Keski-Pasila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keski-Pasila
Mellersta Böle
Tripla 2020-03-30.jpg
Kaupungin kartta, jossa Keski-Pasila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Keski-Pasila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 17 (osa-alue 174)
Väkiluku 1 042[1] (31.12.2021)
Osa-alueet osa-alue Pasilan kaupunginosassa
Postinumero(t) 00240
Lähialueet Alppila, Itä-Pasila, Länsi-Pasila, Pohjois-Pasila, Taka-Töölö

Keski-Pasila (ruots. Mellersta Böle) on yksi Pasilan kaupunginosan neljästä osa-alueesta Helsingissä. Se sijoittuu Itä- ja Länsi-Pasilan väliin Pohjois-Pasilan eteläpuolelle. Osa-alueella sijaitsevat muun muassa Pasilan rautatieasema, kauppakeskus Tripla, Helsinki-halli sekä pohjois-eteläsuuntainen liikenneväylä Veturitie. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät Pasilassa. Keski-Pasilaa on kutsuttu ”Helsingin toiseksi keskustaksi”.[2]

Keski-Pasilan eteläosassa sijaitsee vanhoja veturitalleja. Veturitien varressa on myös vuonna 1899 valmistunut entinen VR:n henkilökunnan asuintalo Toralinna.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatie ja vanhoja rakennuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen Keski-Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Töölönjärvi.[4] Vuonna 1862 valmistui Pasilan kautta kulkeva päärata, ja siitä lähtien Keski-Pasilan alue oli aina vuoteen 2008 saakka lähes kokonaisuudessaan VR:n käytössä. Suurin osa siitä oli tavaraliikenteen järjestelyratapihana, joka palveli etupäässä satamien liikennettä.[5] Vuonna 1899 rakennettu tiilikasarmi Toralinna ja sitä ympäröivät kolme saman ikäluokan puutaloa ovat yhä pystyssä ja edelleen asuinkäytössä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi. Puurakennusten lisäksi Toralinnan ”rakennuskantaan” kuului myös tiilirakenteinen pesula-, sauna- ja mankelirakennus. Toralinnan eteläpäässä sijaitsi vielä 1940–1950 luvulla kaksi puumakasiinia. Välittömässä läheisyydessä oli myös VR:n puusepänverstas ja viereisten kallionyppyjen Baccuksen mäellä Pasilan varikonpäällikön puurakenteinen komea asunto ja maakellari. Aiemmin Toralinnan ulkohuussit sijaitsivat Pasilankadun varrella, mutta nekin muutettiin osin varastorakennuksiksi sodan jälkeen.

Vanha ratapiha nykyisen Keski-Pasilan paikalla vuoden 2010 ilmakuvassa. Radan oikealla puolella Itä-Pasila.

Vuonna 1997 Keski-Pasilan pohjoispuolelle valmistui Suomen suurin monitoimihalli Helsinki-halli (ent. Hartwall Arena). Ennen Helsinki-hallin rakentamista sen paikkeilla, ns. Pikku-Pasilan alueella oli puutaloasutusta. Alueella oli viisi väljästi sijoitettua asuintaloa sekä entisen Fredriksbergin tilan rakennukset.

Uusi aluerakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennustöitä ratapihan paikalla keväällä 2016. Alareunassa Pasilan veturitallit.
Rakennustyömaat syyskuussa 2019.
Asuinrakentamista Firdonkadulla toukokuussa 2022.

Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 tavaraliikenne siirtyi pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautui muuhun käyttöön, kuten asumiseen, toimistoille ja palveluille. Rautatieaseman välittömässä läheisyydessä sijaitseva keskusta­kortteli valmistuu vuoteen 2023 mennessä.lähde? Korttelin suunnittelusta Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt järjestivät kaksivaiheisen kilpailun, joka ratkaistiin syyskuussa 2013. Kilpailun voitti alankomaalaisen arkki­tehti­toimisto Office for Metropolitan Architecturen, Arkkitehdit Soini & Horton ja rakennusliike YIT:n laatima ehdotus Tripla. Kilpailuvaiheen jälkeen YIT jatkoi suunnittelua Arkkitehdit Soini & Horton kanssa.[6] Suunnitelman mukaisesti alueelle rakennettiin toimistoja, kauppa- ja kongressi­keskus, asuntoja, hotelli, moni­toimi­areena ja joukko­liikenne­terminaali. Myös Pasilan asema uudistettiin täysin.[7] Kilpailuprosessia on kritisoitu avoimuuden puutteesta.[8]

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Pasilan Tripla-hanketta koskevan asemakaavan tammikuussa 2015. Asemakaavan valitusaika päättyi maanantaina 2. maaliskuuta 2015. Valituksia ei tullut yhtäkään, ja alueen asemakaava sai lainvoiman perjantaina 6. maaliskuuta 2015.[9] Kauppakeskus Tripla ja Pasilan uudistettu rautatieasema avattiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Liiketilojen määrällä mitattuna Triplasta tuli Pohjoismaiden suurin kauppakeskus.

Keski-Pasilaan on kaavailtu yli 100-metrisiä tornitaloja asumiskäyttöön ja toimitiloiksi.[10]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alken 31.12.2015 Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. 2022. Viitattu 10.5.2022.
  2. Pasila Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 10.5.2022.
  3. valokuvaaja Brander Signe HKM: Pasilan veturitallit www.finna.fi. Viitattu 25.1.2020.
  4. Ritva Liisa Pitkänen, Janne Saarikivi ja Sami Suviranta: Helsingin Töölön kylän nimi Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Elokuu 2003. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.4.2013.
  5. Keski-Pasilan ratapiha-alueen muutostöiden ratasuunnitelma (pdf) (s. 6) 16.4.2010. Liikennevirasto. Viitattu 24.8.2021.
  6. Miljardin euron haaste - arkkitehti Kalle Soinin vastuulla on Pasilan Tripla 30.4.2015. Yleisradio. Viitattu 27.5.2018.
  7. Pasilan uudistuminen alkaa. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 7.9.2013. Viitattu 5.9.2013.
  8. Kuka käyttää valtaa, kun rakennetaan tulevaisuuden kaupunkia? 28.4.2015. Yleisradio. Viitattu 27.5.2018.
  9. YIT:n tiedote: Keski-Pasilan Tripla-hanketta koskeva asemakaava saa lainvoiman Helsingin kaupunki. 3.3.2015. Viitattu 9.5.2022.
  10. Kuokkanen, Katja: Helsinki kaivoi vanhan suunnitelman pöytälaatikosta – Havainnekuvat Pasilasta esittelevät 168-metrisen tornitalon sisarineen 31.1.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2022.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]