Helsingin alueellinen jako

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Helsingin alueen jakaminen pienempiin, nimettyihin osiin tuli tarpeelliseksi Helsingin kasvaessa ja laajetessa. Palvelujen tuottaminen kaupunkilaisille, kaupungin hallinto, suunnittelu ja tilastointi helpottuu ja tehostuu, kun apuna on selvä yksiselitteinen nimistö ja aluejako.

Tärkeimmät Helsingin nykyisistä aluejaoista ovat kaupunginosajako ja piirijako. Käytännössä aluejaot ovat melko huonosti tunnettuja tavallisten helsinkiläisten keskuudessa. Usein jostakin alueesta puhuttaessa ei ole selvää minkälaista aluetta sillä täsmälleen tarkoitetaan.

Helsinki voidaan jakaa myös esimerkiksi postinumeroalueittain. Muita alueita ovat ainakin Helsingin keskustaajama, Itä-Helsinki, Pohjois-Helsinki, Helsingin kantakaupunki ja Helsingin keskusta. Helsingin hallinnollisen alueen kasvua on selostettu artikkelissa Helsingin alueellinen laajeneminen.

Kaupunginosajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Helsingin korttelit

Kaupunginosajako on kaupungin virallinen aluejako. Sillä tarkoitetaan Helsingin kaupunginvaltuuston kaavoituksella vahvistamaa jakoa kaupunginosiin. Sen asema on erityisen keskeinen, kun käsitellään kiinteistöjä koskevia asioita, sillä asemakaavoitus ja kiinteistöjärjestelmä perustuvat kaupunginosajakoon.

Jako noudattaa kaavaa kaupunginosa – kortteli – tontti.

Kaupunginosat jaetaan kortteleihin ja korttelit tontteihin. Lisäksi kaupunginosiin sisältyvät niiden yleiset alueet. Helsingissä on 60 kaupunginosaa, joista kaupunginosat 01–59 on numeroitu kahdella numerolla. Myös Aluemeri muodostaa oman kaupunginosansa, mutta sillä ei ole numeroa.

Ensimmäiset nykyisistä kaupunginosista syntyivät 1800-luvulla, kun Helsingille alettiin laatia asemakaavoja. Virallisen nimen kukin kaupunginosa saa nykyisin asemakaavassa, aiemmin nimi annettiin erillisellä päätöksellä. Rakennusjärjestyksen 36. pykälän mukaan asemakaava käsittää myös kaupunginosien nimet tai numeron, rakennuskorttelien numerot ja katujen nimet sekä, mikäli pidetään tarpeellisena, puistojen ja torien ynnä muiden alueiden nimet. Helsingin kaupunginosat saivat viralliset nimet vuonna 1959. Sitä ennen virallisissa yhteyksissä käytettiin kaupunginosan numeroa ja nimet olivat epävirallisia kutsumanimiä.

Kaupunginosajako pyritään pitämään mahdollisimman muuttumattomana. Tämä johtuu siitä, että kun tontti rekisteröidään lakisääteiseen kiinteistörekisteriin, tontille annetaan kiinteistötunnus, jonka yhtenä osana on kaupunginosan numero. Näin kaupunginosan muutos muuttaisi kiinteistötunnuksia. Tunnus olisi muutettava paitsi rekistereihin ja karttoihin, myös kaikkiin kiinteistöjä koskeviin asiakirjoihin. Uusittavia asiakirjoja olisivat esimerkiksi kiinteistöjen omistajien, vuokramiesten ja velkojien hallussa olevat kiinteistörekisteriotteet, lainhuudatustodistukset, rasitustodistukset ja panttikirjat.

Piirijako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirijako on luotu Helsingin kaupungin hallinnon ja tilastoinnin tarpeita varten. Sen rajat noudattavat osittain kaupunginosien rajoja, mutta kaupunginosajaon ja piirijaon erona on se, että piirijaolla muodostetaan kaupunginosia suurempia toiminnallisia alueita. Toinen tärkeä ero on niiden syntytapa. Piirijako voidaan luoda kaupunginhallituksen päätöksellä, kun taas kaupunginosa virallistuu vain asemakaavoituksella.

Piirijako noudattaa kaavaa suurpiiri – peruspiiri – osa-alue – pienalue.

Suurpiirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kahdeksan suurpiiriä

Helsinki jaetaan kahdeksaan suurpiiriin, jotka numeroidaan 1–8. Suurpiirit ja niiden asukasluvut 1.1.2015 olivat:[1]

1 Eteläinen suurpiiri: 108 210
2 Läntinen suurpiiri: 106 287
3 Keskinen suurpiiri: 88 651
4 Pohjoinen suurpiiri: 42 218
5 Koillinen suurpiiri: 97 543
6 Kaakkoinen suurpiiri: 48 971
7 Itäinen suurpiiri: 107 957
8 Östersundomin suurpiiri: 2 063 (Sipoosta 2009 Helsinkiin liitetty alue[2])

Peruspiirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurpiirit jaetaan peruspiireihin, joita on yhteensä 34. Peruspiireistä muutamat ovat samoja kuin kaupunginosat, toiset taas muodostuvat useistakin kaupunginosista.

Peruspiirin numerossa ensimmäisenä on suurpiirin numero, sitten nolla ja kolmantena peruspiirin järjestysnumero suurpiirissään.

Osa-alueet ja pienalueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Peruspiirit jakautuvat yhteen tai useampaan osa-alueeseen, joille myös annetaan virallinen nimi. Osa-alueen numeron kaksi ensimmäistä numeroa ovat yleensä samat kuin vastaavalla kohdalla olevalla kaupunginosalla ja kolmas numero on järjestysnumero yhdestä eteenpäin.

Kukin osa-alue jakautuu yhteen tai useampaan pienalueeseen. Niitä käytetään esimerkiksi tehtäessä tilastoja ihmisistä ja rakennuksista. Pienalueella ei ole virallisesti vahvistettua omaa nimeä vaan ainoastaan nelinumeroinen numero.

