Herttoniemen mäkikeskus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herttoniemen mäkikeskus
Herttoniemen 46K Hyppyrimäki.jpg
Sijainti
Paikkakunta Suomen lippu Helsinki, Suomi
Koordinaatit 60°12′42″N, 25°01′59″E
Avattu 1930[1]
Remontoitu 1936, 1962, 1976, 1993
Seura Helsingin Mäkihyppääjät
Herttoniemen hyppyrimäki
K-piste 46 metriä
Mäkiennätys 49,0 metriä
Suomen lippu Toni Nieminen
Kesämäkiennätys 48,0 metriä
Suomen lippu Kasperi Siitari
Viron lippu Artti Aigro
Suomen lippu Teemu Summanen
Suomen lippu Mico Ahonen
Naisten kesämäkiennätys 42,0 metriä
Suomen lippu Hannele Eronen
(21.5.2006)
Avattu 24.1.1936
Remontoitu 1993
Suljettu 2015
Muovitus Kyllä
Tornin korkeus 30 m[2]
K22
K-piste 22 metriä
Mäkiennätys 21,0 metriä
Suomen lippu Eetu Suontama
Suomen lippu Joona Forsgren
Suomen lippu Eetu Kytösaho
(18.3.2008)
Naisten mäkiennätys 18,0 metriä
Suomen lippu Olga Tervahartiala
(18.3.2008)
Kesämäkiennätys 23,0 metriä
Viron lippu Artti Aigro
(16.5.2010)
Naisten kesämäkiennätys 21,0 metriä
Suomen lippu Julia Kykkänen
(2.10.2005)
Avattu 1930
Muovitus Kyllä
K15
K-piste 15 metriä
Mäkiennätys 17,0 metriä
Suomen lippu Toni Nieminen
Kesämäkiennätys 13,0 metriä
Viron lippu Artti Aigro
(20.5.2007)
Naisten kesämäkiennätys 12,0 metriä
Suomen lippu Julia Kykkänen
(2.10.2004)
Avattu 1930
Muovitus Kyllä

Herttoniemen mäkikeskus on kolmen muovitetun hyppyrimäen muodostama mäkikeskus Helsingissä, Herttoniemen liikuntapuistossa noin kilometrin etäisyydellä Siilitien metroasemalta. Se on Suomen eteläisin hyppyrimäki ja maan käytetyimpiä mäkihyppypaikkoja.

Mäkikeskuksessa on muovitetut K46-, K22- ja K15-hyppyrimäet. Paikalla on myös lämmin suksikoppi, tuomaritorni ja pukeutumistilat. Mäkiä ylläpitää urheiluseura Helsingin Mäkihyppääjät.

K46-hyppyrimäelle tehtiin vuonna 2016 kuntotarkastus, jossa sen rakenteissa havaittiin ongelmia, joiden korjaamista ei pidetty enää kannattavana. Lausunnon mukaan korjaaminen tulisi niin kalliiksi, että kannattavampaa olisi purkaa nykyinen hyppyrimäki ja rakentaa kokonaan uusi. K46-mäki on ollut käyttökiellossa vuodesta 2015 lähtien, mutta pienemmissä hyppyrimäissä saa hypätä. Lopullinen päätös K46-mäen purkamisesta tehtiin syyskuussa 2018. Uuden mäen rakentaminen ei kuulu Helsingin kaupungin investointisuunnitelmaan.

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemen mäkikeskuksessa on kolme hyppyrimäkeä: K46, K22 ja K15 sekä lämmin suksikoppi, tuomaritorni ja pukeutumistilat.[3] Niitä ylläpitää Helsingin Mäkihyppääjät.[4] Hyppyrimäki on Suomen käytetyimpiä.[5] Se on myös maan eteläisin hyppyrimäki ja ainoa paikka pääkaupunkiseudulla, jossa voi harrastaa mäkihyppyä, sillä seuraavaksi lähimmät mäet sijaitsevat Lahdessa ja Paimiossa.[2][6] Herttoniemen K46-mäen hyppytorni on kauas näkyvä maamerkki. Sen korkeus on noin 30 metriä maan pinnasta ja 70 metriä merenpinnasta.[2]

