Siirry sisältöön

Kallio (Helsinki)

Wikipediasta
Kallio
Berghäll
Ilmakuva Kallion ydinalueesta.
Ilmakuva Kallion ydinalueesta.
Kaupungin kartta, jossa Kallio korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Kallio korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 11
Pinta-ala 1,06 km² [1]
Väkiluku 18 581[2] (31.12.2024)
Väestötiheys 17 529 as./km²
Työpaikkoja 12 319 kpl [3] (31.12.2022)
Osa-alueet Siltasaari, Linjat, Torkkelinmäki
Postinumero(t) 00500, 00530
Lähialueet Kruununhaka, Kluuvi, Sörnäinen, Alppiharju, Etu-Töölö, Taka-Töölö
Helsinginkatu erottaa Kallion ja Alppiharjun kaupunginosat toisistaan.

Kallio (ruots. Berghäll) on Helsingin 11. kaupunginosa itäisessä kantakaupungissa, Pitkänsillan pohjois- ja Töölönlahden itäpuolella.

Kaupungin hallinnollisessa ja toiminnallisessa palvelujaotuksessa myös Kallion itäpuolella oleva Sörnäinen kuuluu Kallion peruspiiriin.

Ympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallio on aiemmin tunnettu työväestön asuinalueena. 1960-luvulle asti kaupunginosan pienissä yksiöissä ja kaksioissa asui lapsiperheitä, jotka muuttivat tuolloin varallisuuden salliessa muualle. Nykyään Kallio on profiloitunut erityisesti opiskelijoiden, nuorten aikuisten ja taiteilijoiden kaupunginosaksi. Tämä on pienten asuntojen saatavuuden,[4] hyvän viihdetarjonnan, keskeisen sijainnin ja hyvien julkisten kulkuyhteyksien ansiota. Kalliossa, jossa asukkaiden vaihtuvuus on kaupungin suurinta, keskimääräinen asumisaika on noin 3,5 vuotta ja vain 29,3 prosenttia asukkaista on syntyjään helsinkiläisiä[5]. Aiemmin asunnon Kalliosta hankkivat yleensä ensiasuntoa tarvitsevat opiskelijat tai työn perässä Helsinkiin muuttavat yksineläjät. Kallio on kuitenkin keskiluokkaistunut viime vuosikymmenten aikana.[6][7]

Kallioon on rantautunut vakava huumeongelma 2020-luvulla. [8][9][10][11][12] Huumeita kaupitellaan avoimesti [13]ja katukuvassa on erityisesti viime vuosina näkynyt piipulla poltettava alfa-PVP, jonka käyttäjät ovat aggressiivisia, harhaisia ja aiheuttavat häiriöitä. [14] Huumeita myös käytetään avoimesti, jonka seurauksena alueen asukkaat vaativat mm. alueen julkisia vessoja poistettavaksi sillä niitä käytetään enimmäkseen huumausaineiden käyttöön. [15] Huumeongelman takia myös poliisi on lisännyt valvontaa alueella. [16] Poliisi on käyttänyt valvontaan liikuteltavaa valvontakärryä sekä asentanut alueelle uusia kiinteitä valvontakameroita. [17]

Palvelut ja liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallion asunnot ovat pieniä, useimmat yksiöitä tai kaksioita. Suomen tiheimpiin kuuluva asutus ja väestörakenne mahdollistaa Helsingin parhaimpiin kuuluvan lähipalvelutarjonnan. Kivijalkakauppoja ja muita palveluja on lähes jokaisen talon alakerrassa.

Liikenneyhteydet ovat hyvät. Kalliota palvelee kaksi metroasemaa (Hakaniemi ja Sörnäinen), kuusi raitiovaunulinjaa[18] ja noin 60 Helsingin sisäistä ja seudullista linja-autolinjaa. Lisäksi Sturenkadulta Alppiharjusta pääsee Lahdenväylän ja Tuusulanväylän kaukobusseihin ja Junatieltä Vallilasta Itäväylän kaukobusseihin.