Nykyinen aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueiden lukumäärät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingissä on kaupunginhallituksen 26. marraskuuta 2012 tekemän päätöksen mukaan seuraava määrä alueita:[3]

Kaupunginosajako Piirijako
60 kaupunginosaa 8 suurpiiriä
34 peruspiiriä
148 osa-aluetta
404 pienaluetta

Ennen tuolloin tehtyjä muutoksia osa-alueita oli 137 ja pienalueita 369 kappaletta.[3]

Kaupunginosajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunginosajako.

Taulukossa on esitetty kaupunginosien lisäksi myös osa-alueet, jos kaupunginosaan kuuluu useampi kuin yksi osa-alue. Kaupunginosilla on kaksi ja osa-alueilla kolme numeroa niiden nimien edessä.

Kaupunginosajako
Kaupunginosa
  • Osa-alue
Ruotsiksi
01 Kruununhaka Kronohagen
02 Kluuvi Gloet
03 Kaartinkaupunki Gardesstaden
04 Kamppi Kampen
05 Punavuori Rödbergen
06 Eira Eira
07 Ullanlinna Ulrikasborg
08 Katajanokka Skatudden
09 Kaivopuisto Brunnsparken
10 Sörnäinen Sörnäs
  • Vilhelmsberg
  • Fiskehamnen
  • Sumparn
  • Hanaholmen
11 Kallio Berghäll
  • Broholmen
  • Linjerna
  • Torkelsbacken
12 Alppiharju Åshöjden
  • Ås
  • Alphyddan
13 Etu-Töölö Främre Tölö
14 Taka-Töölö Bortre Tölö
15 Meilahti Mejlans
16 Ruskeasuo Brunakärr
  • Gamla Brunakärr
  • Lillhoplax
17 Pasila Böle
  • Västra Böle
  • Norra Böle
  • Östra Böle
  • Mellersta Böle
18 Laakso Dal
19 Mustikkamaa–Korkeasaari Blåbärslandet–Högholmen
20 Länsisatama Västra hamnen
  • Gräsviken
    • Sundholmen
  • Lappviken
  • Busholmen
  • Ärtholmen
21 Hermanni Hermanstad
  • Hermanstadsbacken
  • Hermanstadsstranden
  • Byholmen
22 Vallila Vallgård
23 Toukola Majstad
  • Gamla Majstad
  • Arabiastranden
24 Kumpula Gumtäkt
25 Käpylä Kottby
26 Koskela Forsby
27 Vanhakaupunki Gammelstaden
28 Oulunkylä Åggelby
  • Britas
  • Månsas
  • Krämertskog
  • Dammen
  • Grindbacka
  • Månsasparken
  • Grinddal
29 Haaga Haga
  • Södra Haga
  • Stenhagen
  • Norra Haga
  • Lassas
30 Munkkiniemi Munksnäs
  • Gamla Munksnäs
  • Granö
  • Lövö
  • Munkshöjden
  • Näshöjden
  • Talistranden
31 Lauttasaari Drumsö
  • Örnberget
  • Hallonnäs
  • Kvarnberget
  • Björkholmen
32 Konala Kånala
33 Kaarela Kårböle
  • Gamlas
  • Magnuskärr
  • Malmgård
  • Håkansåker
  • Kungseken
  • Hongasmossa
34 Pakila Baggböle
  • Västra Baggböle
  • Östra Baggböle
35 Tuomarinkylä Domarby
  • Svedängen
  • Torparbacken
  • Domargård
  • Tomtbacka
36 Viikki Vik
  • Viksstranden
  • Ladugården
  • Viks forskarpark
  • Viksbacka
37 Pukinmäki Bocksbacka
38 Malmi Malm
  • Övre Malm
  • Nedre Malm
  • Rönnbacka
  • Tattaråsen
  • Malms flygfält
  • Rönninge
39 Tapaninkylä Staffansby
  • Staffansslätten
  • Mosabacka
40 Suutarila Skomakarböle
  • Brobacka
  • Stapelstaden
  • Lidmalmen
41 Suurmetsä Storskog
  • Parkstad
  • Henriksdal
  • Tattarmossen
  • Jakobacka
  • Alpbyn
42 Kulosaari Brändö
43 Herttoniemi Hertonäs
  • Västra Hertonäs
  • Kasberget
  • Hertonäs företagsområde
  • Hertonäs strand
44 Tammisalo Tammelund
45 Vartiokylä Botby
  • Botbyåsen
  • Botby gård
  • Botbyhöjden
  • Kvarnbäcken
  • Marudd
  • Kasåkers industriområde
  • Östra centrum
46 Pitäjänmäki Sockenbacka
  • Smedjebacka
  • Tali
  • Reimars
  • Martas
  • Sockenbacka företagsområde
47 Mellunkylä Mellungsby
  • Gårdsbacka
  • Ärvings
  • Mellungsbacka
  • Stensböle
  • Tranbacka
48 Vartiosaari Vårdö
49 Laajasalo Degerö
  • Uppby
  • Jollas
  • Turholm
  • Kronobergsstranden
  • Hästnässund
50 Villinki Villinge
51 Santahamina Sandhamn
52 Suomenlinna Sveaborg
53 Ulkosaaret Utöarna
  • Västra holmarna
  • Östra holmarna
  • Territorialhavet
54 Vuosaari Nordsjö
  • Mellersta Nordsjö
  • Nordsjö gård
  • Nybondas
  • Havsrastböle
  • Kallvik
  • Solvik
  • Rastböle
  • Bastö
  • Svarta backen
55 Östersundom Östersundom
56 Salmenkallio Sundberg
57 Talosaari Husö
58 Karhusaari Björnsö
59 Ultuna Ultuna
  • Landbo
  • Bäckängen
Aluemeri Territorialhavet

Erityistapaukset, jotka täydentävät virallista aluejakoa:

  • Pikku Huopalahden osa-alueeseen kuuluu poikkeavasti osia kolmesta kaupunginosasta: siihen kuuluva pienalue 1 kuuluu Meilahteen, pienalue 2 Ruskeasuohon ja pienalue 3 Haagaan.[3][4]
  • Vuosaaren keskusta  tarkoittaa aluetta, joka koostuu pienalueista 5414 ja 5461.