Hyppyrimäkiä käyttävien Helsingin mäkihyppääjien määrä oli suurimmillaan 1960-luvulla. Heitä oli vuonna 2016 muutamia kymmeniä. Hyppäämiselle asetetut tuulirajat ovat niin tiukat, että hyppääminen on sallittua vain lähes tyynessä säässä.[7]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liian pieneksi käyneen Alppilan hyppyrimäen korvannut[4] Herttoniemen vanha hyppyrimäki rakennettiin Majavatien päähän vuosina 1935–1936. Virallisesti se otettiin käyttöön 24. tammikuuta 1936, jolloin Helsingin Hiihtäjät järjestivät avajaiskilpailun. Herttoniemessä toimi Helsingin Hiihtäjien lisäksi talvisin toinenkin urheiluseura, Helsingin Työväen Hiihtäjät. Hypyt vanhassa mäessä olivat pisimmillään noin 50 metriä, ennätys oli Veikko Kankkosen 1960-luvulla hyppäämä 55 metriä. Mäki purettiin 1960-luvulla, mutta Fastholman suuntaan viettävä alastulorinne on yhä paikoillaan.[8]

Seuraava hyppyrimäki valmistui vuonna 1962 Herttoniemen urheilukentän länsipuoliselle kalliolle, jolle rakennettu mäki oli hieman edellistä pienempi. Hypyt olivat tiettävästi ainakin 40-metrisiä, mutta mäkeä ei koskaan voitu käyttää kilpailuissa ja se purettiin vuonna 1976. Mäen viereiselle half-pipe-paikalle oli rakennettuna Spede Pasasen kehittämä linkomäki, jossa hypyt olivat jopa 65-metrin mittaisia.[8]

Nykyinen mäki rakennettiin Siilitien urheilupuistoon,[8] ja se valmistui vuonna 1976.[9] Mäki on muovitettu, joten sitä voidaan käyttää myös kesäisin. Mäkiennätyksen on hypännyt Toni Nieminen.[8]

Purkupäätös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 K46-mäelle tehtiin kuntotarkastus. Sen perusteella todettiin, että mäki joudutaan todennäköisesti purkamaan, koska rakenteissa huomattiin ongelmia, joiden korjaamista pidettiin liian kalliina, ja halvempaa olisi rakentaa uusi mäki. Tukirakenteet ovat niin heikkokuntoisia, että tornin tukia on jouduttu vahvistamaan entisestään. Lisäksi pultteja ei pystytty kiristämään ruosteen takia.[7] Hyppytorni on korjattu vuonna 1993.[3] Mäkeä käyttävien hyppääjien mukaan mäki oli hyvässä kunnossa, ja heidän mielestään purku-uhan taustalla vaikutti alueella elokuussa 2015 tapahtunut onnettomuus. K46-mäki oli ollut siitä lähtien käyttökiellossa, mutta pienemmissä mäissä sai hypätä.[7]

Päätös K46-mäen purkamisesta tehtiin syyskuussa 2018. Mäelle oli tehty edellisenä kesänä kuntotarkastus, josta koostetun raportin mukaan mäki oli erittäin huonossa kunnossa. Purkamisen kustannukset olivat vuonna 2015 tehdyn arvion mukaan 150 000 euroa. Uusi teräsrakenteinen mäki maksaisi 300 000 euroa, mutta Helsingin kaupungin investointiesitykseen ei sisälly sellaisen rakentaminen.[10] Lisäksi uusi mäki vaatisi arvioiden mukaan maanrakennustöitä ja rakenteiden perusparannuksia.[9]

Helsingin kaupunginmuseo on ilmoittanut, että hyppyrimäen purkamiselle ei ole kulttuurihistoriallista estettä. Harrastajien mukaan mäen purkaminen käytännössä lopettaa mäkihypyn harrastamisen Helsingissä. Pienemmät K22- ja K15-mäet olivat jääneet yli 12-vuotiaille liian pieniksi, ja Helsingin Mäkihyppääjien harrastajat olivat vuoteen 2018 mennessä siirtyneet hyppäämään Lahteen.[11]

Elokuun 2015 onnettomuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyppyrimäen alastulorinne

Hyppyrimäellä tapahtui 29. elokuuta 2015 onnettomuus, jossa 16-vuotias tyttö kuoli sekä 16- ja 17-vuotiaat tytöt ja yksi poika loukkaantuivat, kun he olivat iltaa viettäessään kello 23:n jälkeen laskeneet istualtaan K46-hyppyrimäen alastulorinnettä alas. Kuollut tyttö oli valaisemattomassa rinteessä törmännyt sen keskivaiheilla poikittain olleeseen teräsvaijeriin, joka oli osunut häntä kaulaan. Myös loukkaantuneet saivat vaijerista vammoja kaulan ja kasvojen alueelle.[12][13][14][15] Mäkikeskus on suosittu nuorison illanviettopaikka, ja vaijeri oli asennettu siellä jatkuvasti tapahtuvan ilkivallan vuoksi.[16][17] Alueella on varoituskylttejä vaijereista, mutta tytöt kertoivat, etteivät nähneet niitä.[15]

