kannattavampaa olisi purkaa nykyinen hyppyrimäki ja rakentaa kokonaan uusi. Se on ollut käyttökiellossa vuodesta 2015 lähtien, mutta pienemmissä hyppyrimäissä saa hypätä.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemen mäkikeskuksessa on kolme hyppyrimäkeä: K46, K22 ja K17 sekä lämmin suksikoppi, tuomaritorni ja pukeutumistilat.[2] Hyppyrimäki on Suomen käytetyimpiä.[3] Se on myös maan eteläisin hyppyrimäki ja ainoa paikka pääkaupunkiseudulla, missä voi harrastaa mäkihyppyä, sillä seuraavaksi lähimmät mäet sijaitsevat Lahdessa ja Paimiossa.[2][4] Herttoniemen K46-mäen hyppytorni on maamerkki, joka näkyy kauas. Sen korkeus on noin 30 metriä maan pinnasta ja 70 metriä merenpinnasta.[2]

Hyppyrimäkiä käyttävät Helsingin mäkihyppääjät, joiden määrä oli suurimmillaan 1960-luvulla. Vuonna 2016 heitä oli muutamia kymmeniä. Hyppäämiselle asetetut tuulirajat ovat niin tiukat, että hyppääminen on sallittua vain lähes tyynessä säässä.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liian pieneksi käyneen Alppilan hyppyrimäen korvannut[6] Herttoniemen vanha hyppyrimäki rakennettiin Majavatien päähän vuosina 1935–1936. Virallisesti se otettiin käyttöön 24. tammikuuta 1936, jolloin Helsingin Hiihtäjät järjestivät avajaiskilpailun. Herttoniemessä toimi Helsingin Hiihtäjien lisäksi talvisin toinenkin urheiluseura, Helsingin Työväen Hiihtäjät. Hypyt vanhassa mäessä olivat pisimmillään noin 50 metriä, ennätys oli Veikko Kankkosen 1960-luvulla hyppäämä 55 metriä. Mäki purettiin 1960-luvulla, mutta Fastholman suuntaan viettävä alastulorinne on yhä paikoillaan.[7]

Seuraava hyppyrimäki valmistui vuonna 1962 Herttoniemen urheilukentän länsipuoliselle kalliolle, jolle rakennettu mäki oli hieman edellistä pienempi. Hypyt olivat tiettävästi ainakin 40-metrisiä, mutta mäkeä ei koskaan voitu käyttää kilpailuissa ja se purettiin 1976. Mäen viereiselle half-pipe-paikalle oli rakennettuna Spede Pasasen kehittämä linkomäki, jossa hypyt olivat jopa 65-metrin mittaisia.[7]

Nykyinen mäki rakennettiin Siilitien urheilupuistoon. Mäki on muovitettu, joten sitä voidaan käyttää myös kesäisin. Mäkiennätyksen on hypännyt Toni Nieminen.[7]

Purku-uhka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 K46-mäelle tehtiin kuntotarkastus. Sen perusteella mäki joudutaan todennäköisesti purkamaan, koska rakenteissa huomattiin ongelmia, joiden korjaamista pidettiin liian kalliina, ja halvempaa olisi rakentaa uusi mäki. Tukirakenteet ovat niin heikkokuntoisia, että tornin tukia on jouduttu vahvistamaan entisestään. Lisäksi pultteja ei pysty kiristämään ruosteen takia. Purkupäätöstä ei kuitenkaan tehty, vaan ratkaisun tekee kaupungin liikuntalautakunta.[5] Syyskuussa 2017 päätös oli edelleen avoin.[8]

Mäkeä käyttävien hyppääjien mukaan mäki on hyvässä kunnossa, ja heidän mielestään purku-uhan taustalla vaikuttaa alueella elokuussa 2015 tapahtunut onnettomuus. K46-mäki on ollut siitä lähtien käyttökiellossa, mutta pienemmissä mäissä saa hypätä.[5]

Elokuun 2015 onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyppyrimäen alastulorinne

29. elokuuta 2015 16-vuotias tyttö kuoli ja 16- ja 17-vuotiaat tytöt sekä yksi poika loukkaantuivat, kun he olivat iltaa viettäessään kello 23:n jälkeen laskeneet istualtaan K46-hyppyrimäen alastulorinnettä alas. Kuollut tyttö oli valaisemattomassa rinteessä törmännyt sen keskivaiheilla poikittain olleeseen teräsvaijeriin, joka oli osunut häntä kaulaan. Myös loukkaantuneet saivat vaijerista vammoja kaulan ja kasvojen alueelle.[9][10][11][12] Mäkikeskus on suosittu nuorison illanviettopaikka, ja vaijeri oli asennettu siellä jatkuvasti tapahtuvan ilkivallan vuoksi.[13][14] Alueella on varoituskylttejä vaijereista, mutta tytöt kertoivat, etteivät nähneet niitä.[12]