Piirijako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin suurpiirit, peruspiirit ja osa-alueet.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Helsingin suurpiirit, peruspiirit ja osa-alueet sekä niiden ruotsinkieliset nimet. Kunkin osa-alueen kohdalle on merkitty lisäksi siihen kuuluvien pienalueiden lukumäärä.

Piirijako
Suurpiiri Ruotsiksi Pien-
alueita[5]
Peruspiiri
Osa-alue
1 Eteläinen suurpiiri Södra stordistriktet &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
101 Vironniemen peruspiiri Estnäs distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
010 Kruununhaka Kronohagen &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
020 Kluuvi Gloet &&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007
080 Katajanokka Skatudden &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
102 Ullanlinnan peruspiiri Ulrikasborgs distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
030 Kaartinkaupunki Gardesstaden &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
050 Punavuori Rödbergen &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
060 Eira Eira &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
070 Ullanlinna Ulrikasborg &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
090 Kaivopuisto Brunnsparken &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
204 Hernesaari Ärtholmen &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
520 Suomenlinna Sveaborg &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
531 Länsisaaret Västra holmarna &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
103 Kampinmalmin peruspiiri Kampmalmens distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
040 Kamppi Kampen &&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008
130 Etu-Töölö Främre Tölö &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005
201 Ruoholahti Gräsviken &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
202 Lapinlahti Lappviken &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
203 Jätkäsaari Busholmen &&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007
104 Taka-Töölön peruspiiri Bortre Tölö distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
140 Taka-Töölö Bortre Tölö &&&&&&&&&&&&&&06.&&&&006
105 Lauttasaaren peruspiiri Drumsö distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
311 Kotkavuori Örnberget &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
312 Vattuniemi Hallonnäs &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
313 Myllykallio Kvarnberget &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
314 Koivusaari Björkholmen &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
2 Läntinen suurpiiri Västra stordistriktet &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
201 Reijolan peruspiiri Grejus distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
150 Meilahti Mejlans &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
161 Vanha Ruskeasuo Gamla Brunakärr &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
162 Pikku Huopalahti Lillhoplax &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
180 Laakso Dal &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
202 Munkkiniemen peruspiiri Munksnäs distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
301 Vanha Munkkiniemi Gamla Munksnäs &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
302 Kuusisaari Granö &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
303 Lehtisaari Lövö &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
304 Munkkivuori Munkshöjden &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
305 Niemenmäki Näshöjden &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
306 Talinranta Talistranden &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
203 Haagan peruspiiri Haga distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
291 Etelä-Haaga Södra Haga &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005
292 Kivihaka Stenhagen &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
293 Pohjois-Haaga Norra Haga &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005
294 Lassila Lassas &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
204 Pitäjänmäen peruspiiri Sockenbacka distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
320 Konala Kånala &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005
461 Pajamäki Smedjebacka &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
462 Tali Tali &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
463 Reimarla Reimars &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
464 Marttila Martas &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
465 Pitäjänmäen yritysalue Sockenbacka företagsområde &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
205 Kaarelan peruspiiri Kårböle distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
331 Kannelmäki Gamlas &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
332 Maununneva Magnuskärr &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
333 Malminkartano Malmgård &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
334 Hakuninmaa Håkansåker &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
335 Kuninkaantammi Kungseken &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
336 Honkasuo Hongasmossa &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
3 Keskinen suurpiiri Mellersta stordistriktet &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
301 Kallion peruspiiri Berghälls distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
101 Vilhonvuori Vilhelmsberg &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
102 Kalasatama Fiskehamnen &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005
103 Sompasaari Sumparn &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
104 Hanasaari Hanaholmen &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
111 Siltasaari Broholmen &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
112 Linjat Linjerna &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
113 Torkkelinmäki Torkelsbacken &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
302 Alppiharjun peruspiiri Åshöjdens distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
121 Harju Ås &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
122 Alppila Alphyddan &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
303 Vallilan peruspiiri Vallgårds distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
211 Hermanninmäki Hermanstadsbacken &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
212 Hermanninranta Hermanstadsstranden &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
213 Kyläsaari Byholmen &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
220 Vallila Vallgård &&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007
304 Pasilan peruspiiri Böle distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
171 Länsi-Pasila Västra Böle &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
172 Pohjois-Pasila Norra Böle &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
173 Itä-Pasila Östra Böle &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
174 Keski-Pasila Mellersta Böle &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
305 Vanhankaupungin peruspiiri Gammelstadens distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
231 Toukola Gamla Majstad &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
232 Arabianranta Arabiastranden &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
240 Kumpula Gumtäkt &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
250 Käpylä Kottby &&&&&&&&&&&&&&06.&&&&006
260 Koskela Forsby &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
270 Vanhakaupunki Gammelstaden &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
4 Pohjoinen suurpiiri Norra stordistriktet &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
401 Maunulan peruspiiri Månsas distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
281 Pirkkola Britas &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
282 Maunula Månsas &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
283 Metsälä Krämertsskog &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