Tapauksesta nostettiin joulukuussa 2016 kolmea liikuntapaikoista vastaavaa kaupungin työntekijää ja kahta Helsingin Mäkihyppääjät ry:n aktiivia vastaan syytteet, joiden nimikkeinä olivat kuolemantuottamus ja kaksi vammantuottamusta.[18][19][20] Tapauksen käsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa tammikuussa 2018. Kaikki syytetyt kiistivät syyllistyneensä rikoksiin.[21] Käräjäoikeus tuomitsi heidät syytteiden mukaisista teoista sakkorangaistuksiin kesäkuussa 2018. Lisäksi yksi kaupungin työntekijä tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Ratkaisu ei ollut yksimielinen.[22] Eriävän mielipiteen mukaan syyte tuli kokonaisuudessaan hylätä siksi, että nuoret olivat omalla varomattomalla menettelyllään myötävaikuttaneet heille aiheutuneisiin seurauksiin, eikä rikosvastuuta siksi olisi syntynyt.[20] Enemmistö kuitenkin katsoi, ettei onnettomuutta olisi tapahtunut, mikäli vaijeri olisi poistettu, jätetty virittämättä tai merkitty selkeästi.[23]

Poliisin tekemässä esitutkinnassa selvisi, että 2010-luvulla mäen alastulorinteessä on tapahtunut kaksi muutakin teräsvaijerin aiheuttamaa onnettomuutta, joista toisessa loukkaantui seitsemänvuotias poika vuonna 2011 ja toisessa 16-vuotias poika vuonna 2014. Turvallisuusriskistä oli varoitettu mäkihyppy-yhdistystä ja kaupunkia. Yhdistys oli kuitenkin sitoutunut alueen puhtaanapitoon vain määriteltyinä aikoina, muulloin kunnossapidosta ja turvallisuudesta on vastannut Helsingin kaupunki. Kuolemaan johtanutta onnettomuutta edeltäneenä päivänä mäen vaarallisuudesta mainittiin keskustelussa poliisin kanssa.[24]

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herttoniemen hyppyrimäki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen kehittyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 49,0 metriä on hypännyt Toni Nieminen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
1960-luku Suomen lippu Veikko Kankkonen 55,0 m 1. mäen mäkiennätys
Suomen lippu Toni Nieminen 49,0 m

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 48,0 metriä ovat hypänneet Kasperi Siitari, Artti Aigro, Teemu Summanen ja Mico Ahonen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.5.2004 Suomen lippu Matias Tuominen 26,0 m XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
Suomen lippu Ossi-Pekka Valta
Suomen lippu Toni Paukkunen
33,5 m
Suomen lippu Mikke Leinonen 37,0 m
Suomen lippu Nico Ravantti 40,0 m
Suomen lippu Jori Routo 40,5 m
Suomen lippu Jesse Kykkänen 41,0 m
Suomen lippu Miikka Koskensaari 42,0 m
Suomen lippu Kim Havukainen 43,0 m
Suomen lippu Mikko Mäkitalo 43,5 m
Suomen lippu Mika Kulmala
Suomen lippu Kari Nurmi
44,0 m
Suomen lippu Jari Putkinen 45,5 m
3.10.2004 Suomen lippu Ossi-Pekka Valta
Viron lippu Mats Piho
Suomen lippu Mikko Mäkitalo
Suomen lippu Jari Putkinen
47,0 m Ruskarieha
16.5.2005 Suomen lippu Sebastian Klinga XXV Helsingin mäkikarnevaalit
2.10.2005 Ruskarieha
20.5.2007 Suomen lippu Juuso Kaisko XXVII Helsingin mäkikarnevaalit
7.10.2007 Suomen lippu Juuso Kaisko
Suomen lippu Janne Tervahartiala
Ruskarieha
5.10.2005 Suomen lippu Kasperi Siitari 48,0 m
2.10.2011 Viron lippu Artti Aigro
18.5.2014 Suomen lippu Teemu Summanen XXXIV Helsingin mäkikarnevaalit
5.9.2014 Suomen lippu Mico Ahonen Ruskarieha