Julkisia palveluja Kalliossa ovat kirjasto ja alakoulu sekä Helsingin Diakonissalaitoksen sairaala. Lisäksi alueella sijaitsee Metropolia Ammattikorkeakoulu, sekä kaksi lukiota, ilmaisutaitoon erikoistunut Kallion lukio ja kuvataideopetusta painottava Helsingin kuvataidelukio. Kallion kirkko on yksi Helsingin näkyvimmistä maamerkeistä. Kaupunginosassa sijaitsee Urheilutalo, jossa on uimahalli, palloiluhalli, kuntosali ja keilahalli.

Kalliossa on lukuisia puistoja, Eläintarhanlahden rannalla olevan Tokoinrannan puistoalueen lisäksi muun muassa Tarja Halosen puisto, Ilolanpuisto, Karhupuisto, Matti Heleniuksen puisto, Torkkelinpuistikko, Pengerpuisto, Alli Tryggin puisto, Franzeninpuistikko, Harjutorin puisto, Diakoniapuisto ja Tauno Palon puisto.

Kallion alue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallion kaupunginosa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupunginosajaon mukaan Kallion (11. kaupunginosan) rajoina ovat etelässä Siltavuorensalmi ja sen ylittävä Pitkäsilta sekä Kaisaniemenlahti, lännessä Töölönlahti, pohjoisessa Helsinginkatu, idässä Hämeentie, Näkinkuja ja Hakaniemen silta. Se jakautuu kolmeen osa-alueeseen, jotka ovat Siltasaari (vuoden 2024 lopussa noin 2 400 as.), Linjat (noin 9 400 as.) ja Torkkelinmäki (noin 6 900 as.).[2] Siltasaaren osa-alueeseen kuuluu Hakaniemen tori ympäristöineen. Linjojen osa-alueen nimi johtuu alueen kaduista, numeroiduista linjoista (Ensi-Viides linja), mutta niiden välisten kortteleiden lisäksi siihen kuuluu myös Töölönlahden rannalla oleva Linnunlaulun huvila-alue, joka eroaa kuitenkin luonteeltaan täysin muusta Kalliosta.[19]

Työläisten punaisena kaupunginosana tunnettu Kallio on vielä näinä päivinäkin Vasemmistoliiton vahvinta kannatusaluetta

Kallion peruspiiri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallio muodostaa Hämeentien itäpuolella olevan Sörnäisten eli 10. kaupunginosan kanssa Kallion peruspiirin, jonka osa-alueita ovat Vilhonvuori, Kalasatama, Sompasaari, Hanasaari, Siltasaari, Linjat ja Torkkelinmäki. Kallion peruspiiri kuuluu keskiseen suurpiiriin. Kallion peruspiirissä asukkaita oli vuoden 2024 lopussa 37 292[2] ja työpaikkoja vuoden 2022 lopussa 35 452[3].

Kallio puhekielessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puhekielessä Kalliolla tarkoitetaan usein virallista määritelmää laajempaa aluetta, johon ajatellaan kuuluvaksi myös Helsinginkadun toisella puolella sijaitseva, Alppiharjun kaupunginosaan kuuluva Harjun alue eli Vaasankadun ja Brahen­kentän (Kallion urheilukentän) ympäristö. lähde?

Kallio populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallio on usein esiintynyt suomalaisessa populaarikulttuurissa. Kallio on tapahtumapaikkana muun muassa vuonna 1975 ilmestyneessä Pirkko Saision esikoisromaanissa Elämänmeno. Teoksen päähenkilö asuu Fleminginkadulla ja kirjan tapahtumat sijoittuvat pitkälti Kallion ja Sörnäisten rajamaille. Tämä antaa kirjalle ”eräänlaisia kortteli- ja kaupunginosaromaanin piirteitä”.[20] Mikko Rimmisen vuonna 2004 ilmestynyt teos Pussikaljaromaani sijoittuu kokonaisuudessaan Kallion kaduille ja baareihin. Kirjaan perustuva Ville Jankerin ohjaama Pussikaljaelokuva sai ensi-iltansa 2. syyskuuta 2011. Juha Vuorisen Juoppohullun päiväkirja -kirjojen päähenkilö Juha asuu Kalliossa.