286 Maunulanpuisto Månsasparken &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
402 Länsi-Pakilan peruspiiri Västra Baggböle distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
341 Länsi-Pakila Västra Baggböle &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
403 Tuomarinkylän peruspiiri Domarby distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
351 Paloheinä Svedängen &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
352 Torpparinmäki Torparbacken &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
354 Haltiala Tomtbacka &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
404 Oulunkylän peruspiiri Åggelby distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
284 Patola Dammen &&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008
285 Veräjämäki Grindbacka &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
287 Veräjälaakso Grinddal &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
405 Itä-Pakilan peruspiiri Östra Baggböle distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
342 Itä-Pakila Östra Baggböle &&&&&&&&&&&&&&06.&&&&006
353 Tuomarinkartano Domargård &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
5 Koillinen suurpiiri Nordöstra stordistriktet &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
501 Latokartanon peruspiiri Ladugårdens distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
361 Viikinranta Viksstranden &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
362 Latokartano Ladugården &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
363 Viikin tiedepuisto Viks forskarpark &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
364 Viikinmäki Viksbacka &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
383 Pihlajamäki Rönnbacka &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
386 Pihlajisto Rönninge &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
502 Pukinmäen peruspiiri Bocksbacka distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
370 Pukinmäki Bocksbacka &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
503 Malmin peruspiiri Malms distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
381 Ylä-Malmi Övre Malm &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
382 Ala-Malmi Nedre Malm &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005
384 Tattariharju Tattaråsen &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
385 Malmin lentokenttä Malms flygfält &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
391 Tapaninvainio Staffansslätten &&&&&&&&&&&&&&06.&&&&006
392 Tapanila Mosabacka &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
504 Suutarilan peruspiiri Skomakarböle distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
401 Siltamäki Brobacka &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005
403 Töyrynummi Lidamalmen &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
505 Puistolan peruspiiri Parkstads distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
402 Tapulikaupunki Stapelstaden &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
411 Puistola Parkstad &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
412 Heikinlaakso Henriksdal &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
413 Tattarisuo Tattarmossen &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
415 Alppikylä Alpbyn &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
506 Jakomäen peruspiiri Jakobacka distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
414 Jakomäki Jakobacka &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
6 Kaakkoinen suurpiiri Sydöstra stordistriktet &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
601 Kulosaaren peruspiiri Brändö distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
190 Mustikkamaa-Korkeasaari Blåbärslandet-Högholmen &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
420 Kulosaari Brändö &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005
602 Herttoniemen peruspiiri Hertonäs distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
431 Länsi-Herttoniemi Västra Hertonäs &&&&&&&&&&&&&&06.&&&&006
432 Roihuvuori Kasberget &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
433 Herttoniemen yritysalue Hertonäs företagsområde &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
434 Herttoniemenranta Hertonäs strand &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
440 Tammisalo Tammelund &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
603 Laajasalon peruspiiri Degerö distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
480 Vartiosaari Vårdö &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
491 Yliskylä Uppby &&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007
492 Jollas Jollas &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
493 Tullisaari Turholm &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
494 Kruunuvuorenranta Kronobergsstranden &&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007
495 Hevossalmi Hästnässund &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
500 Villinki Villinge &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
510 Santahamina Sandhamn &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
532 Itäsaaret Östra holmarna &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
533 Aluemeri Territorialhavet &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
7 Itäinen suurpiiri Östra stordistriktet &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
701 Vartiokylän peruspiiri Botby distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
451 Vartioharju Botbyåsen &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005
452 Puotila Botby gård &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
453 Puotinharju Botbyhöjden &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
455 Marjaniemi Marudd &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
456 Roihupellon teollisuusalueselvennä Kasåkers industriområde &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
457 Itäkeskus Östra centrum &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
702 Myllypuron peruspiiri Kvarnbäckens distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
454 Myllypuro Kvarnbäcken &&&&&&&&&&&&&&07.&&&&007
703 Mellunkylän peruspiiri Mellungsby distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
471 Kontula Gårdsbacka &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
472 Vesala Ärvings &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
473 Mellunmäki Mellungsbacka &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
474 Kivikko Stensböle &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
475 Kurkimäki Tranbacka &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
704 Vuosaaren peruspiiri Nordsjö distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
541 Keski-Vuosaari Mellersta Nordsjö &&&&&&&&&&&&&&06.&&&&006
542 Nordsjön kartano Nordsjö gård &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
543 Uutela Nybondas &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
544 Meri-Rastila Havsrastböle &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004
545 Kallahti Kallvik &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
546 Aurinkolahti Solvik &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
547 Rastila Rastböle &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002
548 Niinisaari Bastö &&&&&&&&&&&&&&03.&&&&003
549 Mustavuori Svarta backen &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
8 Östersundomin suurpiiri Östersundoms stordistriktet &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
801 Östersundomin peruspiiri Östersundoms distrikt &&&&&&&&&&&&&&00.01000000
550 Östersundom Östersundom &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
560 Salmenkallio Sundberg &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
570 Talosaari Husö &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
580 Karhusaari Björnsö &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
591 Landbo Landbo &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001
592 Puroniitty Bäckängen &&&&&&&&&&&&&&01.&&&&001