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 42,0 metriä on hypännyt Hannele Eronen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.5.2004 Suomen lippu Hannele Eronen 33,5 m XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
2.10.2005 36,5 m Ruskarieha
38,0 m
21.5.2006 '42,0 m XXVI Helsingin mäkikarnevaalit

K22[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen kehittyminen (miehet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 21,0 metriä ovat hypänneet Eetu Suontama, Joona Forsgren ja Eetu Kytösaho.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
25.1.2005 Suomen lippu Matias Vehkaoja 18,5 m Helsingin Mäkihyppääjien sarjakilpailut
8.2.2005 20,0 m Helsingin Mäkihyppääjien seuramestaruuskilpailut 2005
15.2.2005 Suomen lippu Otso Laakso
Suomen lippu Oscar Simula
Helsingin Mäkihyppääjien sarjakilpailut
22.3.2005 Suomen lippu Otso Laakso Kaksi kertaa
Suomen lippu Matias Vehkaoja 20,5 m
18.3.2008 Suomen lippu Daniel Okas Herttoniemen kevätkisat
Suomen lippu Eeli-Pekka Valta 21,0 m Kaksi kertaa
Suomen lippu Eetu Suontama
Suomen lippu Joona Forsgren
Suomen lippu Eetu Kytösaho
21,0 m

Mäkiennätyksen kehittyminen (naiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 18,0 metriä on hypännyt Olga Tervahartiala.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
18.3.2008 Suomen lippu Olga Tervahartiala 18,0 m Herttoniemen kevätkisat

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (miehet)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesämäkiennätyksen 23,0 metriä on hypännyt Artti Aigro.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
16.5.2004 Suomen lippu Toni Laakso
Suomen lippu Joni Muurinen
Suomen lippu Waltteri Wickström
19,0 m XXIV Helsingin mäkikarnevaalit
Viron lippu Siim-Tanel Sammelselg 20,0 m
Suomen lippu Ville Oinonen 21,5 m
2.10.2005 Suomen lippu Aleksi Salmensuu Ruskarieha
Suomen lippu Oscar Simula 22,0 m
20.5.2007 Viron lippu Mikko Oja XXVII Helsingin mäkikarnevaalit
7.10.2007 Suomen lippu Sebastian Okas Ruskarieha
Suomen lippu Anselmi Ilola 22,5 m Kaksi kertaa
16.5.2010 Viron lippu Artti Aigro 23,0 m XXX Helsingin mäkikarnevaalit

Kesämäkiennätyksen kehittyminen (naiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naisten kesämäkiennätyksen 21,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen.

Päivämäärä Hyppääjä Pituus Kilpailu Kommentti
3.10.2004 Suomen lippu Mikaela Klinga 16,5 m Ruskarieha
Suomen lippu Julia Kykkänen 19,0 m Kaksi kertaa
2.10.2005 20,0 m
21,0 m