Poliisin tekemässä esitutkinnassa selvisi, että 2010-luvulla mäen alastulorinteessä on tapahtunut kaksi muutakin teräsvaijerin aiheuttamaa onnettomuutta, joista toisessa loukkaantui seitsemänvuotias poika vuonna 2011 ja toisessa 16-vuotias poika vuonna 2014. Turvallisuusriskistä oli varoitettu mäkihyppy-yhdistystä ja kaupunkia. Yhdistys oli kuitenkin sitoutunut alueen puhtaanapitoon vain määriteltyinä aikoina, muulloin kunnossapidosta ja turvallisuudesta on vastannut Helsingin kaupunki. Kuolemaan johtanutta onnettomuutta edeltäneenä päivänä mäen vaarallisuudesta mainittiin keskustelussa poliisin kanssa.[15]

Tapauksesta nostettiin joulukuussa 2016 kolmea liikuntapaikoista vastaavaa kaupungin työntekijää ja kahta mäkihyppy-yhdistyksen aktiivia vastaan syytteet, joiden nimikkeinä olivat kuolemantuottamus ja kaksi vammantuottamusta.[8][16] Tapauksen käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa 2018. Kaikki syytetyt kiistävät syyllistyneensä rikoksiin.[17]

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemen hyppyrimäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 49,0 metriä on hypännyt Toni Nieminen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
1960-luku Suomen lippu Veikko Kankkonen 55,0 m 1. mäen mäkiennätys
Suomen lippu Toni Nieminen 49,0 m

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 48,0 metriä ovat hypänneet Kasperi Siitari, Artti Aigro, Teemu Summanen ja Mico Ahonen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.5.2004 Suomen lippu Matias Tuominen 26,0 m XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
Suomen lippu Ossi-Pekka Valta
Suomen lippu Toni Paukkunen
33,5 m
Suomen lippu Mikke Leinonen 37,0 m
Suomen lippu Nico Ravantti 40,0 m
Suomen lippu Jori Routo 40,5 m
Suomen lippu Jesse Kykkänen 41,0 m
Suomen lippu Miikka Koskensaari 42,0 m
Suomen lippu Kim Havukainen 43,0 m
Suomen lippu Mikko Mäkitalo 43,5 m
Suomen lippu Mika Kulmala
Suomen lippu Kari Nurmi
44,0 m
Suomen lippu Jari Putkinen 45,5 m
3.10.2004 Suomen lippu Ossi-Pekka Valta
Viron lippu Mats Piho
Suomen lippu Mikko Mäkitalo
Suomen lippu Jari Putkinen
47,0 m Ruskarieha
16.5.2005 Suomen lippu Sebastian Klinga XXV Helsingin mäkikarnevaalit
2.10.2005 Ruskarieha
20.5.2007 Suomen lippu Juuso Kaisko XXVII Helsingin mäkikarnevaalit
7.10.2007 Suomen lippu Juuso Kaisko
Suomen lippu Janne Tervahartiala
Ruskarieha
5.10.2005 Suomen lippu Kasperi Siitari 48,0 m
2.10.2011 Viron lippu Artti Aigro
18.5.2014 Suomen lippu Teemu Summanen XXXIV Helsingin mäkikarnevaalit
5.9.2014 Suomen lippu Mico Ahonen Ruskarieha

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 42,0 metriä on hypännyt Hannele Eronen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.5.2004 Suomen lippu Hannele Eronen 33,5 m XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
2.10.2005 36,5 m Ruskarieha
38,0 m
21.5.2006 '42,0 m XXVI Helsingin mäkikarnevaalit

K22[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 21,0 metriä ovat hypänneet Eetu Suontama, Joona Forsgren ja Eetu Kytösaho.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
25.1.2005 Suomen lippu Matias Vehkaoja 18,5 m Helsingin Mäkihyppääjien sarjakilpailut
8.2.2005 20,0 m Helsingin Mäkihyppääjien seuramestaruuskilpailut 2005
15.2.2005 Suomen lippu Otso Laakso
Suomen lippu Oscar Simula
Helsingin Mäkihyppääjien sarjakilpailut
22.3.2005 Suomen lippu Otso Laakso Kaksi kertaa
Suomen lippu Matias Vehkaoja 20,5 m
18.3.2008 Suomen lippu Daniel Okas Herttoniemen kevätkisat
Suomen lippu Eeli-Pekka Valta 21,0 m Kaksi kertaa
Suomen lippu Eetu Suontama
Suomen lippu Joona Forsgren
Suomen lippu Eetu Kytösaho
21,0 m

Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 18,0 metriä on hypännyt Olga Tervahartiala.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
18.3.2008 Suomen lippu Olga Tervahartiala 18,0 m Herttoniemen kevätkisat