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin vallan aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kuninkaan Maunu Eerikinpojan vuonna 1349 säätämässä kaupunginlaissa määrättiin yleiseurooppalaiseen tapaan, että jokainen kaupunki pitää jakaa neljään neljännekseen eli kortteliin. Tällainen kortteli, ruotsiksi kvarteret, oli pikemminkin kaupunginosa kuin nykykortteli. Kaupunginlain mukaan jokaiseen neljännekseen pitää asettaa kaksi päämiestä eli nokiherraa. Tämä siksi että, jos valkea pääsee vallallensa, täytyy asukkaiden näiden päämiesten johdolla rientää valkeata kukistamaan.

Suomessa tätä määräystä noudatettiin vain Turussa ja Viipurissa. Muut kaupunkimme olivat liian pieniä kortteleihin jaettaviksi. Turun kortteleilla oli nimet, sen sijaan Viipurissa korttelien niminä oli numerot yhdestä neljään.

Vantaanjoen suulle vuonna 1550 perustetusta "Vantaan Helsingistä" tunnetaan vain ylimalkainen karttapiirros ja nimistöstä muutama maininta. Mahdollisista korttelien nimistä ei ole tietoa.

Vuonna 1640 kuningar Kristiinan ja valtaneuvoston päätöksellä kaupunki siirrettiin Vironniemelle. Uudella paikalla kaupungin kaduista ainakin isommille annettiin nimet, mutta usein käytettiin paikan nimeämiseen talon tai talonomistajan nimeä tai maastonimeä. Vuonna 1709 kaupungissa oli 270 rakennettua tonttia, ja kaupunki jaettiin neljään osaan:

  • Kärrqwarteret eli Suokortteli, joka sijaitsi nykyisen Senaatintorin paikalla olleesta torista koilliseen. Siellä on nykyisin esimerkiksi Säätytalon puistikko;
  • Glooqwarteret eli Kluuvinkortteli, joka sijaitsi torista luoteeseen;
  • Wester Tull qwarteret eli Länsitullin kortteli, joka sijaitsi torista lounaaseen;
  • Fijskarback qwarteret eli Kalastajanmäen kortteli sijaitsi torista kaakkoon nykyisen Katajanokan lounaisosassa.

Viaporin (nykyisen Suomenlinnan) rakentaminen jälkeen elämä kaupungissakin vilkastui. Talojen lukumäärä lisääntyi niin, että niitä vuonna 1757 oli 326 kappaletta. Helsinki jaettiin 1700-luvun lopulla neljään kortteliin eli kaupunginosaan:

  • Norra Gvarteret, Pohjoinen kortteli
  • Östra Gvarteret, Itäinen kortteli
  • Södra Gvarteret, Eteläinen kortteli
  • Westra Gvarteret, Läntinen kortteli

Autonomian aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1808 Helsinki siirtyi venäläisten hallintaan ja paloi lähes kokonaan saman vuoden marraskuussa. Haminan rauhan jälkeen alettiin suunnitella kaupungin uudelleenrakentamista. Keisari Aleksanteri I julistaa 8. huhtikuuta 1812 Helsingin Suomen pääkaupungiksi. Samana päivänä keisari myös vahvisti kaupungin asemakaavan Johan Albrecht Ehrenströmin suunnitelman mukaan. Siinä kaupunki jaettiin kahteen Erottajan jakamaan osaan:

  • Egentliga staden eli Varsinainen kaupunki ja siitä länteen ja lounaaseen oleva
  • Nyländska förstaden eli Uudenmaan esikaupunki.

Korttelien numerot ja nimet vahvistettiin vuoden 1820 palojärjestyksessä Tukholman esimerkkiä noudattaen. Samalta vuodelta on peräisin seuraavanlainen aluejako:

  • Stad, Kaupunki; korttelit 1–39
  • Förstaden, Esikaupunki
    • Första Afdelningen, Ensimmäinen osa; korttelit 40–51
    • Andra Afdelningen, Toinen osa; korttelit 52–82.

Uudelleenrakentamiskomitean (1811–1825) toiminnan loppuaikana Helsinki jaettiin kuuteen osaan. Jako oli aluksi epävirallinen, sillä se vahvistettiin vasta 1836. Kaupunginosat olivat W. Gyldenin 1837 (suluissa C. Reuterin 1866) laatiman kartan mukaan seuraavanlaiset:

  • första stadsdelen, ensimmäinen kaupunginosa: korttelit 1–26 (1–26)
  • andra stadsdelen, toinen kaupunginosa: korttelit 27–45 (27–45 ja 95–99)
  • tredje stadsdelen, kolmas kaupunginosa: korttelit 46–64 (46–64 ja 100–103)
  • fjerde stadsdelen, neljäs kaupunginosa: korttelit 65–82 (65–82)
  • femte stadsdelen, viides kaupunginosa: korttelit 83–94 (83–94)
  • sjette stadsdelen Skatudden, oreglerad, kuudes kaupunginosa eli kaavoittamaton Katajanokka (Reuterin kartassa se jaetaan kortteleihin I–XIV)

Kaupungin kasvaessa ja asemakaavoitetun alueen laajetessa on kaupunginosien lukumäärä samalla lisääntynyt. Virallisesti kaupunginosat nimettiin vain numeroilla aina vuoteen 1959 saakka. Asemakaavoja vahvistettiin seuraavasti:

  • I kaupunginosa; Kruununhaka – Kronohagen; asemakaava 1812
  • II kaupunginosa: Kluuvi – Gloet; asemakaava 1812
  • III kaupunginosa; Kaartinkaupunki – Gardesstaden; asemakaava 1812
  • IV kaupunginosa; Kamppi – Kampen; asemakaava 1812
  • V kaupunginosa; Punavuori – Rödbergen; asemakaava 1812
  • VI kaupunginosa; Eira – Eira; asemakaava 1875
  • VII kaupunginosa; Ullanlinna – Ulrikasborg; asemakaava 1841
  • VIII kaupunginosa; Katajanokka – Skatudden; asemakaava 1859
  • IX kaupunginosa; Kaivopuisto – Brunnsparken; asemakaava 1875
  • X kaupunginosa; Sörnäinen – Sörnäs; asemakaava 1893

Vuonna 1875 kaupunginosat 1–3 ja 8 muodostivat rakennusjärjestyksen mukaan varsinaisen kaupungin, muut kuuluivat esikaupunkialueeseen.

Helsingin kaupunginosat jaettiin 1900-luvun alkupuolella kahteen ryhmään:

  • järjestetty kaupunki (eli asemakaavoitettu alue; esimerkiksi vuonna 1909 1127 hehtaaria)
  • Järjestämätön maa (esimerkiksi vuonna 1909 1267 hehtaaria]

Itsenäisyyden aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1946 suuren alueliitoksen jälkeen kaupungin alue jaettiin kantakaupunkiin (kaupunginosat 1–27) ja esikaupunkeihin (kaupunginosat 28–53; Vuosaari liitettiin Helsinkiin vuoden 1966 alussa). Tilastoissa jaettiin usein vielä kantakaupunki asemakaavoitettuun alueeseen ja asemakaavoittamattomaan alueeseen.