Kallio esiintyy myös suomalaisissa televisiosarjoissa ja elokuvissa. Kallion ideologinen merkitys helsinkiläisyydelle korostuu Aki Kaurismäen ohjaamassa elokuvassa Calamari Union (1985), jossa 15 Frank-nimistä henkilöä lähtee matkalle Kalliosta Eiraan paremman elämän toivossa. Kallio on myös Pekka ja Pätkä -elokuvien taustamiljöö talonmies Pikkaraisineen. Tapio Piiraisen ohjaaman Raid- televisiosarjan tapahtumat sijoittuvat paljolti Kallioon ja erityisesti Linjoille. Draamasarja Kotikadun päähenkilöt muuttivat tuotantokauden 2004–2005 aikana Ullanlinnasta Kallioon lähelle Karhupuistoa.[21] Myös Aikuiset-televisiosarjan tapahtumat sijoittuvat pääosin Kallioon.[22]

Musiikissa Kallio mainitaan muun muassa useissa Tuomari Nurmion kappaleissa, Happoradion kappaleessa ”Pois Kalliosta”, Lapinlahden Lintujen kappaleissa ”Kalliossa” ja ”Tyttö huutaa hii!”, Plutonium 74:n kappaleessa ”Kallioon”, Junon kappaleessa "Hagiksesta pohjoiseen", sekä Fredin esityksessä ”Kolmatta linjaa takaisin”. Myös Jontin & Shakan kappaleessa ”Kolmatta linjaa” ja Heikki Kuulan useammassa kappaleessa käsitellään Kalliota. Tuomari Nurmion slangikappaleessa ”Tonnin stiflat” liikutaan Kalliossa, ”luudataan Hesarilla ja dallataan Hagikseen”. Useat Sir Elwoodin Hiljaiset Värit -yhtyeen kappaleiden sanoitukset liittyvät Kallioon (esimerkiksi ”Flemarilla tuulee”, ”Kaduilla Kallion” ja ”Ohut kosketus”). Kaija Koon kappaleen ”Yhtä kaikki” toisessa säkeistössä liikutaan Kalliossa. Säkeistössä mainitaan muun muassa Karhupuisto ja kalliolainen ravintola Cella. Laineen Kasperin sekä Julma-Henrin kappaleissa mainitaan myös Kallio. Pertti Kurikan nimipäivät -yhtyeen 2009 julkaistu kappale "Kallioon!" edustaa puolestaan punk-musiikkityyliä. Myös punkkarina tunnettu Pelle Miljoona mainitsee Kallion esim. teoksessaan Kallion kuu. Jazz-yhtye Dalindeon vuonna 2013 julkaistu albumi "Kallio" sisältää 12 Kalliosta kertovaa kappaletta. "Vain hullut asuu Kallios" on Vilma Alinan ensimmäinen single, jonka sanoitus nimestään huolimatta sijoittuu Alppiharjun kaupunginosassa sijaitsevalle Vaasankadulle.