K15[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mäkiennätyksen 17,0 metriä on hypännyt Toni Nieminen. Kesämäkiennätyksen 13,0 metriä on hypännyt virolainen Artti Aigro 20.5.2007 XXVII Helsingin mäkikarnevaaleilla, naisten kesämäkiennätyksen 12,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen 2.10.2004 Haastekilpailussa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Herttoniemi skisprungschanzen.com. Ski Jumping Hill Archive. Viitattu 31.1.2018. (englanniksi)
  2. a b c Marttinen, Vesa: Helsingin ainoa mäkihyppytorni hapertuu lajin suosion myötä yle.fi. 23.8.2014. YLE Uutiset. Viitattu 31.1.2018.
  3. a b Herttoniemen mäkikeskus K46/K22/K15 Hel.fi. Helsingin kaupunki. Viitattu 14.2.2019.
  4. a b Stadin hyddat ennen ja nyt Kaupunkipolut.fi. Viitattu 14.2.2019.
  5. Juuti, Mikko: Hyppyrimäki suljettiin juuri ennen mäkihyppyteemalla juhlittavia Linnan juhlia – ”Toistaiseksi käyttökiellossa” Is.fi. 6.12.2015. Ilta-Sanomat. Viitattu 31.1.2018.
  6. Ahola, Merituuli: Suomen eteläisin hyppyrimäki Hs.fi. 3.2.2005. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2018.
  7. a b c Rita, Mikko: Rapistunut Herttoniemen hyppyrimäki saamassa purkutuomion Yle.fi. 13.7.2016. Yle Uutiset. Viitattu 30.1.2018.
  8. a b c d Poutanen, Markku: Helsingin hyppyrimäkihistoria Markku Poutanen 2011 Nouseva.com. Nouseva. Viitattu 30.1.2018.
  9. a b Uusitupa, Ismo: Nyt se on varmaa: Herttoniemen hyppyrimäki sai purkutuomion – mäkihypyn harrastamisen selvittelykin kaatui Rakennuslehti. 12.9.2018. Viitattu 6.2.2019.
  10. Herttoniemen hyppyrimäki puretaan Helsingin Uutiset. 14.9.2018. Viitattu 6.2.2019.
  11. Nironen, Saija & Marttinen, Vesa: Mäkikotkat eivät enää lennä Helsingissä – Herttoniemen hyppytornin purkamisen jälkeen isoon mäkeen on lähdettävä Lahteen Yle Uutiset. 17.9.2018. Viitattu 14.2.2019.
  12. Gråsten, Hanna: Tragedia hyppyrimäellä Helsingissä: 16-vuotias tyttö kuoli, kaksi kaveria hoitoon – törmäsivät teräsvaijeriin Iltalehti. 30.8.2015. Viitattu 21.1.2018.
  13. Nykänen, Riika: Hyppyrimäessä loukkaantunut tyttö yllätti oikeudessa – väittää nyt poliisien käyneen paikalla Ilta-Sanomat. 29.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
  14. Nykänen, Riika: Teräsvaijeriin laskeneet tytöt kertoivat traagisen illan tapahtumista: ”Sanoin ensin, etten lähde laskemaan” Ilta-Sanomat. 29.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
  15. a b Jokinen, Juho: Herttoniemen hyppyrimäkiturmassa loukkaantuneelta tytöltä yllättäviä tietoja oikeudessa: Nuoret livahtivat alueelle portista poliisiauton perässä Helsingin Sanomat. 29.1.2018. Viitattu 30.1.2018.
  16. Kuvat: Tältä näyttää Herttoniemen hyppyrimäen turmapaikka MTV3. 30.8.2015. Viitattu 21.1.2018.
  17. Nuuttila, Sakari: Hyppyrimäkiturmassa kuolleen teinitytön kaverit poliisikuulusteluissa: ”Hän nousi maasta ja otti muutaman askeleen, ikään kuin löytääkseen paikan mihin nojata” Iltalehti. 3.2.2018. Viitattu 3.2..2018.
  18. Jompero, Sanna: Herttoniemen hyppyrimäkiturmassa syytettynä oleva: "Herättäähän se pahoja ajatuksia" Helsingin Uutiset. Viitattu 31.1.2018.
  19. Kauppinen, Ina & Turunen, Petri: Herttoniemen hyppyriturma käräjille – viittä syytetään kuolemantuottamuksesta Ilta-Sanomat. 2.12.2016. Viitattu 21.1.2018.
  20. a b Jaskari, Kai & Koljonen, Laura: Helsingin Herttoniemen hyppyrimäkiturmasta tuomio: Sakkorangaistukset liikuntaviraston työntekijöille ja yhdistyksen vastuuhenkilöille Yle Uutiset. 14.6.2018. Viitattu 14.2.2019.
  21. Jokinen, Juho: ”Ei niille nuorille puhuminen auttanut”, kertoo 16-vuotiaan tytön kuolemasta syytetty seniorimäkihyppääjä HS:lle – Herttoniemen hyppyriturmasta syytteet kaikkiaan viidelle Helsingin Sanomat. 26.1.2018. Viitattu 30.1.2018.
  22. Herttoniemen hyppyrimäkiturmasta tuomiot: Viidelle sakkoja kuolemantuottamuksesta ja vammantuottamuksista Lapin Kansa. 14.6.2018. Viitattu 14.6.2018.
  23. Jokinen, Juho: 16-vuotias tyttö laski istualtaan päin hyppyrimäen alastulorinteeseen viritettyä vaijeria ja kuoli Helsingin Herttoniemessä – viidelle tuomiot kuolemantuottamuksesta Helsingin Sanomat. 14.6.2018. Viitattu 15.6.2018.
  24. Gråsten, Hanna: Varoituksista huolimatta vaijerit pysyivät mäessä - yksi syytetyistä kertoi päivää ennen turmaa pelostaan poliisille Iltalehti. 26.1.2018. Viitattu 28.1.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]