Kaupunginosat ryhmiteltiin tilastoissa 1960-luvulta vuoteen 1983 asti seuraavasti:

  • Kantakaupunki – Stadskärnan
    • Keskusta – Centrum (kaupunginosat 1–5, eteläisessä suurpiirissä)
    • Eteläinen kantakaupunki – Södra stadskärnan (kaupunginosat 6–9, 20, 52 ja 531, eteläisessä suurpiirissä)
    • Läntinen kantakaupunki – Västra stadskärnan (kaupunginosat 13–18, läntisessä suurpiirissä, paitsi Taka-Töölö ja Etu-Töölö eteläisessä suurpiirissä ja Pasila keskisessä suurpiirissä)
    • Itäinen kantakaupunki – Östra stadskärnan (kaupunginosat 10–12, 19, 21 ja 22, keskisessä suurpiirissä paitsi Mustikkamaa-Korkeasaari, joka on itäisessä suurpiirissä)
    • Pohjoinen kantakaupunki – Norra stadskärnan (kaupunginosat 23–27, keskisessä suurpiirissä)
  • Esikaupungit – Förstäderna
    • Läntiset esikaupungit – Västra förstäderna (kaupunginosat 29–33 ja 46, läntisessä suurpiirissä paitsi Lauttasaari, joka on eteläisessä suurpiirissä)
    • Pohjoiset esikaupungit – Norra förstäderna (kaupunginosat 28, 34 ja 35, pohjoisessa suurpiirissä)
    • Koilliset esikaupungit – Nordöstra förstäderna (kaupunginosat 36–41, koillisessa suurpiirissä)
    • Itäiset esikaupungit – Östra förstäderna (kaupunginosat 42–51, 532 ja 54, joista Kulosaari, Herttoniemi, Roihuvuori, Tammisalo, Vartiosaari ja Laajasalo muodostavat kaakkoisen suurpiirin ja Vartiokylä, Mellunkylä, Itäsaaret ja Vuosaari itäisen suurpiirin)

Piirijakojärjestelmään siirtyminen 1980-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1980 alussa kaupungin eri hallintokunnat käyttivät 101 aluejakoa, joista maantieteellisesti erilaisia oli 80. Näistä 80 jaosta kaupunginosajakoa noudatti tarkalleen 17 ja suunnilleen 41. Esimerkiksi palolaitoksella oli 8 nuohouspiiriä, 7 sammutuspiiriä ja 6 palotarkastuspiiriä. Muita jakoja käyttivät esimerkiksi terveysasemat, perhepäivähoito, kirjastot, koulut, neuvolat jne.

Kaupunginhallitus päätti 13. joulukuuta 1982 (2900 §) piirijakojärjestelmästä. Kaupungin palvelutuotannon järjestämiseksi luotiin alueellinen jako, joka tyydyttää monia käyttäjiä ja on pitkäikäinen. Jako helpottaa virastojen sisäistä ja niiden välistä yhteistyötä palvelujen suunnittelun ja toteutuksen apuneuvona. Kunkin hallintokunnan tuli sopeuttaa toimintansa tähän piirijakoon. Tilastointi alkoi noudattaa uutta jakoa vuodesta 1984, muut viimeistään vuoden 1986 alusta. Näin asukkaidenkin on helpompi samaistua omaan alueeseensa, jonka rajat ovat eri palveluissa samat.

Periaatteena piirijakoa luotaessa on ollut, että

  • muodostuu asukkaiden kannalta luonnollisia palvelualueita
  • syntyy väestömäärältään verraten samankokoisia alueita
  • kaupungin eri hallintokunnat voivat muodostaa omat toiminta-alueensa yhdestä tai useammasta suurpiiristä suurpiiritasolla sekä samoin yhdestä tai useammasta peruspiiristä peruspiiritasolla
  • noudatetaan soveltuvasti kaupunginosajakoa
  • jako on mahdollisimman pysyvä
  • tilastojen vertailukelpoisuus tulee säilyä
  • jaon tarkistamistarve arvioidaan kerran neljässä vuodessa.

Uudet kaupunginosat 2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinkiin liitettiin uusia alueita Sipoosta ja Vantaalta vuoden 2009 alussa. Samassa yhteydessä muodostettiin uusista alueista viisi uutta kaupunginosaa, yksi uusi suurpiiri ja yksi uusi peruspiiri sekä kuusi osa-aluetta. Päätöksen uusista aluejaoista teki kaupunginhallitus joulukuussa 2008 talous- ja suunnittelukeskuksen, tietokeskuksen, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston yhteistyönä valmisteleman ehdotuksen pohjalta. Ehdotuksen alueiden nimistä valmisteli nimistötoimikunta. [6]

Päätöksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätösten liitteenä on yleensä kartta, johon on piirretty tarkat rajat.