Galleria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Helsinki alueittain 2019, s. 84. (Luvut saatu laskemalla yhteen Siltasaaren, Linjojen ja Torkkelinmäen väkiluvut) Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. ISSN 2323-4539 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 30.8.2021.
  2. ↑ a b c 1. 004p -- Pääkaupunkiseudun väestö osa-alueittain äidinkielen ja iän mukaan 1998- 7.5.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 13.8.2025.
  3. ↑ a b 1. 003y -- Pääkaupunkiseudun työpaikat (alueella työssäkäyvät) osa-alueen ja toimialan (TOL 2008, 2-3-nro) mukaan 2008- 10.6.2025. Helsingin seudun avoimet tietokannat. Viitattu 13.8.2025.
  4. ↑ Sivun 13 karttakuva, ks. Asuminen alueittain Helsingissä 2010, Tilastoja 2012 2012. Helsingin kaupunki, Tietokeskus. Viitattu 23.10.2013.
  5. ↑ Vehkasalo, Jussi: "Lintukoto lapsiperheille" – näillä 8 alueella syntyperäisten helsinkiläisten osuus on suurin Helsingin Uutiset. Viitattu 20.8.2019.
  6. ↑ https://helda.helsinki.fi/handle/10138/309330
  7. ↑ Laitapuolen kulkijat ja parempiosaiset kohtaavat Helsingin Kalliossa Helsingin Sanomat. 25.7.2015. Viitattu 23.6.2021.
  8. ↑ Huumeet | Onko Kallion ongelmissa mitään uutta? On, sanoo lähes aina alueella asunut Veera Salmi Helsingin Sanomat. 26.9.2025. Viitattu 17.12.2025.
  9. ↑ Surullinen näky Helsingin kaduilla – ”Se oli viimeinen tikki” Ilta-Sanomat. 26.9.2025. Viitattu 17.12.2025.
  10. ↑ Lisää hätähuutoja Helsingin Kallion sekasorrosta: "Kaikki tietävät, että nyt ollaan uudessa tilanteessa" www.iltalehti.fi. Viitattu 17.12.2025.
  11. ↑ HS: Kallion huumekauppa paisuu – Asukkaat pitävät tilannetta hengenvaarallisena www.iltalehti.fi. Viitattu 17.12.2025.
  12. ↑ Turvattomuuskokemukset Helsingin asuinalueilla: viikonloppuiltaisin turvattomuus joissakin kaupunginosissa melko yleistä | Helsingin kaupunki kaupunkitieto.hel.fi. 28.8.2025. Viitattu 17.12.2025.
  13. ↑ Huumeidenkäyttäjä sanoo kokevansa itsekin turvattomuutta “Piritorilla” – lämmennyt sää toi piikin rikoksiin ja häiriöihin Helsingissä Yle Uutiset. 14.5.2023. Viitattu 17.12.2025.
  14. ↑ ”Bro, onks sulla peukkua tai subuu?” – IS seurasi Helsingin kaduilla rehottavaa huumekauppaa ja käyttäjien karua arkea Ilta-Sanomat. 17.11.2024. Viitattu 17.12.2025.
  15. ↑ HU: Linnanmäen viereistä huumevessaa vaaditaan purettavaksi Ilta-Sanomat. 1.10.2025. Viitattu 17.12.2025.
  16. ↑ Huumeet | Jotain pitää tehdä, totesi Helsingin poliisi ja toi perävaunun puistoon Kalliossa Helsingin Sanomat. 8.10.2025. Viitattu 17.12.2025.
  17. ↑ Karu tieto pääkaupunkiseudulta – poliisi teki paljonpuhuvan löydön Ilta-Sanomat. 17.12.2025. Viitattu 17.12.2025.
  18. ↑ Reittikartat HSL. Arkistoitu 22.5.2018. Viitattu 22.5.2018.
  19. ↑ Helsinki alueittain (osa-aluejakokartta sivulla 87)
  20. ↑ HS.fi: Pirkko Saision kirjasta Elämänmeno
  21. ↑ http://www.kalliolainen.com/jutut/histoire.php?ID=271 (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Määttänen, Juuso: ”Naiseksi syntymistä pahempi epäonnistuminen on vain vanheneminen” – Ylen uusi komediasarja on naisten ohjaama ja ideoima, ja tätä se kertoo ajastamme HS.fi. 18.3.2019. Viitattu 10.3.2021.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Koskinen, Juha: Kallion historia. Kallio-seura 1990.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kallio.

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kallio_(Helsinki)&oldid=23832505”