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 23,0 metriä on hypännyt Artti Aigro.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.5.2004 Suomen lippu Toni Laakso
Suomen lippu Joni Muurinen
Suomen lippu Waltteri Wickström
19,0 m XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
Viron lippu Siim-Tanel Sammelselg 20,0 m
Suomen lippu Ville Oinonen 21,5 m
2.10.2005 Suomen lippu Aleksi Salmensuu Ruskarieha
Suomen lippu Oscar Simula 22,0 m
20.5.2007 Viron lippu Mikko Oja XXVII Helsingin mäkikarnevaalit
7.10.2007 Suomen lippu Sebastian Okas Ruskarieha
Suomen lippu Anselmi Ilola 22,5 m Kaksi kertaa
16.5.2010 Viron lippu Artti Aigro 23,0 m XXX Helsingin mäkikarnevaalit

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten kesämäkiennätyksen 21,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
3.10.2004 Suomen lippu Mikaela Klinga 16,5 m Ruskarieha
Suomen lippu Julia Kykkänen 19,0 m Kaksi kertaa
2.10.2005 20,0 m
21,0 m

K15[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 17,0 metriä on hypännyt Toni Nieminen. Kesämäkiennätyksen 13,0 metriä on hypännyt virolainen Artti Aigro 20.5.2007 XXVII Helsingin mäkikarnevaaleilla, naisten kesämäkiennätyksen 12,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen 2.10.2004 Haastekilpailussa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Herttoniemi skisprungschanzen.com. Ski Jumping Hill Archive. Viitattu 31.1.2018. (englanniksi)
  2. a b c d Marttinen, Vesa: Helsingin ainoa mäkihyppytorni hapertuu lajin suosion myötä yle.fi. 23.8.2014. YLE Uutiset. Viitattu 31.1.2018.
  3. Juuti, Mikko: Hyppyrimäki suljettiin juuri ennen mäkihyppyteemalla juhlittavia Linnan juhlia – ”Toistaiseksi käyttökiellossa” Is.fi. 6.12.2015. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.1.2018.
  4. Ahola, Merituuli: Suomen eteläisin hyppyrimäki Hs.fi. 3.2.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2018.
  5. a b c Rita, Mikko: Rapistunut Herttoniemen hyppyrimäki saamassa purkutuomion Yle.fi. 13.7.2016. Yle Uutiset. Viitattu 30.1.2018.
  6. Stadin hyddat ennen ja nyt Kaupunkipolut.fi. Viitattu 30.1.2018.
  7. a b c Poutanen, Markku: Helsingin hyppyrimäkihistoria Markku Poutanen 2011 Nouseva.com. Nouseva. Viitattu 30.1.2018.
  8. a b Jompero, Sanna: Herttoniemen hyppyrimäkiturmassa syytettynä oleva: "Herättäähän se pahoja ajatuksia" Helsinginuutiset.fi. Helsingin Uutiset. Viitattu 31.1.2018.
  9. Gråsten, Hanna: Tragedia hyppyrimäellä Helsingissä: 16-vuotias tyttö kuoli, kaksi kaveria hoitoon - törmäsivät teräsvaijeriin Iltalehti.fi. 30.8.2015. Iltalehti. Viitattu 21.1.2018.
  10. Nykänen, Riika: Hyppyrimäessä loukkaantunut tyttö yllätti oikeudessa – väittää nyt poliisien käyneen paikalla Iltasanomat.fi. 29.1.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 29.1.2018.
  11. Nykänen, Riika: Teräsvaijeriin laskeneet tytöt kertoivat traagisen illan tapahtumista: ”Sanoin ensin, etten lähde laskemaan” Iltasanomat.fi. 29.1.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 29.1.2018.
  12. a b Jokinen, Juho: Herttoniemen hyppyrimäkiturmassa loukkaantuneelta tytöltä yllättäviä tietoja oikeudessa: Nuoret livahtivat alueelle portista poliisiauton perässä Hs.fi. 29.1.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 30.1.2018.
  13. Kuvat: Tältä näyttää Herttoniemen hyppyrimäen turmapaikka Mtv.fi. 30.8.2015. MTV3. Viitattu 21.1.2018.
  14. Nuuttila, Sakari: Hyppyrimäkiturmassa kuolleen teinitytön kaverit poliisikuulusteluissa: ”Hän nousi maasta ja otti muutaman askeleen, ikään kuin löytääkseen paikan mihin nojata” Iltalehti.fi. 3.2.2018. Iltalehti. Viitattu 3.2..2018.
  15. Gråsten, Hanna: Varoituksista huolimatta vaijerit pysyivät mäessä - yksi syytetyistä kertoi päivää ennen turmaa pelostaan poliisille Iltalehti. 26.1.2018. Viitattu 28.1.2018.
  16. Kauppinen, Ina & Turunen, Petri: Herttoniemen hyppyriturma käräjille – viittä syytetään kuolemantuottamuksesta Iltasanomat.fi. 2.12.2016. Ilta-Sanomat. Viitattu 21.1.2018.
  17. Jokinen, Juho: ”Ei niille nuorille puhuminen auttanut”, kertoo 16-vuotiaan tytön kuolemasta syytetty seniorimäkihyppääjä HS:lle – Herttoniemen hyppyriturmasta syytteet kaikkiaan viidelle Hs.fi. 26.1.2018. Viitattu 30.1.2018.