  • Kaupunginvaltuusto hyväksyi 18. toukokuuta 1886 (14 §) kaupunginosien III, IV, V, VI ja VII rajain järjestelyä koskevan ehdotuksen. Rajoja järjestelty vähäisessä määrin, esimerkiksi korttelissa n:o 60 olevat suomalaisen lyseon tontit n:o 2, 4 ja 6 siirretty VI kaupunginosasta VII kaupunginosaan.
  • Kaupunginvaltuusto päätti 8. kesäkuuta 1921 (12 §) vaihtaa nimen "Hieta- ja Jätkäsaaren satama" nimeen "Länsisatama".
  • Kaupunginhallitus päätti 9. toukokuuta 1946 (1492 §) ilmoittaa kiinteistölautakunnalle ettei sillä ole mitään sitä vastaan, että lautakunnan ehdotusta liitosalueen jaoksi kaupunginosiin käytetään ohjeena asemakaavoja laadittaessa.
  • Kaupunginhallitus päätti 26. helmikuuta 1959 (718 §) hyväksyä kaupunginosien ja osa-alueiden nimet ja rajat. Kaupunginosille annettiin paitsi virallinen numero myös virallinen nimi.
  • Kaupunginhallitus päätti 23. huhtikuuta 1959 (1230 §) muuttaa 718 §:ssä tekemäänsä päätöstä. Viikin (n:o 36) kaupunginosan Pihlajamäen osa-alue siirrettiin Malmin (n:o 38) kaupunginosaan. Pihlajamäen osa-alueeseen liitettiin myös Ala-Malmin osa-alueesta Latokartanontien ja Pukinmäentien rajoittama alue.
  • Kaupunginhallitus päätti 19. marraskuuta 1959 (3031 §) asukkaiden anomuksesta muuttaa Etelä-Kaarelan (n:o 33) kaupunginosan osa-alueen Vanhainen – Gamlas nimen Kannelmäki – Gamlas nimeksi.
  • Kaupunginhallitus päätti 2. toukokuuta 1962 (1252 §) muuttaa vuonna 1959 (718 §) tekemäänsä päätöstä. Haagan (n:o 29) kaupunginosaan muodostettiin uusi Kivihaka – Stenhagen -niminen osa-alue. Munkkiniemen (n:o 30) kaupunginosaan muodostettiin uusi Niemenmäki – Näshöjden -niminen osa-alue.
  • Kaupunginhallitus päätti 24. toukokuuta 1962 (1487 §) muuttaa vuonna 1959 (718 §) tekemäänsä päätöstä. Puistola – Parkstad (n:o 41) kaupunginosan nimi muutettiin nimeksi Suurmetsä – Storskog ja 41. kaupunginosa jaettiin neljäksi osa-alueeksi, joiden nimet ovat Puistola – Parkstad, Tattarisuo – Tattarmossen, Heikinlaakso – Henriksdal ja Jakomäki – Jakobacka.
  • Kaupunginhallitus päätti 17. lokakuuta 1963 (2855 §) kehottaa kaupungin virastoja ja laitoksia piirijakoja muodostaessaan tai tarkastaessaan ottamaan mahdollisuuksien mukaan huomioon vahvistetut kaupunginosien ja osa-alueiden rajat sekä käyttämään kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston laatiman, esityslistan liitteenä olevan ehdotuksen mukaisia osa-alueiden epävirallisia numero-kirjaintunnuksia.
  • Kaupunginhallitus päätti 25. marraskuuta 1965 (3086 §) vahvistaa 1. tammikuuta 1966 kaupunkiin liitettävästä alueesta muodostettavan kaupunginosan nimeksi Vuosaari – Nordsjö ja numeroksi 54. Äänestyksessä nimiehdotus Vuosaari – Norsö hävisi äänin 4 – 13.
  • Kaupunginhallitus päätti 24. helmikuuta 1966 (588 §) vahvistaa Mellunkylän (n:o 47) kaupunginosan Kontula- ja Vesala-nimisten osa-alueiden rajan.
  • Kaupunginhallitukselle esitettiin 22. lokakuuta 1973 (3138 §) pääkaupunkiseudun yhteistyötoimikunnan työvaliokunnan esitys tilastoissa käytettävän aluejaon ja -numeroinnin vakiinnuttamisesta sekä tilastotoimiston, kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston asiasta antamat lausunnot. Kaupunginhallitus päätti vahvistaa kaupunginosien, osa-alueiden sekä pienalueiden rajat. Samalla päätettiin vahvistaa Pasilan (n:o 17) kaupunginosan neljän osa-alueen nimiksi Länsi-Pasila – Västra Böle, Keski-Pasila – Mellersta Böle, Itä-Pasila – Östra Böle ja Pohjois-Pasila – Norra Böle; Oulunkylän (n:o 28) kaupunginosan uuden osa-alueen nimeksi Maunulanpuisto – Månsasparken; ja Vuosaaren (n:o 54) kaupunginosan neljän osa-alueen nimiksi Keski-Vuosaari – Mellersta Nordsjö, Nordsjön kartano – Nordsjö gård, Uutela-Niinisaari – Nybondas-Bastö sekä Meri-Rastila – Havs-Rastböle.
  • Kaupunginhallitus päätti 26. tammikuuta 1976 (307 §) kaupunkisuunnitteluviraston esityksestä muuttaa vuonna 1973 (3138 §) vahvistamaansa kaupunginosien, osa-alueiden sekä pienalueiden rajat 28. elokuuta 1975 päivätyn aluejakokartan mukaisiksi.
  • Kaupunginhallitus päätti 13. joulukuuta 1982 (2900 §) yhtenäisen piirijakojärjestelmän toteuttamisesta kaupungin hallintokuntien toiminnassa.
  • Kaupungin johtajistotoimikunta päätti 6. kesäkuuta 1984, että piirijakojärjestelmän toteuttamisesta annetaan ohjeita kaupungin yleisissä suunnitteluohjeissa seuraaville vuosille.
  • Kaupunginhallitus päätti 11. kesäkuuta 1984 (1683 §) vahvistaa piirijakojärjestelmän suur- ja peruspiirien nimet. Lisäksi päätettiin vahvistaa seuraavat osa-alueiden nimet: 402 Tapulikaupunki – Stapelstaden, 403 Töyrynummi – Lidamalmen, 484 Tattariharju – Tattaråsen ja 474 Kivikko – Stensböle. Kivikko kuului aiemmin Malmin (n:o 38) kaupunginosaan numeronaan 384.
  • Kaupunginhallitus päätti 6. elokuuta 1984 (1969 §) muuttaa 1683 §:ssä tekemäänsä päätöstä ja korjata siinä olevan kirjoitusvirheen. Tattariharjun osa-alueen oikea numero on 384 eikä 484.
  • Kaupungin johtajistotoimikunta päätti 6. kesäkuuta 1984 (167 §) piirijakojärjestelmän toteuttamisohjeiden hyväksymismenettelystä.
  • Kaupunginhallitus päätti 8. joulukuuta 1986 (3199 §) tarkistaa piirijaon kaupungin suunnitteluohjeisiin sisältyvien muutosehdotusten mukaisesti. Muutokset olivat vain rajamuutoksia eivät nimiin liittyviä.
  • Kaupunginvaltuusto päätti 2. toukokuuta 1990 (asia 4) hyväksyä suurpiirien maantieteellisen jaon.
  • Kaupunginhallitus päätti 26. marraskuuta 1990 (2461 §) hyväksyä kaupungin suunnitteluohjeet vuosiksi 1991 ja 1992. Ohjeiden liitteessä 4 on aluejakoihin tehtävät muutokset: rajamuutosten lisäksi muutettiin peruspiirin 205 ja kaupunginosan 33 nimi Etelä-Kaarela – Södra Kårböle nimeksi Kaarela – Kårböle, osa-alue 355 Niskala liitettiin kokonaan osa-alueeseen 354 Haltiala, Vuosaaren peruspiiriin muodostettiin uusi osa-alue 545 Kallahti – Kallvik.
  • Kaupunginhallitus päätti 2. joulukuuta 1996 (1738 §) hyväksyä suunnittelun yhteiset lähtökohdat vuosiksi 1997 ja 1998. Tähän sisältyy piirijaon rajamuutoksia sekä uusi osa-alue 457 Itäkeskus – Östra centrum. Lisäksi todettiin, että asemakaavan muutoksen vuoksi kaupunginosien 39 (Tapaninkylä) ja 40 (Suutarila) raja poikkeaa peruspiirin rajasta.
  • Kaupunginhallitus päätti 7. kesäkuuta 1999 (809 §) hyväksyä osa- ja pienaluejaon muutokset ja rajantarkistukset ja vahvistaa uusien osa- ja pienalueiden numerot. Edelleen kaupunginhallitus päätti hyväksyä uusille osa-alueille seuraavat nimet: 287 Veräjälaakso – Grinddal, 306 Talinranta – Talistranden, 361 Viikinranta – Viksstranden, 363 Viikin tiedepuisto – Viks forskarpark, 364 Viikinmäki – Viksbacka, 386 Pihlajisto – Rönninge, 434 Herttoniemenranta – Hertonäs strand (entinen nimi Herttoniemen satama – Hertonäs hamn), 475 Kurkimäki – Tranbacka, 543 Uutela – Nybondas, 546 Aurinkolahti – Solvik, 547 Rastila – Rastböle, 548 Niinisaari – Bastö, 549 Mustavuori – Svarta backen.
  • Kaupunginhallitus päätti 2. toukokuuta 2007 (624 §) hyväksyä osa-alueiden nimien korjaukset, uusien osa-alueiden nimet ja numerot sekä uudet pienalueet. Päätöksellä Hakuninmaan osa-alue jaettiin kahtia Hakuninmaan ja Kuninkaantammen osa-alueiksi, ja Toukolan osa-alue jaettiin Toukolan ja Arabianrannan osa-alueiksi.
  • Kaupunginhallitus päätti 8. joulukuuta 2008 (1464 §) muodostaa Sipoosta ja Vantaalta tulevista alueista viisi uutta kaupunginosaa, yhden uuden suurpiirin, yhden uuden peruspiirin ja kuusi uutta osa-aluetta.
  • Kaupunginhallitus päätti 26. marraskuuta 2012 (1329 §) jakaa Sörnäisten, Hermannin ja Lauttasaaren kaupunginosat osa-alueisiin, muodostaa Pikku Huopalahden, Honkasuon ja Alppikylän erillisiksi osa-alueiksi sekä muuttaa eräiden osa-alueiden nimiä ja rajoja.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tärkein lähde on kaupunginhallituksen pöytäkirjat ja pöytäkirjojen liitteet. Niihin voi tutustua kaupungintalon kirjaamossa ja 20 vuotta vanhempiin päätöksiin kaupunginarkistossa.
  • Helsingin kaupunginarkiston vanhat kartat.
  • Helsingin kadunnimet, Helsinki 1970.
  • Helsingin kaupungin historia, Helsinki 1950–1967.
  • Aluejaot Helsingin kaupungissa. Hallintokuntien aluejakotarpeet 1980 sekä kaupunginhallinnon ulkopuoliset aluejaot. Helsingin kaupunki, tilastokeskus 31.3.1981.
  • Helsingin kaupungin aluejakokäytännöt 1.1.1980. Helsingin kaupungin tilastokeskuksen muistioita elokuulta 1980.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. www.aluesarjat.fi Viitattu 10.5.2015
  2. http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginhallitus/Suomi/Esitys/2008/Halke_2008-12-08_Khs_43_El/17882225-4EA5-4F69-AF53-978B811572E3/Osakuntaliitoksesta_johtuva_Sipoosta_ja_Vantaalta_.pdf Kaupunginhallituksen esityslista 8.12.2008
  3. a b c d Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.11.2012, § 1329: Kaupungin piirijaon tarkistaminen ja kaupunginosajaon muutokset Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  4. a b Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjan liite 26.11.2012: Muutoskohteet Helsingin kaupunki. Viitattu 18.2.2013.
  5. Pääkaupunkiseudun aluejakokartat (XLSX) (Katso tekstissä mainittu XLSX-tiedosto Helsingin_aluejaot_2016.xlsx, jonka perusteella lukumäärät on laskettu) 23.8.2017. Avoindata.fi: Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Viitattu 23.9.2017.
  6. Kaupunginhallituksen pöytäkirja 8.12.2008, 1464 §

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]